Labor court dismissed strike claim because no binding collective agreement was formed on the contract work.

Kirvesmiehet olivat urakkatyösopimuksen hyväksymisen ehdoksi asettaneet ehtoja. Työnantajien edustajien oli täytynyt neuvotteluissa se käsittää. Kun työnantaja oli saanut tietää työntekijäin puolelta tehdyn tarjouksen hylkäämisestä kohtuullisessa ajassa, sopimusta oli tuosta ajankohdasta alkaen pidettävä rauenneena. Työnantajaliiton puolelta oli myönnetty, että työstä kieltäytymisiä voitiin pitää työtaistelutoimenpiteenä ainoastaan siinä tapauksessa, että urakkatyöstä olisi syntynyt työkuntaa sitova työsopimus. Koska näin ei ollut tapahtunut, hyvityssakkokanne hylätty.

Asianosaiset: Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Rakennustyöläisten Liitto r.y.

Kuultavat: Rakennustyöläisten Kainuun aluejärjestö r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Suomen Rakennusteollisuusliiton ja muun ohella Rakennustyöläisten Liiton kesken 2.4.1982 solmitussa Kostamus-projektin työehtoja koskevassa sopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §

Soveltamisala

Yllä mainitun rakennustyökohteen työsuhteissa noudatetaan Suomen työoikeutta ja työntekijäin sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä niin kuin Suomen alueella suoritettavassa työssä. Kostamuksen työkohteen rakennustöissä SNTL:n alueella noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa rakennus-, lattianpäällystys-, asfaltti- ja maalarinalan työehtosopimusta sekä kunnallisteknillisissä, maanrakennus- sekä tienrakennus- ja tien kunnossapitotöissä noudatetaan maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta, mikäli tässä sopimuksessa jäljempänä ei ole mainituista sopimuksista poikkeavia määräyksiä.

12 §

Palkanmaksu

Palkkauksessa noudatetaan I kalleusluokituksen mukaista palkkausta ja urakkahinnoittelua.

18 §

Työrauhavelvollisuus

Suomen työmarkkinajärjestöjen mahdollisesti julistamat työtaistelutoimenpiteet eivät koske Kostamuksen rakennustöitä eikä Suomen puolella tätä rakennustyötä varten suoritettavia töitä. Kostanuksen rakennuskohteen työsuhteissa mahdollisesti syntyvät erimielisyydet ratkaistaan neuvotteluteitse. Sellaiset erimielisyydet, joista ei päästä sovintoon, ratkaistaan Helsingin raastuvanoikeudessa tai ao. alan erikoistuomioistuimessa.

Asianosaisliittojen kesken 4.4.1981 solmitussa rkennusalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

20 §

Työ 1. Milloin työkohde sijaitsee Suomen rajojen ululko- kopuolella, työsuhteessa noudatetaan Suomen työoimailla keutta ja työntekijän sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä sekä rakennusalan kulloinkin voimassa olevaa työehtosopimusta niin kuin Suomen alueella suoritettavassa työssä. 2. Ulkomaisessa työkohteessa maksetaan I paikkakuntakalleusluokan mukaista palkkaa. 3. Työntekijälle maksetaan, paitsi työehtosopimuksessa määrättyä palkkaa, myös erityisten olosuhteiden aiheuttamien kustannusten korvausta siltä osin kuin ne ylittävät vastaavat kustannukset kotimaassa. Korvauksen suuruudesta on sovittava Rakennustyöläisten Liiton kanssa kussakin tapauksessa erikseen. 4. Suomen työmarkkinajärjestöjen mahdollisesti julistamat työtaistelutoimenpiteet eivät koske Suomen rajojen ulkopuolella suoritettavia työkohteita.

Näillä perusteilla Suomen Rakennusteollisuusliitto on vaatinut Rakennustyöläisten Liiton ja Rakennustyöläisten Kainuun aluejärjestön tuomitsemista niille työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n mukaan kuuluvien velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Näillä perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Suomen Rakennusteollisuusliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Rakennustyöläisten Kainuun aluejärjestö on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Kostamus-Savotta nimisen Neuvostoliiton alueella urakoivan työyhteenliittymän työnjohdon ja sen palveluksessa olevien kirvesmiesten edustajien kesken on syksyllä 1982 pitemmän aikaa neuvoteltu erään täyselementtitalon elementtiasennustöitä koskevasta urakasta. 2.11.1982 käydyssä neuvottelussa on työnjohdon puolelta esitetty, että työstä, joka on rakennusalan työehtosopimuksen mukaan hinnoittelumääräysten ulkopuolelle jäävää työtä, maksettaisiin 25 markan tuntipalkan lisäksi tuotantopalkkiota 6 markkaa elementtiä kohti. Neuvotteluun osallistuneet kaksi kirvesmiestä, jotka ovat toimineet muodostettavan työkunnan puolesta, ovat vastaehdotuksenaan esittäneet, että tuntipalkaksi sovittaisiin 36,22 markkaa ja tuotantopalkkioksi 3 markkaa elementiltä. Yhteenliittymää edustaneet työmaan rakennuspäällikkö, työpäällikkö ja vastaava rakennusmestari ovat hyväksyneet kirvesmiesten ehdotuksen.

Työntekijäpuolen ilmoituksen mukaan kirvesmiesten neuvottelussa esittämä vastaehdotus urakkatyön hinnoittelemisesta on tehty sillä ehdolla, että urakkaa koskeva työsopimus tullakseen työkuntaa sitovaksi on hyväksyttävä työmaalla pidettävässä kirvesmiesten kokouksessa. Neuvottelussa mukana olleet kirvesmiehet, joita on työtuomioistuimessa kuulusteltu todistajina, ovat yhtä pitävästi kertoneet tuollaisen ehdon asettamisesta työsopimuksen hyväksymiselle. Kumpaisenkin lausuman mukaan työnantajapuolen edustajille on siitä selvästi ilmoitettu.

Kun työnantajapuolelta oli 4.11.1982 esitetty töiden aloittamista tuona päivänä, kirvesmiehet ovat siitä kieltäytyneet. Kieltäytymisen perusteeksi työntekijät ovat ilmoittaneet, että kun työmaan kirvesmiesten pitämässä kokouksessa ei työnantajalle esitettyä tarjousta työsopimuksen ehdoista ole hyväksytty, sopimus neuvottelussa asetetun ehdon mukaisesti on jäänyt lopullisesti syntymättä. Myöhemminkään käydyissä neuvotteluissa ei työnantajan ja kirvesmiesten kesken ole päästy sopimukseen urakan ehdoista.

Työtuomioistuin katsoo jutussa esitetyn selvityksen osoittavan, että kirvesmiehet ovat työsopimuksen hyväksymisen ehdoksi asettaneet suostumuksen saamisen sen tekemiseen usein mainitulta kokoukselta. Tämä on työnantajien edustajien täytynyt myös neuvottelussa käsittää. Kun työnantaja on saanut tietää työntekijäin puolelta tehdyn tarjouksen hylkäämisestä jo viimeistään 4.11.1982 ja siten kohtuullisessa ajassa, sopimusta on tuosta ajankohdasta alkaen pidettävä rauenneena.

Kun Suomen Rakennusteollisuusliiton puolelta on myönnetty, että kanteessa tarkoitettuja työstä kieltäytymisiä voidaan pitää työtaistelutoimenpiteinä ainoastaan siinä tapauksessa, että urakkatyöstä on syntynyt työkuntaa sitova työsopimus, eikä näin ole esitetyn selvityksen mukaan tapahtunut, työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, Sarkko, Airaksinen, Paavilainen, Kaski ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.