Labor court dismisses union claims for damages and fines regarding wrongful dismissals due to machine procurement failures.

Asianosaiset: Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Oy Pyynikki

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:n ja sen jäsenliiton Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton kesken 23.3.1981 tehdyssä yleissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

5 §

Irtisanomisaika

4. Irtisanomisen osalta noudatetaan lisäksi mitä 12.6.1978 solmitussa irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevassa sopimuksessa muutoin on sovittu.

Pöytäkirjamerkintä 2.

Toimihenkilöiden asemaan olennaisesti vaikuttavia uusia koneita ja laitteita hankittaessa työnantajan tulee yhdessä toimihenkilön edustajan kanssa selvittää laitehankinnan vaikutukset henkilöstöön ja työsuhteiden turvaamiseksi mahdollisesti tarvittavat jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus sekä siirtotoimenpiteet.

Mikäli työnantaja on laiminlyönyt edellisessä kappaleessa mainitun selvittämisvelvollisuuden ei uusien koneiden ja laitteiden käyttöönottoa voida pitää irtisanomissuojasopimuksen tarkoittamana taloudellisena tai tuotannollisena irtisanomisja lomautusperusteena.

Suomen Työnantajain Keskusliiton sekä toiselta puolen muun muassa Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliiton kesken 6.3.1981 tehdyssä sopimuksessa yhteistoiminnan edistamisestä yrityksissä on muun muassa seuraavat määräykset:

2 §. Yhteistoimintamenettely _______________________

2.1 Ennenkuin työnantaja ratkaisee yhteistoimintalain 6 §:ssä tarkoitetun asian, on hänen neuvoteltava toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista niiden työntekijöiden ja toimihenkilöiden tai henkilöstön edustajien kanssa, joita asia koskee.

2.2 Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot yhteistoimintalain 11 §:n 1 momentin mukaisesti.

Suomen Työnantajain Keskusliiton sekä toiselta puolen muun muassa Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliiton kesken 12.2.1976 tehdyssä sopimuksessa sisäisestä tiedotustoiminnasta on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §.

Tiedotustoiminnan merkitys ja tavoitteet

1. Tarkoituksenmukainen tiedotustoiminta on yrityksen sisäinen eri osapuolia koskevan yhteistoiminnan tärkeä lähtökohta. Sopijapuolet korostavat työntekijä-, toimihenkilö- ja työnantajapuolen myönteisen asennoitumisen merkitystä onnistuneelle tiedotustoiminnalle.

2 §.

Tiedotustoiminnan sisältö

1. Tiedotustoiminnan sisältö määräytyy sen mukaan, mitä tiedotus- ja neuvonpitoasiat eri yhteistoiminta-alueilla edellyttävät. Tämän lisäksi yrityksen tulee antaa henkilöstölleen riittävän usein, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa, tietoja yrityksen taloudellisesta tilasta, tuotannosta, työllisyydestä, kannattavuudesta, kustannusrakenteista ja niiden kehitysnäkymistä. Samoin on annettava tietoja myös koko toimialan suhdanne- ym. tilanteista. Erityisen tärkeää on tiedottaa välittömästi työtehtäviin, niiden suorittamiseen ja muutoksiin samoin kuin työpaikkaan ja työolosuhteisiin liittyvistä asioista. Myös yrityksen noudattaman henkilöstöpolitiikan sisältö on saatettava työpaikalla kaikkien tietoon.

3 §.

Tiedottamisajankohta

On pyrittävä varmistamaan tiedon nopea välittyminen työntekijöille ja toimihenkilöille yrityksen kaikilla tasoilla. Henkilöstöä on informoitava riittävän ajoissa toteutuneiden tapahtumien lisäksi myös suunnitelmista ja muutoksista sekä niiden toteuttamisesta. Henkilöstöä ja sen työtehtäviä koskevissa kysymyksissä on informaatiota annettava jo suunnitteluvaiheessa ennen asiasta tehtävää päätöstä.

Samojen keskusliittojen kesken 6.3.1981 tehdyssä sopimuksessa yrityksen sisäisestä tiedotustoiminnasta on muun muassa seuraavat määräykset:

Sopimuksen tavoitteet

Yrityksen toiminta, sen kehittäminen ja olosuhteiden parantaminen edellyttävät johdon ja henkilöstön yhteistoimintaa. Sen tärkeä osa on tarkoituksenmukainen sisäinen tiedotustoiminta. Tällä sopimuksella pyritään kehittämään yrityksen sisäistä tiedotustoimintaa. Tavoitteena on parantaa työnantajan ja henkilöstön välistä ja henkilöstön keskinäistä yhteistoimintaa sekä edistää yrityksen toimintaa.

1 §

Tiedotustoiminnan sisältö.

2. Työnantajan on tiedotettava jo suunnitteluvaiheessa henkilöstön asemaan vaikuttavista olennaisista muutoksista työtehtävissä, työpaikassa ja työolosuhteissa, laitehankinnoissa ja ulkopuolisen työvoiman käytössä asianomaisille työntekijöille, toimihenkilöille tai henkilöstön edustajille. Päätöksen poiketessa yhteistoimintaa toteutettaessa ennakoidusta päätöksestä on työnantajan tiedotettava sen sisällöstä ja toteuttamisesta. Asiasta on myös tiedotettava, jos henkilöstön edustaja sitä pyytää. Milloin 1 §:n 2 kohdassa mainitun tiedottamisen perusteltuna esteenä ovat yrityksen tuotannolliselle toiminnalle tai taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu ennakolta tietää, työnantajan on tiedotettava asiasta viivytyksettä sen jälkeen, kun edellä mainittuja esteitä tiedottamiselle ei enää ole. Samalla työnantajan on esitettävä perusteet poikkeavalle menettelylle.

Suomen Työnantajain Keskusliiton sekä toiselta puolen muun muassa Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton kesken 12.6.1978 tehdyssä irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevassa sopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

4 §.

Irtisanomisen perusteet.

Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia toimihenkilöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

5 §.

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja lomauttamisesta

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo toimihenkilön työsopimuksen tai lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan toimihenkilön vahingon.

Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon toimihenkilön ansionmenetys, työsuhteen kestoaika, toimihenkilön ikä, toimihenkilön mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, toimihenkilön itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa. Milloin työsuhde ei vielä ole kestänyt kuutta kuukautta, korvauksen ei tule ylittää toimihenkilölle siinä työsuhteessa viimeksi olleen palkan mukaan laskettua kuuden kuukauden palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta ja mahdollisuudet hankkia uutta työtä ovat heikot, korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 12 edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

10 §.

Työvoiman vähentämisjärjestys

Irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia toimihenkilöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrään.

tehtävistään oli siirretty muiden muassa sihteerien hoidettaviksi. Ylinen oli ollut työttömänä 1.9.-18.9.1981.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on jutun esivalmistelussa ilmoittanut luopuvansa kanteessa esitetyistä hyvityssakkovaatimuksista keskusliittojen välisen rationalisointisopimuksen määräysten tietensä rikkomisesta ja myös tältä osin valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Sanotuilla perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja yhtiö ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin, joka ei anna lausuntoa kanteesta siltä osin kuin siitä on luovuttu, on muutoin tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Oy Pyynikki on kanteessa kerrotuin tavoin 25.5.1981 irtisanonut palveluksessaan olleiden reskontranhoitajan Anneli Saarion, täsmäyttäjän Tuula Topparin, palkanlaskijan Varpu Laakson ja kirjanpitäjän apulaisena toimineen Pirjo Ylisen työsopimukset.

Työehtosopimuksen 5 §:ään liittyvän pöytäkirjamerkinnän mukaan toimihenkilöiden asemaan olennaisesti vaikuttavia uusia koneita ja laitteita hankittaessa työnantajan tulee yhdessä toimihenkilöjen edustajan kanssa selvittää laitehankinnan vaikutukset henkilöstöön ja työsuhteiden turvaamiseksi tarvittavat erikseen luetellut toimenpiteet. Yhtiö on kuitenkin laiminlyönyt selvittämisvelvollisuutensa. Pöytäkirjamerkinnässä tarkoitettuna toimihenkilöiden edustajan kanssa suoritettavana selvityksenä ei voida pitää varatoimitusjohtajan ja pääluottamusmiehen joulukuussa 1980 pitämää neuvottelua yhtä vähän kuin 19.2.1981 yhtiön puolelta järjestettyä tiedotustilaisuuttakaan. Kumpaisessakin tilaisuudessa on yhtiön edustajan puolelta esitetty vain arvioita mahdollisesti vähennettävän henkilökunnan määrästä, mutta ei ole sen tarkemmin selvitetty laitehankinnan aiheuttaman vähentämistarpeen kohdistumista eri toimihenkilöihin tai toimihenkilöryhmiin ja tästä johtuvaa koulutus- ja siirtotoimien järjestämismahdollisuuksia.

Automaattisen tietojenkäsittelylaitteiston hankkiminen esitetyn selvityksen mukaan on osaltaan vaikuttanut kanteessa tarkoitettujen toimihenkilöiden työsopimusten irtisanomiseen, vaikka se ei olekaan ainoa niihin vaikuttanut syy. Pöytäkirjamerkinnän mukaan, kun yhtiö on laiminlyönyt jo selostetuin tavoin selvittämisvelvollisuutensa, laitteiden käyttöönottamista ei voida pitää irtisanomissuojasopimuksen tarkoittamana taloudellisena tai tuotannollisena irtisanomisperusteena. Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, ettei yhtiö ole näyttänyt irtisanomissuojasopimuksen mukaisia erityisen painavia syitä kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden irtisanomiseen. Puheena olevat tuotannolliset ja taloudelliset syyt on otettava kuitenkin huomioon korvauksen määriin alentavasti vaikuttavina tekijöinä.

Työtuomioistuin on aikaisemmissa tuomioissa työehtosopimuslain 7 §:n 3 momentin säännökset huomioon ottaen johdonmukaisesti katsonut, ettei perusteettomasti tapahtuneen irtisanomisen johdosta siihen syyllistynyttä työnantajaa voida vahingonkorvauksen ohella erikseen velvoittaa maksamaan sanotun lainkohdan 1 momentin tarkoittamaa hyvityssakkoa. Kun usein mainitun pöytäkirjamerkinnän mukaisen selvittämisvelvollisuuden laiminlyömisestä on määrätty erityinen seuraamus, joka voi vaikuttaa ja tässä tapauksessa on vaikuttanutkin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymiseen, yhtiötä ei laiminlyöntinsä perusteella ole tuomittava erikseen maksamaan hyvityssakkoa.

Yhtiöön muilla perusteilla kohdistettujen hyvityssakkovaatimusten osalta työtuomioistuin ensiksi toteaa, että sopimus yhteistoiminnan edistämisestä yrityksissä on tullut voimaan vasta 1.4.1981. Yhtiö on tehnyt hankintasopimuksen automaattisesta tietojenkäsittelylaitteistosta jo hyvissä ajoin sitä ennen. Kun näin ollen on varsin tulkinnanvaraista, kuuluvatko laitehankinnasta johtuvat toimenpiteet miltään osin sopimuksen tarkoittaman neuvotteluvelvollisuuden piiriin, yhtiön ei voida katsoa tietensä rikkoneen sopimuksen määräyksiä. Jutussa on myös jäänyt näyttämättä, kun otetaan huomioon jo mainitut joulukuussa 1980 pidetty neuvottelu ja helmikuussa järjestetty tiedotustilaisuus, että yhtiö olisi tietensä rikkonut 12.2.1976 sisäisestä tiedotustoiminnasta tehdyn sopimuksenkaan määräyksiä, jotka tiedottamisvelvollisuuden ajankohtana ovat olleet noudatettavina.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on liittojen välisissä neuvotteluissa hyväksynyt kanteessa tarkoitettujen toimihenkilöiden irtisanomisen. Kun irtisanomisperusteiden hyväksyttävyyttä on saatettu perustellusti pitää puolusteltavana, työtuomioistuin katsoo, ettei työnantajaliitto ole asiassa laiminlyönyt tästä syystä eikä muullakaan perusteella valvontavelvollisuuttaan.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, Sarkko, Airaksinen, Uski, Kuivanen ja Pennanen.

Tuomio oli yksimielinen.