Labor court dismissed union claim for established meal break practice and dismissed fine due to procedural defects.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court dismissed the union's request to establish a customary meal break practice and to annul a fine imposed on municipal officials. The court found that previous practice did not legally justify deviating from the collective agreement's meal break rules and that the fine was a valid enforcement measure. Furthermore, the claim regarding regular employees was rejected because collective bargaining negotiations had not been conducted in the required order before filing the lawsuit.
Legislator headnote
AI generatedSection 26 of the Collective Agreement on Monthly-Salaried Employees; Section 11 of the Supervision Act: The court held that established practice does not override explicit collective agreement provisions regarding meal breaks, and that fines for intentional breach of the agreement are legally permissible.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työtuomioistuin oli tuomioissaan n:o 133 ja 141/81 katsonut, että aiemmin noudatettu käytäntö ei oikeuttanut poikkeamaan virkaehtosopimuksen ruokailutaukomääräyksistä ja että kunnan tai kuntainliiton asianomaisen viranomaisen asiana oli harkita, voitiinko ruokailutauko antaa ja kielteiseen tulokseen päätyessään määrätä viranhaltijat ruokailemaan työaikana.
Kanteessa mainitut kaupungin palveluksessa olevat viranhaltijat eivät aikaisemman käytännön nojalla olleet saaneet sellaista oikeutta ruokailemiseen työaikana, jota kaupungin asianomainen viranomainen asiassa ehkä myöhemmin toiseen tulokseen tullessaan ei voisi muuttaa.
Kanne, jossa oli vaadittu vahvistettavaksi viranhaltijoiden oikeus vakiintuneeseen ruokailutaukokäytäntöön, hylätty.
Kanne jätetty tutkimatta siltä osin kuin asiasta ei ollut neuvoteltu työehtosopimuksen edellyttämässä järjestyksessä.
Asianosaiset: Akava r.y. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta Lahden kaupunki
RATKAISU
Sovelletut työehtosopimuskohdat:
Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen muun muassa Akavan kesken tehdyssä, 1.2.1979 voimaan tulleessa kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa on muun ohessa ne määräykset, jotka työtuomiostuimen tuomioihin n:o 133 ja 141/1981 on jäljennetty.
Samojen osallisten kesken 18.5.1979 allekirjoitetussa pöytäkirjassa kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen tarkistamisesta 1.10.1979 lukien on muun ohella ne määräykset, jotka edellä mainittuihin tuomioihin on jäljennetty.
Edellä mainittuun kunnalliseen yleiseen virkaehtosopimukseen osallisten yhteisesti hyväksymissä vuoden 1979 kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa siten kuin tuomioon n:o 133/1981 on jäljennetty.
Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston sekä Akavan ja kahden muun viranhaltijayhdistyksen edustajien 1.3.1979 allekirjoittamassa viranhaltijoiden säännöllisiä työaikoja selvittäneen työryhmän muistiossa sanotaan muun ohessa siten kuin tuomioon n:o 133/1981 on jäljennetty.
Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja muun muassa Akavan välillä 26.2.1979 allekirjoitetussa kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevassa työehtosopimuksessa sanotaan muun muassa:
26 §
LUOTTAMUSMIEHET
K a u p u n k i e n t y ö n t e k i j ä i n l u o t t a m u s m i e h i ä k o s k e v a t m ä ä r y k s e t
1. Kuukausipalkkaisten työntekijäin luottamusmiehenä toimii joko tuntipalkkaisten työntekijäin luottamusmies tai viranhaltijain luottamusmies sen mukaan kuin siitä paikallisesti sovitaan. Luottamusmiehen asema ja oikeudet määräytyvät vastaavasti tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen tai viranhaltijain luottamusmiessopimuksen mukaisesti.
Pöytäkirjamerkintä 1:
_____________________
Tämän sopimuksen alainen kuukausipalkkainen työntekijä voi myös toimia viranhaltijain luottamusmiessopimuksen tarkoittamana luottamusmiehenä ja samalla kuukausipalkkaisten työntekijäin luottamusmiehenä edellyttäen, ettei viranhaltijaa samanaikaisesti valita luottamusmieheksi viranhaltijainkaan osalta. Tämän pöytäkirjamerkinnän sisällöstä ei saa aiheutua luottamusmiesten lukumäärän lisääntymistä.
27 §
NEUVOTTELUMENETTELY
1. Työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden sattuessa on työnantajan edustan ja toisaalta työntekijän tai häntä edustavan luottamusmiehen pyrittävä välittömästi neuvonpidolla selvittämään erimielisyydet.
2. Mikäli asiaa ei saada edellä tarkoitetulla tavalla selvitetyksi, voidaan se siirtää tehtävään määrätyn, työnantajaa edustavan viranomaisen ja paikallisen ammattiyhdistyksen kesken neuvoteltavaksi (paikallisneuvottelut).
3. Ellei paikallisneuvotteluissa päästä ratkaisuun, voi sopimukseen osallinen saattaa asian käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa, joita käydään Kunnallisen Sopimusvaltuuskunnan ja allekirjoittaneiden järjestöjen kesken.
28 §
NEUVOTTELU- JA KANNEOIKEUDEN VANHENTUMINEN
1. Työehtosopimukseen perustuvaa vaatimusta koskevan riidan ratkaisemiseksi on neuvotteluja puhevallan menettämisen uhalla vaadittava vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä jonka aikana vaatimuksen perusteena oleva tapahtuma on sattunut tai olosuhde syntynyt
2. Kannetta työtuomioistuimessa ei saa panna vireille ennen kuin on käyty tässä sopimuksessa tarkoitetut keskusneuvottelut.
Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja muun muassa Akavan välillä virkaehtosopimuksena voimassa olevassa kunnallisten viranhaltijain luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:
Neuvottelujärjestys 6 § Palkkausta ja muita virkasuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet pyritään selvittämään kunnan tai kuntainliiton asianomaisen viranomaisen ja toisaalta viranhaltijan taikka häntä edustavan luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen välisellä neuvonpidolla. Jos asiaa ei edellä mainitulla tavalla saada selvitetyksi, noudatetaan kunnallisia virkaehtosopimuksia koskevien erimielisyyksien ratkaisemisessa pääsopimuksessa sovittua neuvottelujärjestystä.
Akava on työtuomioistuimessa lausunut, että Lahden kaupungin ja Akavan edustajien kesken 17.9.1979 käydyssä kaupungin palveluksessa olevien viranhaltijoiden ja kuukausipalkkaisten työntekijöiden viikoittaisia työaikoja sekä lepotaukoja koskeneessa neuvottelussa kaupungin edustajat olivat todenneet, että eräiden kaupungin palveluksessa olevien viranhaltijoiden ja työntekijöiden viikoittaisia tai keskimäärin viikoittaisia työaikoja tultaisiin pidentämään valtakunnallisen virkaehtosopimuksen määräysten ja täytäntöönpanomääräysten johdosta. Akavan edustajat olivat todenneet, ettei viranhaltijoiden ja työntekijöiden vakiintunutta työaika- ja lepotaukokäytäntöä saanut muuttaa erikseen sopimatta. Kaupungin palveluksessa olevien terveyskeskuslääkäreiden ja hammaslääkäreiden osalta oli aikaisemmin noudatettu käytäntöä, jonka mukaan heillä oli oikeus ruokailuun työaikana työpaikalla.
Edellä olevilla perusteilla Akava on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaisi Lahden kaupungin kysymyksessä olevien viranhaltijoiden ja työntekijöiden oikeuden erityislaatuisen järjestelmän mukaiseen lepotaukokäytäntöön ja tuomitsisi kunnallisen sopimusvaltuuskunnan sille kunnallisen virkaehtosopimuslain 11 §:n mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.
Asian esivalmisteluistunnossa Akava on luopunut kanteesta siltä osin kuin se koski haastehakemuksessa mainittujen viranhaltijoiden oikeutta erityislaatuisen järjestelmän mukaiseen työaikakäytäntöön ja Lahden kaupungin tuomitsemista hyvityssakkoon virkaehtosopimuksen tahallisesta rikkomisesta.
Mikäli kanteessa mainittujen viranhaltijoiden työajasta olisi olemassa kuntakohtainen erityislaatuinen järjestelmä, vaikuttaisi se viranhaltijoiden palkkaukseen alentavasti kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen palkkahinnoitteluliitteen n:o 19 I luvun 11 §:n 2 momentin määräysten perusteella. Mainittujen määräysten mukaan oli viranhaltijan palkkaus 1-2 palkkaluokkaa alempi kuin palkkahinnoittelun mukainen palkkaus, mikäli viranhaltijan säännöllinen työaika kuntakohtaisen erityislaatuisen järjestelmän perusteella oli lyhyempi kuin virkaehtosopimuksen työaikamääräykset edellyttivät. Jos kanteessa mainittujen viranhaltijoiden virkaehtosopimuksen työaikamääräysten mukaista säännöllistä työaikaa lyhyemmästä työajasta olisi olemassa kuntakohtainen erityislaatuinen järjestelmä, jouduttaisiin viranhaltijoiden palkkaluokkiin sijoittelua näin ollen tarkistamaan siten, että palkkaus määrättäisiin edellä mainituin tavoin 1-2 palkkaluokkaa alemmaksi kuin sopimuksen hinnoittelumääräys edellytti.
Kanteessa oli vaadittu vahvistettavaksi paitsi viranhaltijoiden myös työntekijöiden oikeus erityislaatuiseen työaikaja ruokailutaukokäytäntöön. Käydyistä paikallis- ja keskusneuvotteluista laadituista pöytäkirjoista kuitenkin ilmeni, että neuvottelut oli käyty vain viranhaltijoiden osalta. Kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 28 §:n 2 kohdan määräyksen mukaan kannetta työtuomioistuimessa ei saanut panna vireille ennen kuin työehtosopimuksessa tarkoitetut keskusneuvottelut oli käyty. Tämän vuoksi kanne tulisi jättää tutkittavaksi ottamatta siltä osin kuin se koski työntekijöitä.
Edellä olevilla perusteilla kunnallinen sopimusvaltuukunta on pyytänyt kanteen hylkäämistä.
Edellä olevilla perusteilla Lahden kaupunki on pyytänyt kanteen hylkäämistä.
Käytännössä ei esteenä ollut pidetty sitä, että viranhaltijoita edustava luottamusmies oli käynyt neuvotteluja myöskin kuukausipalkkaisten työsuhteisten osalta eikä myöskään tehty eroa virkaehtosopimuksessa tarkoitettujen ja työehtosopimuksessa tarkoitettujen keskusneuvottelujen välillä. Tämä käytäntö perustui kunnallisten viranhaltijain luottamusmiessopimuksen 6 §:n sekä kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 26 §:n 1 kohdan säännöksiin. Asiasta käydyssä paikallisneuvottelussa oli nimenomaan todettu, että neuvottelu oli koskenut viranhaltijoiden ja kuukausipalkkaisten työntekijöiden viikoittaisia tai keskimäärin viikoittaisia työaikoja sekä lepotaukoja. Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston laatimasta keskusneuvottelupöytäkirjasta sen sijaan puuttui maininta työsuhteisista työntekijöistä.
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
________
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Vapaavuori, Paavilainen, Kaski ja Salonen.
Tuomio oli yksimielinen.