Legislator Case Law & Legislation
TT:1982-167 AI generated

Court rules store closure is economic dismissal reason but employee must be offered suitable alternative work first.

Case Number TT:1982-167
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The Labour Court dismissed the union's claim that the store's closure constituted a valid economic reason for dismissal without prior notice. While the court acknowledged the store's insolvency justified reducing staff, it found the employer failed to offer the dismissed employee suitable alternative work within the company. Consequently, the court ordered the employer to pay the full statutory notice period wages and the union's legal fees.

Legislator headnote

AI generated

Section 4 of the Agreement on Protection Against Dismissal and Layoffs; Section 9 of the same Agreement: The closing of a business due to insolvency constitutes an economic reason for dismissal, but the employer must first offer the employee suitable alternative work within the organization before terminating the contract.

Keywords

AI generated
economic dismissal reason alternative work offer notice period wages store closure labour court ruling insolvency justification suitable work test

Cited Legislation

AI generated
Section 4 of the Agreement on Protection Against Dismissal and Layoffs
Section 9 of the Agreement on Protection Against Dismissal and Layoffs
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Myymälän toiminnan lopettamista sen kannattamattomuuden vuoksi on pidettävä sellaisena irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevan sopimuksen tarkoittamana taloudellisena ja tuotannollisena syynä, joka työn vähentymisen johdosta oikeuttaa työnantajan vähentämään työntekijöiden määrää.

Kysymys myös irtisanomisajan noudattamisesta.

Asianosaiset: Myymäläesimiesten Liitto r.y. Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y.

Kuultavat: Lieksan Osuuskauppa

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen kesken 9.3.1981 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §

Sopimuksen ulottuvuus Tätä sopimusta sovelletaan SOK-järjestön Työnantajat r.y:n jäsenten palveluksessa oleviin Myymäläesimiesten Liittoon ja Liiketyöntekijäin Liittoon kuuluviin 18 vuotta täyttäneisiin täysin työkykyisiin myymälän- ja osastonhoitajiin, myymäläautonhoitajiin, tuotevarastonhoitajiin sekä keskusvarastonhoitajiin, joista jäljempänä käytetään nimitystä toimihenkilö.

6 §

Työsuhteen päättyminen 1. Ellei pitemmästä irtisanomisajasta ole kirjallisesti tai muuten todisteellisesti sovittu, työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 5 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta 2 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 10 vuotta mutta enintään 15 vuotta 3 kuukauden irtisanomisaikaa ja yli 15 vuotta 4 kuukauden irtisanomisaikaa. Toimihenkilön irtisanoessa työsopimuksen on irtisanomisaika yksi kuukausi. 2. Tähän työehtosopimukseen sidottuihin toimihenkilöihin sovelletaan työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä allekirjoitettua irtisanomissuojaa koskevaa yleissopimusta siinä laajuudessa kuin irtisanomissuojasopimuksessa määrätään.

Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n välillä 8.6.1978 allekirjoitetussa irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevassa sopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 § Soveltamisala Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä irtisanomalla sekä lomauttamista.

2 § Irtisanomisajat Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 5 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta 2 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 10 vuotta mutta enintään 15 vuotta 3 kuukauden iritsanomisaikaa ja yli 15 vuotta 4 kuukauden irtisanomisaikaa sekä työntekijän irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 10 vuotta 14 päivän irtisanomisaikaa sekä yli 10 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa.

3 § Irtisanomisajan laiminlyönti Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan iritsanomisajalta.

Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

4 § Irtisanomisen perusteet Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Pöytäkirjamerkintä: Irtisanomisperustetta harkittaessa on otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat. Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevia tuomioita voidaan käyttää hyväksi myös sopimuksen tulkinnassa, sikäli kuin annetuilla tuomioilla voidaan katsoa olevan ennakkopäätöksen arvo.

5 § Korvaus perusteettomasta iritsanomisesta ja lomauttamisesta Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai perusteettomasti lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

9 § Takaisinottaminen Milloin työnantaja on irtisanonut työsopimuksen muista kuin työntekijästä johtuvista syistä, ja työnantaja kuuden kuukauden kuluessa tarvitsee työvoimaa samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, tulee työnantajan tiedustella paikalliselta työvoimaviranomaiselta, onko entisiä työntekijöitä etsimässä tämän viranomaisen välityksellä työtä, ja myönteisessä tapauksessa tarjota työtä ensisijassa näille työnhakijoille.

Myymäläesimiesten Liitto r.y. on työtuomioistuimessa lausunut, että liiton jäsen Liisa Turunen oli 22.5.1967 lukien ollut työsuhteessa Lieksan osuuskauppaan toimien 1.6.1970 lukien Varpasen myymälän esimiehenä. Vuoden 1981 helmikuun alussa oli pidetty neuvottelutilaisuus, jossa olivat olleet paikalla Turusen lisäksi myymäläesimieten luottamusmies, osuuskunnan toimitusjohtaja ja osastopäällikkö. Tällöin oli osuuskunnan johdon taholta tuotu esiin ajatus, että Varpasen myymälän toiminta saatetaan lakkauttaa. Luottamusmiehen aloitteesta oli kuitenkin päästy yksimielisyyteen siitä, että myymälän tulosta seurattaisiin 31.8.1981 saakka, jonka jälkeen vasta tehtäisiin päätös myymälän sulkemisesta.

Lieksan Osuuskauppa oli lähettänyt Turuselle 29.4.1981 päivätyn kirjeen, jossa oli ilmoitettu Varpasen myymälän toiminnan lakkauttamisesta 31.8.1981. Kirjeessä ei oltu mainittu Turusen työsuhteen päättymisestä ja hän oli ymmärtänyt, että hänelle järjestettäisiin työtä muissa Lieksan Osuuskaupan myymälöissä. Osuuskunta oli irtisanonut Turusen työsopimuksen 4.8.1981 päivätyllä kirjeellä päättymään 31.8.1981. Koska Turusen työsuhde oli jatkunut yli 10 vuotta, olisi irtisanomisajan tullut olla 3 kuukautta. Nyt hän oli saanut hyväkseen vain vajaan kuukauden irtisanomisajan.

Varpasen myymälän toiminnan lopettamisesta huolimatta oli Turusen työsopimus irtisanottu vastoin irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä. Lieksan Osuuskaupan Jamalin myymälään oli kesäkuussa 1981 otettu osuuskunnan ulkopuolelta myymälän esimies ja myyjä. Syyskuussa 1981 oli osuuskunnan ulkopuolelta palkattu myymälänhoitaja osuuskunnan Hattuvaaran myymälään. Näitä toimia ei oltu tarjottu Turuselle. Turusta ei oltu otettu Jamalin myymälän esimiehen toimeen, vaikka hän oli siihen itse ilmoittautunut.

Turusen työsuhteen päättymisen todellisena syynä ei ollut ollut Varpasen myymälän lakkauttaminen. Turunen oli vuosina 1979-1980 joutunut olemaan useampaan otteeseen sairaslomalla. Osuuskunnan edustajat olivat antaneet ymmärtää, että Turunen sairasteli liikaa ja että hänen työsuhteensa jatkuminen oli sen vuoksi vaarassa. Turunen oli joulukuussa 1980 vaatinut ylityökorvauksia. Osastopäällikkö oli kieltäytynyt korvauksia maksamasta. Kantajaliiton järjestösihteerin puututtua asiaan oli siihen saatu korjaus. Oli ilmeistä, että Turusen työsuhteen päättymiseen olivat vaikuttaneet edellä kerrotut tapahtumat, eikä Varpasen myymälän lakkauttaminen. Turusen palkka Lieksan Osuuskaupan palveluksessa oli ollut 3 467,95 markkaa kuukaudessa.

Näillä perusteilla Myymäläesimiesten Liitto on vaatinut työtuomioistuimessa todettavaksi, että Lieksan Osuuskauppa on irtisanonut Turusen työsopimuksen noudattamatta työehtosopimuksen edellyttämää 3 kuukauden iritsanomisaikaa ja ilman irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevan sopimuksen edellyttämää erityisen painavaa syytä, sekä Lieksan Osuuskaupan velvoittamista suorittamaan Turuselle maksamatta jääneenä irtisanomisajan palkkana 7 398 markkaa 30 penniä sekä vahingonkorvauksena hänen työsopimuksensa irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta irtisanomisesta 20 807 markkaa 70 penniä, molemmat erät 5 %:n korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

Kaupan Työnantajaliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Turusen työsopimus oli irtisnaottu Varpasen myymälän lakkauttamisen johdosta. Myymälän lakkauttaminen oli johtunut siitä, että sen tuloskehitys oli vuosia ollut tappiollinen ja tappio oli kasvanut viime vuosien aikana liian suureksi.

Osuuskaupan johto ja Turunen olivat helmikuun alussa 1981 keskustelleet Varpasen myymälän kohtalosta. Tällöin oli Turuselle ilmoitettu, että myymälän toiminta lakkautettaisiin, jos selvää muutosta sen tuloskehityksessä ei tapahtuisi huhtikuun loppuun 1981 mennessä. Koska näin ei ollut käynyt, oli osuuskaupan johtokunta päättänyt lopettaa Varpasen myymälän toiminnan 31.8.1981. Tästä päätöksestä oli osuuskunnan toimitusjohtaja ilmoittanut Turuselle puhelimitse 29.4.1981 ja samalla irtisanonut Turusen. Turunen oli siis saanut lukea hyväkseen täyden irtisanomisajan. Osuuskaupan kirjeet 29.4.1981 ja 4.8.1981 olivat ainoastaan muistutuksen luontoisia.

Edellä olevilla perusteilla Kaupan Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Lieksan Osuuskauppa on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Lieksan Osuuskauppa on irtisanonut osuuskunnan palveluksessa 22.5.1967 lukien olleen myymälänhoitajan Liisa Turusen työsuhteen päättymään 31.8.1981 hänen hoidossaan olleen myymälän lopettamisen takia.

Myymälän toiminnan lopettamista sen toiminnan kannattamattomuuden vuoksi on työtuomioistuimen mielestä pidettävä sellaisena irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevan sopimuksen 4 §:ssä tarkoitettuna taloudellisena ja tuotannollisena syynä, joka työn vähentymisen johdosta oikeuttaa työnantajan vähentämään työntekijöidensä määrää.

Harkittaessa, onko osuuskunta hyväksyttävästi voinut työntekijöitä tällä perusteella vähentäessään päättää Turusen työsuhteen, työtuomioistuimen mielestä kysymys on ratkaistava sen perusteella, onko Turuselle ollut tarjolla osuuskunnan piirissä hänelle soveltuvaa muuta työtä. Tältä osin on käynyt selville, että Turusen hoitaman myymälän tappiollisuuden käytyä ilmeiseksi, on työnantaja tarjonnut Turuselle vuoden 1980 syksyllä myyjän tointa osuuskunnan Lieksan kaupungin keskustassa sijaitsevan tavaratalon rautaosastolta ja helmikuussa 1981 erään toisen sivumyymälän myymälänhoitajan tointa. Turunen ei kuitenkaan suostunut ottamaan tarjottuja työtehtäviä vastaan. Sen jälkeen ei Turuselle ole tarjottu muita tehtäviä osuuskunnan palveluksessa.

Turusen työsuhteen irtisanomisen jälkeen Lieksan Osuuskaupan piirissä on vapautunut kanteessa mainitut työpaikat, joihin on otettu muita kuin osuuskunnan palveluksessa ennestään olleita työntekijöitä. Osuuskunnan puolelta on näytetty, että avoimeksi tulleita kahta sivumyymälänhoitajan ja tavaratalon osastonhoitajan tehtäviä on saatettu perustellusti pitää niiden vaativuuden vuoksi Turuselle soveltumattomina. Kun Turunen on aikaisemmin kieltäytynyt siirtymästä tavarataloon myyjän tehtäviin, osuuskunnan ei voida katsoa menetelleen irtisanomis- ja lomautussuojaa koksevan sopimuksen 9 §:n määräysten vastaisesti jättäessään tarjoamatta Turuselle näissä olosuhteissa tavaratalon erikoisosastolla vapautunutta myyjän tehtävää eikä myöskään eräässä sivumyymälässä avoimeksi tullutta, mutta jo 1.6.1981 täytettyä myyjän tehtävää.

Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen muutoin, mutta velvoittaa Lieksan Osuuskaupan suorittamaan Turuselle saamatta jääneenä irtisanomisajan palkkana seitsemäntuhatta kolmesataa yhdeksänkymmentäkahdeksan (7 398) markkaa 30 penniä viiden prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä heinäkuun 5 päivästä 1982 ja korvaamaan Myymäläesimiesten Liiton oikeudenkäyntikulut tuhannella kahdellasadalla (1 200) markalla. Asian laatuun nähden Kaupan Työnantajaliitto saa kärsiä kulunsa vahinkonaan.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Äimälä, Aranto, Kaski ja Leivo.

Tuomio oli yksimielinen.