Legislator Case Law & Legislation
TT:1982-166 AI generated

Labor court dismisses employer's appeal and fines union for failing to verify local wage agreement changes.

Case Number TT:1982-166
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the employer's appeal against a union fine, ruling that the union failed to verify a local wage agreement change. Although the employer proposed a new calculation method, the union representative did not explicitly reject the continuation of the established 10% premium practice. Consequently, the court found the union liable for its supervisory duty breach and ordered a fine.

Legislator headnote

AI generated

Section 8, 9 and 10 of the Collective Agreements Act; A trade union fails its supervisory duty when it does not sufficiently verify that a local agreement to alter wage calculation methods has actually been reached with the employer.

Keywords

AI generated
supervisory duty breach local collective agreement wage calculation method union liability compensatory fine labor dispute trade union responsibility

Cited Legislation

AI generated
Section 8 of the Collective Agreements Act
Section 9 of the Collective Agreements Act
Section 10 of the Collective Agreements Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Yhtiössä oli vakiintuneesti noudatettu käytäntöä, jonka mukaan yhtiön neljälle hiojalle oli heidän työskennellessään tilapäisesti tuntityössä suoritettu työehtosopimuksen mukainen ohjetuntipalkka korotettuna 10 prosentilla. Yhtiö ei ollut syksyllä 1981 toimeenpannun palkkauksen tarkistuksen yhteydessä suostunut korottamaan työstä hiojille maksettavaa tuntipalkkaa aikaisemman käytännön mukaisesti. Kun työnantajaliitto ei ollut riittävän huolellisesti varmistautunut siitä, että paikallisesti olisi työnantajan ilmoittamin tavoin todella sovittu palkanmaksuperusteiden muuttamisesta, se oli siten syyllistynyt valvontavelvollisuuden laiminlyömiseen ja liitto tuomittu hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Puutyöväen Liitto r.y. Puusepänteollisuuden Liitto r.y. Koulukalusto Oy

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen kesken 19.3.1981 tehdyssä puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

14 §

Palkkausta koskevia erityismääräyksiä

3. Kun pääasiassa urakkapalkalla työskentelevä työntekijä tilapäisesti siirretään työhön, jota suoritetaan tuntityönä, maksetaan hänelle tuntipalkkaa, joka on vähintään 85 % työntekijän säännölliseltä työajalta saadusta keskimääräisestä tuntiansiosta ilman vuorotyö- ym. lisiä, kuitenkin vähintään ohjetuntipalkka. Edellä mainittu tuntipalkka määritellään kahdesti vuodessa.

Sanotun sopimuksen soveltamisohjeissa on muun muassa seuraavat määräykset:

Liittomme ja Puutyöväen Liiton välillä on tänään allekirjoitettu puusepänteollisuutta koskeva työehtosopimus vv. 1981-83. Työehtosopimuksen tulkinnasta ja soveltamisesta esitetään seuraavaa:

III TYÖEHTOSOPIMUS

14 §.

Palkkausta koskevia erikoismääräyksiä

3. Urakkatyöntekijän siirtoajan palkan vähimmäismääräksi on tuntityön osalta sovittu 85 %. Tällä määräyksellä ei ole tarkoitus huonontaa aikaisemmin sovittua paikallista käytäntöä.

Puusepänteollisuuden Liitto ja Koulukalusto Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että yhtiössä oli työnantajan ja työntekijöiden välillä paikallisesti sovittu siirtoajanpalkkaa koskevan maksuperusteen muuttamisesta. Työnantaja oli 15.4.1981 tehnyt pääluottamusmiehelle ehdotuksen prosenttiperusteisen tuntipalkan korvaamisesta markkamäärään perustuvalla tuntipalkalla, minkä pääluottamusmies oli 16.4.1981 hyväksynyt. Koska näin ollen oli paikallisesti sovittu poikkeamisesta aikaisemmasta käytännöstä, Puusepänteollisuuden Liitto ja yhtiö ovat pyytäneet kanteen hylkäämistä.

Puutyöväen Liitto on pyytänyt oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo selvitetyksi, että Koulukalusto Oy:ssä on 7-8 vuoden ajan noudatettu käytäntöä, jonka mukaan neljälle hiojalle on heidän työskennellessään työehtosopimuksen 14 §:n 3 kohdan mukaisesti tilapäisesti tuntityössä suoritettu ohjetuntipalkka korotettuna 10 %:lla. Työnantajan edustaja on 15.4.1981 tehnyt pääluottamusmiehelle esityksen ohjetuntipalkkaan kytketyn prosenttiperusteisen tuntipalkan korvaamisesta tilapäisen työn ajalta pennimäärään perustuvalla tuntipalkalla.

Todistajana kuulusteltuna yhtiön pääluottamusmies on kertonut vastaanottaneensa mainitun esityksen kirjallisena työnantajan edustajalta. Pääluottamusmies on kieltänyt hyväksyneensä maksuperusteen muuttamista, mutta myöntänyt todenneensa tuntipalkan oikein lasketuksi. Todistajana myös kuulustellun yhtiön palveluksessa olevan palkanlaskijan kertoman mukaan työnantajan edustaja on hänelle pääluottamusmiehen läsnäollessa ilmoittanut aikaisemman käytännön muuttamisesta. Pääluottamusmies on ainoastaan maininnut, että hän tulisi selvitttämään työntekijöille uuden järjestelmän käyttöönottamista. Keskustelusta palkanlaskija oli saanut käsityksen, että asiasta olisi työnantajan ja työntekijöiden välillä sovittu.

Todistajien lausumista on pääteltävissä, että pääluottamusmies on työntekijöiden edustajana tosin hyväksynyt hänelle tehdyn ehdotuksen tilapäiseltä työajalta maksettavan tuntipalkan suuruudesta. Kun ehdotukseen sisältyvät pennimäärinä ilmoitetut uudet tuntipalkat ovat täysin vastanneet aikaisemman käytännön mukaisesti määrättyjä tuntipalkkoja, ei ehdotuksen hyväksymisellä voida katsoa työntekijäin tarkoittaneen luopua siitä yhtiössä aikaisemmin sovitusta ja vakiintuneesti noudatetusta menettelystä, jonka avulla korotukset tilapäisen työn tuntipalkkaan on laskettu. Yhtiö ei ole syksyllä 1981 toimeenpantujen palkkauksen tarkistuksen yhteydessä suostunut korottamaan tilapäisestä työstä hiojille maksettavaa tuntipalkkaa aikaisemman käytännön mukaisesti.

Puutyöväen Liiton puolelta on kohta sen saatua pääluottamusmieheltä tiedon 15.4.1981 tehdystä esityksestä otettu yhteys asian johdosta työnantajaliittoon. Työnantajaliitto ei ole kuitenkaan, kuten sen olisi pitänyt, riittävän huolellisesti ryhtynyt varmistautumaan siitä, että paikallisesti olisi todella sovittu palkanmaksuperusteiden muuttamisesta tilapäisestä työstä maksettavan palkan osalta. Näin menetellessään Puusepänteollisuuden Liitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Sitä vastoin työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Koulukalusto Oy, kun se on saattanut käsittää työnantajaliiton ryhtyneen tukemaan yhtiötä riitaiseksi muodostuneessa kiistassa sopimuksen sitovuudesta, olisi tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten kanteen Koulukalusto Oy:tä vastaan ajettuna näyttämättömänä, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Puusepänteollisuuden Liiton maksamaan Puutyöväen Liitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä kaksituhatta (2 000) markkaa ja korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut tuhannella kahdellasadalla (1 200) markalla. Kotikalusto Oy saa kuitenkin kärsiä oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Aranto, Kaski ja Leivo.

Tuomio oli yksimielinen.