Labor court dismisses union claim that company customarily raised hourly wages per collective agreement guidelines.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Finnish Labour Court dismissed the union's claim that the employer had a long-standing custom of raising hourly wages according to collective agreement guidelines. While union representatives alleged consistent application of these rules, production managers admitted to inconsistent practices, noting that some employees received only general increases. The court found the evidence insufficient to prove a binding custom existed for all employees.
Legislator headnote
AI generatedSection 12 of the collective agreement; A binding custom requiring employers to raise hourly wages according to collective agreement guidelines cannot be established if evidence shows inconsistent application across the workforce and lacks the requisite duration and uniformity.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kysymys siitä, oliko yhtiössä sopimuksen perusteella tai muutoin pitemmän ajan vakiintuneesti noudatettu käytäntöä, jonka mukaan kullekin työntekijälle maksettua tuntipalkkaa oli korotettu sen mukaisesti kuin työehtosopimuksessa oli sovittu korotettavaksi ohjetuntipalkkoja. Kanne hylätty näyttämättömänä.
Asianosaiset: Puutyöväen Liitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Herrala-Talot Oy
RATKAISU
Sovelletut työehtosopimuskohdat:
Asianosaisliittojen kesken 19.3.1981 tehdyssä mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
PALKKAUSMÄÄRÄYKSET
Palkkaustavat
8 §.
1. Palkat määräytyvät joko työhön käytetyn ajan perusteella (tuntipalkat) tahi suoritetun työn tuloksen tai määrän perusteella (suorituspalkat).
Näiden palkkaustapojen ohella suoritetaan osittain työhön käytetyn ajan, osittain työn tuloksen tai määrän mukaan määräytyviä palkkoja.
Kokonaistuntipalkat
11 §.
1. Suorituspalkkauksen sijasta käytetään töissä, joissa urakointi ei ole tarkoituksenmukaista, palkkaustapana ns. kokonaistuntipalkkajärjestelmää.
2. Kokonaistuntipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen, ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja vaarallisuus sekä muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat eri palkkaryhmissä oikeudenmukaisesti porrastetuiksi.
Ohjetuntipalkat
12 §.
1. Kahdeksantoista vuotta täyttäneiden työntekijöiden ohjetuntipalkat ovat seuraavat:
Asianosaisliittojen samana päivänä allekirjoittamassa työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun muassa seuraavaa:
Tänään solmitun mekaanista metsäteollisuutta koskevan työehtosopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä on liittojen välillä sovittu seuraavaa:
1 §
Palkkojen yleiskorotukset
2. Lähinnä 1.9.1981 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien korotetaan aikapalkkoja, suorituspalkkoja, kokonaistuntipalkkoja, kytkentäurakoita sekä urakkahinnoitteluja 2,5 %:lla kuitenkin vähintään 50 pennillä/tunti.
2 §
Ohjetuntipalkan korottaminen
Ohjetuntipalkkataulukon ylimääräinen korotus ei aiheuta palkan korottamista yli em. yleiskorotuksen, mikäli palkka yleiskorotuksen tapahduttua täyttää ohjetuntipalkan mukaisen palkan.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
________
Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa kanteessa esitettyjen vaatimuksien perustuvan siihen, että Herrala-Talot Oy:ssä olisi pitemmän ajan vakiintuneesti noudatettu sellaista käytäntöä, jonka mukaan kullekin työntekijälle maksettua tuntipalkkaa on korotettu sen mukaisesti kuin työehtosopimuksissa on sovittu korotettavaksi työehtosopimuksen 12 §:ssä tarkoitettuja ohjetuntipalkkoja.
Luottamusmiesten käsitysten mukaan yhtiössä on toteutettu työehtosopimusneuvotteluissa sovitut palkkojen korotukset kanteessa kerrotulla tavalla. Tuotantopäälliköt taas ovat lausumissaan ilmoittaneet, että tällä tavoin on tosin menetelty joidenkin työntekijöiden kohdalla, mutta osalle työntekijöistä on maksettu vain ns. yleiskorotusta vastaava korotus tuntipalkkaan. Niinpä keväällä 1981 on kumpaakin korotuksen laskentatapaa käytetty suurinpiirtein yhtä suuressa määrin. Toinen tuotantopäälliköistä on kertonut yhtiön palkkakirjanpidosta, jonka hän on tarkastanut vuodesta 1976 alkaen, käyvän ilmi, ettei tuntipalkkojen korotuksia ole säännönmukaisesti maksettu kunkin työntekijän kohdalla ohjepalkan korotusta vastaavalla tavalla.
Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että yhtiössä olisi vakiintuneesti noudatettu sellaista käytäntöä kaikkien työntekijöiden palkkojen korottamisessa kuin kanteessa on ilmoitettu. Yhtiötä sitovaa velvollisuutta menetellä palkkojen korottamisessa kanteessa vaaditulla tavalla ei voida perustaa myöskään pääluottamusmiehen ja tuotantopäällikön vuonna 1974 sopimaan menettelyyn, joka on perustunut palkkaryhmittelyn mukaisen palkkauksen käyttöön ottamiseen. Esitetty selvitys näet osoittaa, ettei palkkaryhmittelyä yhtiössä ole työehtosopimuksen mukaisena toteutettu.
Esittämillään perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen siihen sisältyvine hyvityssakkovaatimuksineen. Asian laatuun nähden saavat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Herrala-Talot Oy kuitenkin itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Hurmalainen, Sariola, Kaski ja Kuivanen.
Tuomio oli yksimielinen.