Labor court dismisses union's appeal, upholds termination and orders damages for breach of trust agreement.

Leipomotyöntekijän lausumia ei ollut näytetty sisällöltään tai sävyltään sellaisiksi, että niiden perusteella hänen työsopimuksensa olisi voitu hyväksyttävästä syystä irtisanoa saatikka sitten purkaa. Työnantajan on katsottu saaneen luottamusmiessopimuksessa tarkoitetun kirjallisen ilmoituksen työntekijän valitsemisesta luottamusmieheksi. Työnantaja on siten työsuhteen purkaessaan ollut velvollinen ottamaan huomioon työntekijän aseman luottamusmiehenä. Työnantaja oli päättäessään työntekijän työsopimuksen menetellyt irtisanomis- ja luottamusmiessopimuksen vastaisesti ja velvoitettu suorittamaan työntekijälle korvausta.

Kun työnantajaliitto ei ollut riittävän ripeästi ryhtynyt toimenpiteisiin hankkiakseen todellisesta asiaintilasta selvitystä ja huolehtiakseen siitä, että yhtiö olisi täyttänyt sille luottamusmies- ja irtisanomissuojasopimuksen mukaiset velvoitteet työntekijää kohtaan, liitto tuomittu hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.

Asianosaiset: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL r.y. Elintarvikealan Työnantajaliitto r.y. Leipomoliikkeenharjoittaja Jussi Pesola

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 27.3.1981 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 § Sopimuksen ulottuvuus Tällä sopimuksella määrätään Elintarvikealan Työnantajaliiton ja Työehtoliiton jäsenliikkeiden palveluksessa olevien leipomotyöntekijäin työ- ja palkkaehdot.

4 § Työsuhteen päättyminen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Liiketyönantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä 6.6.1978 allekirjoitettua irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevaa yleissopimusta.

39 § Luottamusmies

Kunkin työpaikan työntekijöillä on oikeus keskuudestaan valita luottamusmies toimimaan heidän valtuuttamanaan tämän työehtosopimuksen tulkintaa ja muita työntekijäin ja työnantajain suhteita koskevissa asioissa.

Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tämän tehtävän tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.

Luottamusmiehen vaalista on tehtävä kirjallinen ilmoitus työnantajalle.

Pöytäkirjamerkintä 2:

_____________________

Luottamusmiehiin sovelletaan lisäksi mitä liittojen välillä on sovittu 3.9.1971 allekirjoitetussa luottamusmiessopimuksessa.

Työehtosopimuksen 4 §:ssä tarkoitetussa irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevassa yleissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

4 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä :

Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevia tuomioita voidaan käyttää hyväksi myös sopimuksen tulkinnassa, sikäli kuin annetuilla tuomioilla voidaan katsoa olevan ennakkopäätöksen arvo.

Irtisanomisperustetta harkittaessa on otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat.

Irtisanominen toimitetaan todistettavasti. Irtisanomisen syy ja työsuhteen lakkaamisaika on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti työntekijälle.

5 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja lomauttamisesta

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai perusteettomasti lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansionmenetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa. Milloin työsuhde ei vielä ole kestänyt kuutta kuukautta, korvauksen ei tule ylittää työntekijälle siinä työsuhteessa viimeksi olleen palkan mukaan laskettua kuuden kuukauden palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta ja mahdollisuudet hankkia uutta työtä ovat heikot, korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 12 edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

Työehtosopimuksen 39 §:n pöytäkirjamerkinnässä tarkoitetussa luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

3 §

Luottamusmiehen valitseminen

1. Ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä ja työosaston luottamusmiehen.

3. Valituista luottamusmiehistä sekä heidän eroamisistaan ja erottamisistaan on ammattiosaston kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Myös on ilmoitettava, milloin pääluottamusmiehelle valittu varamies toimii pääluottamusmiehen sijaisena.

4 §

Luottamusmiehen työsuhde

4. Luottamusmiehen irtisanomiseen nähden noudatetaan 1.1.1971 voimaan tulleen työsopimuslain 53 §:n 2 momentin säännöksiä. Mikäli lakia tältä osin muutetaan, allekirjoittajajärjestöt neuvottelevat näin syntyneen tilanteen mahdollisesti edellyttämistä muutoksista tähän sopimukseen.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että liiton jäsen Riitta Rostedt oli vuodesta 1974 toiminut Talan Leipomo -nimisen leipomoliikkeen palveluksessa Euran kunnassa leipomotyöntekijänä. Leipomoliikkeen omistusoikeus oli 12.10.1981 siirtynyt liikkeenharjoittaja Jussi Pesolalle, jonka palvelukseen Rostedt oli siirtynyt vanhana työntekijänä. Pesola oli sittemmin liittynyt Elintarvikealan Työnantajaliiton jäseneksi. Rostedt oli valittu 13.2.1982 leipomon työntekijöiden luottamusmieheksi työntekijöiden kokouksessa. Luottamusmieskauden oli määrä alkaa 15.3.1982. Kokouksen pöytäkirja ja ilmoitus luottamusmiesvaalista olivat olleet nähtävinä leipomon ilmoitustaululla noin kuukauden ajan, minkä lisäksi edellinen luottamusmies oli ilmoittanut valinnasta suullisesti Pesolalle välittömästi vaalin tapahduttua. Hänen ja Pesolan kesken oli aikaisemmin nimenomaan sovittu siitä, että ilmoitustaulua käytettäisiin tietojen välittämisessä työntekijöiden ja työnantajan välillä.

Käydyssä liittotason neuvottelussa Elintarvikealan Työnantajaliiton edustaja oli ilmoittanut hyväksyvänsä Pesolan menettelyn asiassa. Työnantajaliiton edustaja ei ollut kuitenkaan ilmoittanut perustetta Rostedtin työsopimuksen purkamiseen, vaan oli pyrkinyt kiistämään Rostedtin luottamusmiesasemankin sen johdosta, että Pesola ei ollut hyväksynyt Rostedtin valintaa luottamusmieheksi. Luottamusmiehen valinta oli kuitenkin yksinomaan työntekijöiden asia eikä työnantajalla ollut oikeutta siihen puuttua. Luottamusmiesvaalin tulos kiistattomasti oli ollut Pesolan tiedossa. Työnantajaliiton olisi tullut pyrkiä siihen, että Pesola olisi ottanut Rostedtin takaisin työhön tai edes kehottanut Pesolaa neuvottelemaan ja maksamaan hänelle vahingonkorvauksia.

Sanotuilla perusteilla Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on vaatinut Pesolan velvoittamista suorittamaan Rostedtille irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevan yleissopimuksen sekä luottamusmiessopimuksen vastaisesta menettelystä vahingonkorvauksena kuuden kuukauden palkkaa vastaavat yhteensä 20 000 markkaa sekä tuomitsemaan Elintarvikealan Työnantajaliiton työehtosopimuslain 8 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Asianosaisliitot ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jotun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Jussi Pesola on 16.3.1982 purkanut harjoittamansa leipomoliikkeen palveluksessa leipomotyöntekijänä toimineen Riitta Rostedtin työsopimuksen siihen syytä ainakaan selvästi ilmoittamatta. Seuranneelle päivälle päivätyssä kirjallisessa ilmoituksessa Pesola on perusteeksi työsopimuksen purkamiselle vain viitannut kanteessa mainittuihin työsopimuslain säännöksiin ja työehtosopimuksen 2 §:n määräykseen. Jutun käsittelyn aikana Pesola on täsmentänyt työsopimuksen purkamiseen johtanutta syytä ilmoittamalla Rostedtin käyttäytyneen Pesolaa työnantajana loukkaavalla tavalla hetkistä ennen työsuhteen purkamista.

Esitetyn selvityksen mukaan Rostedt on tuolloin käynyt sananvaihtoa Pesolan kanssa sen johdosta, että leipomoon oli otettu autonkuljettajan tehtäviin liikkeen ulkopuolelta työntekijä, vaikka leipomon työntekijöitä on ollut lomautettuna. Rostedtin lausumia ei ole näytetty sisällöltään tai sävyltään sellaisiksi, että niiden perusteella hänen työsopimuksensa olisi voitu hyväksyttävästä syystä irtisanoa saatikka sitten purkaa.

Asianosaiset ovat olleet eri mieltä siitä, onko Pesola purkaessaan Rostedtin työsopimuksen rikkonut myös luottamusmiessopimuksen määräyksiä. Rostedtin 13.2.1982 tapahtuneesta valitsemisesta työpaikan luottamusmieheksi on kohta vaalin toimittamisen jälkeen asetettu leipomon oleskelutilaan sijoitetulle ilmoitustaululle nähtäväksi ilmoitus vaalin tuloksesta ja vaalikokouksen pöytäkirjan ote. Jo ennen vaalin toimittamista työntekijäin puolelta on ollut Pesolan kanssa, joka on myöntänyt tienneensä Rostedtin valitsemisesta, puhetta siitä, että ilmoitustaulua voidaan käyttää työntekijöiden ja työnantajan välisten tiedonantojen vaihtamisessa. Tämän perusteella työtuomioistuin katsoo Pesolan saaneen luottamusmiessopimuksessa tarkoitetun kirjallisen ilmoituksen Rostedtin valitsemisesta luottamusmieheksi. Hän on siten työsuhteen purkaessaan ollut velvollinen ottamaan huomioon Rostedtin aseman luottamusmiehenä.

Suomen Elintarviketyöläisten Liiton puolelta on työsopimuksen purkamisen jälkeen esitetty työnantajaliitolle pyyntö neuvottelujen käymisestä asian selvittämiseksi. Jutun vireille tulemisen jälkeen aloitetuissa neuvotteluissa liitot ovat 24.6.1982 todenneet työsopimuksen purkamisen tapahtuneen ilman pätevää perustetta. Kun työnantajaliitto ei ole riittävän ripeästi ryhtynyt toimenpiteisiin hankkiakseen todellisesta asiaintilasta selvitystä ja huolehtiakseen siitä, että yhtiö olisi täyttänyt sille luottamusmies- ja irtisanomissuojasopimuksen mukaiset velvoitteet Rostedtia kohtaan, liitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi selittää Jussi Pesolan päättäessään Rostedtin työsopimuksen menetelleen irtisanomis- ja luottamusmiessopimuksen vastaisesti ja velvoittaa hänet suorittamaan Rostedtille, joka työsuhteen päättämisen jälkeen on ollut ajoittain työtä vailla, korvaukseksi sanotusta toimenpiteestä viisitoistatuhatta (15 000) markkaa sekä tuomita Elintarvikealan Työnantajaliiton työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä maksamaan hyvityssakkoa Suomen Elintarviketyöläisten Liitolle neljätuhatta (4 000) markkaa. Elintarvikealan Työnantajaliiton ja Pesolan tulee yhteisvastuullisesti korvata Suomen Elintarviketyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut tuhannella viidelläsadalla (1 500) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Hurmalainen, Sariola, M. Virtanen, Kaski, Leivo ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.