Labor court dismissed claim that lack of prior meal break practice prevented employer from instituting one.

Työtuomioistuin oli tuomioissaan n:o 133 ja 141/81 katsonut, ettei aiemmin noudatettu käytäntö oikeuttanut poikkeamaan virkaehtosopimuksen määräyksistä ja että kunnan tai kuntainliiton asianomaisen viranomaisen asiana oli harkita, voitiinko ruokailutauko antaa ja kielteiseen tulokseen päätyessään määrätä viranhaltijat ruokailemaan työaikana.

Keskussairaalaliiton palveluksessa olevat kemistit ja fyysikot eivät olleet aikaisemman käytännön nojalla saaneet sellaista oikeutta ruokailemiseen työaikana, jota keskussairaalaliiton asianomainen viranomainen ei asiassa ehkä myöhemmin toiseen tulokseen tullessaan voisi muuttaa. Kun sosiaalihoitajilla ei yksistään sillä perusteella, että heidän osaltaan oli aiemmin noudatettu 37 tunnin viikkotyöaikaa, ollut oikeutta tuollaisen työajan säilyttämiseen, katsottu näyttämättä jääneen, että heillä olisi ollut oikeus aiemmin noudatetun ja uuden työajan erotuksen väliseen palkkaukseen.

Asianosaiset: Akava r.y. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta Kuopion yliopistollinen keskussairaalaliitto

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen muun muassa Akavan kesken tehdyssä, 1.2.1979 voimaan tulleessa kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa on muun ohessa ne määräykset, jotka työtuomioistuimen tuomioihin n:o 133 ja 141/1981 on jäljennetty.

Samojen osallisten kesken 18.5.1979 allekirjoitetussa pöytäkirjassa kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen tarkistamisesta 1.10.1979 lukien on muun ohella ne määräykset, jotka edellä mainittuihin tuomioihin on jäljennetty.

Edellä mainittuun kunnalliseen yleiseen virkaehtosopimukseen osallisten yhteisesti hyväksymissä vuoden 1979 kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa siten kuin tuomioon n:o 133/1981 on jäljennetty.

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston sekä Akavan ja kahden muun viranhaltijayhdistyksen edustajien 1.3.1979 allekirjoittamassa viranhaltijoiden säännöllisiä työaikoja selvittäneen työryhmän muistiossa sanotaan muun ohessa siten kuin usein mainittuun tuomioon n:o 133/1981 on jäljennetty.

Edellä olevilla perusteilla Akava on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaisi Kuopion yliopistollisen keskussairaalan kemistien ja fyysikoiden oikeuden noudatettuun ruokailutaukokäytäntöön sekä sosiaalihoitajien oikeuden erityislaatuisen järjestelmän mukaisen työajan ja työnantajan määräämän uuden työajan välisen erotuksen mukaiseen palkkaukseen 1.9.1978 lukien ja tuomitsisi kunnallisen sopimusvaltuuskunnan sille kunnallisen virkaehtosopimuslain 11 §:n mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Akava on sittemmin ilmoittanut luopuvansa haastehakemuksessa Kuopion yliopistollista keskussairaalaliittoa kohtaan esittämästään hyvityssakkovaatimuksesta sekä eräiden viranhaltijoiden työaikaa ja ruokailutaukoa ja palkantarkistuksia koskevista vaatimuksista.

Työajan pituus sen sijaan oli virkaehtosopimuksella sovittava asia. Työaikana ruokailu vaikutti tosiasiallisesti työajan pituuteen. Ruokailutauko oli toisaalta katsottu tarpeelliseksi muun muassa työsuojelullisista syistä ja työajan tehokkaan käytön kannalta. Kanteessa ei ollut edes väitetty, että siinä tarkoitetuilla viranhaltijoilla olisi virkaehtosopimuksen määräysten perusteella oikeus tai velvollisuus ruokailla työaikana. Työnantajan päätös ruokailutauon järjestämisestä ei ollut virkaehtosopimuksen vastainen. Se seikka, että ruokailutaukoa ei aikaisemmin ollut järjestetty, ei ollut esteenä ruokailutauon järjestämiselle myöhemmin. Mikäli työnantaja olisi sallinut viranhaltijoiden ruokailla edelleen työaikana, vaikka ruokailutauon järjestäminen oli mahdollista, olisi kunta menetellyt virkaehtosopimuksen vastaisesti. Kanteessa ei ollut edes väitetty, ettei viranhaltijoille virkatehtävien laatu huomioon ottaen voitaisi järjestää ruokailutaukoa.

Virkaehtosopimuksen työaika- ja ruokailutaukomääräyksistä voitiin poiketa vain silloin, jos kunnassa tai kuntainliitossa oli olemassa edellä mainitussa virkaehtosopimuksen yleisen osan 10 kohdan 2 momentin pöytäkirjamerkinnässä tarkoitettu kunta- tai kuntainliittokohtainen erityislaatuinen järjestelmä, jonka tuli perustua ennen 1.12.1970 tehtyyn asianomaisen viranomaisen päätökseen.

Kuntainliitto oli menetellyt asiassa virkaehtosopimuslain, virkaehtosopimuksen ja kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ohjeiden mukaisesti. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta ei ollut asiassa rikkonut valvontavelvollisuuttaan.

Edellä olevilla perusteilla kunnallinen sopimusvaltuuskunta on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

________

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Vapaavuori, Paavilainen, Kaski ja Salonen.

Tuomio oli yksimielinen.