Labor court dismisses claim that service bonus applies to metal workers under company collective agreement.

Lasiteollisuuden alalla toimivaa yhtiötä koskevassa työehtosopimuksessa oleva pöytäkirjamerkintä, kun sopimuksessa ei ollut selventävää ehtoa, oli työtuomioistuimen mielestä ymmärrettävä niin, että palvelusvuosilisät myös yhtiön palveluksessa olevien metallimiesten kohdalla määräytyivät sen mukaisesti. Kun työntekijäpuoli ei ollut työehtosopimusneuvotteluissa tuonut esille tarkoitustaan saattaa metallimiehet palvelusvuosilisän osalta metalliteollisuuden työehtosopimuksen piiriin, työehtosopimuksen pöytäkirjamerkintää oli sovellettava työnantajapuolen käsityksen mukaisena.

Asianosaiset: Lasi- ja Posliinityöväen Liitto r.y. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. O.Y. Airam A.B.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen kesken tehdyssä O.Y. Airam A.B:n työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §

Sopimuksen soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan O.Y. Airam A.B:n ja tämän apuosastojen sekä näiden työntekijäin välisissä työsuhteissa.

2 §

Yleissopimuksen noudattaminen

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

5 §

Työpalkat

7. Sähköasentajiin ja metallialan ammattimiehiin nähden noudatetaan tämän työehtosopimuksen määräyksiä paitsi palkkojen suhteen, joihin nähden noudatetaan asianomaisella pääalalla voimassa olevia palkkoja. Työnantaja ja työntekijät ovat siis sidotut työriitaisuuksiin nähden tähän työehtosopimukseen.

Pöytäkirjamerkintä:

Airamin 4. ja 5. palkkaryhmien metalli- ja laitosmiesten osalta noudatetaan palkkaperusteina Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Metallityöväen Liiton välillä allekirjoitetun työehtosopimuksen ammattityöntekijöitä koskevien 7, 8 ja 9 §:ien määräyksiä, paitsi siltä osin kuin heihin sovelletaan O.Y. Airam A.B:tä koskevan työehtosopimuksen vastaavia määräyksiä. Nimenomaan noudatettavia ovat ohjetuntipalkkoja, palkkaryhmittelyä, työkohtaista tuntipalkkaa (eli suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteita), perustuntipalkkaa, aikapalkalla työskenteleville maksettavaa vähimmäispalkkaa, urakkatyön hinnoittelusääntöä ja urakkatyössä taattua perustuntipalkkaa sekä pennimääräistä yleiskorotusta koskevat konepajateollisuuden työehtosopimusmääräykset. O.Y. Airam A.B:n työehtosopimuksesta otetaan muut määräykset, kuten esim. vuorotyö- sekä ilta- ja yötyölisät, hälytysluonteinen työ ja varallaolo, matkakustannusten korvaukset ja päivärahat, arkipyhäkorvaukset, lomaltapaluuraha ja sairausajan palkka.

30 §

Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän työehtosopimuksen määräysten tulkinnasta syntyvät erimielisyydet käsitellään Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välisen yleissopimuksen määräämällä tavalla. Ellei näissä neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, alistetaan asia laillisessa järjestyksessä työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

Työehtosopimuksen uudistamistilaisuudessa 6.4.1981 allekirjoitetussa pöytäkirjassa on seuraava määräys:

2 §

Sovittiin, että liittojen välillä 11.3.1980 allekirjoitettu O.Y. Airam A.B:ia koskeva työehtosopimus uudistetaan seuraavin muutoksin:

3 §

Palkat

Palvelusvuosilisä

Työntekijälle, jonka työsuhde marraskuun 30. päivään mennessä yhtäjaksoisesti on jatkunut vähintään 10 vuotta, maksetaan vuosittain marraskuun viimeistä päivää lähinnä seuraavana palkanmaksupäivänä palvelusvuosikorvauksena 150 markkaa. Vähintään 20 vuoden työsuhteen jälkeen vastaava korvaus on 200 markkaa ja vähintään 30 vuoden työsuhteen osalta 275 markkaa.

Järjestelmä astuu voimaan 30.11.1982.

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välisessä yleissopimuksessa on seuraava määräys:

2. k o h t a :

Jos jollakin työalalla syntyy sellaisia riitaisuuksia, jotka voivat johtaa työselkkaukseen, järjestöt sitoutuvat, mikäli asia niiden toimivaltaan kuuluu, tekemään parhaansa saadakseen riitaisuudet sovinnossa järjestetyksi, ja tässä tarkoituksessa mm. noudattamaan seuraavaa menettelyä:

a) Jommankumman järjestön esittäessä neuvotteluja, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään yhden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivästystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei uhkavaatimusta työnseisauksesta ole esitettävä.

Lasi- ja Posliinityöväen Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että asianosaisten väliseen O.Y. Airam A.B:n työehtosopimukseen oli 6.4.1981 allekirjoitetulla työehtosopimuksen uudistamispöytäkirjalla ensimmäisen kerran otettu määräys palvelusvuosilisistä. Vastaavasti Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Metallityöväen Liitto r.y:n välillä 30.4.1981 allekirjoitettuun työehtosopimukseen oli sisällytetty palvelusvuosilisäjärjestelmä. O.Y. Airam A.B:n työehtosopimuksen mukainen palvelusvuosilisäjärjestelmä oli tullut voimaan vasta 30.11.1982, kun taas metalliteollisuuden palvelusvuosilisäjärjestelmä oli astunut voimaan jo 1.12.1981 seuranneen palkanmaksun yhteydessä.

O.Y. Airam A.B:n työehtosopimusta koskevissa neuvotteluissa ei ollut nimenomaisesti ollut puhetta metalliteollisuuden työehtosopimuksen mukaisen palvelusvuosilisän soveltamisesta yhtiön palveluksessa olevien noin 170 metallimiehen palkkaukseen. Koska palvelusvuosilisä oli työehtosopimuksen 5 §:n 7 kohdassa tarkoitettua palkkaa, yhtiön palveluksessa olleet metallimiehet olivat pitäneet selvänä, että metalliteollisuuden työehtosopimuksen mukaista palvelusvuosilisäjärjestelmää noudatettaisiin heidän työsuhteissaan. Tätä työntekijäpuolen käsitystä tuki myös se, että palvelusvuosilisää koskeva määräys oli sisällytetty allekirjoituspöytäkirjan palkkoja koskevaan 3 §:ään.

Kun työnantaja oli joulukuussa 1981 jättänyt maksamatta metalliteollisuuden työehtosopimuksen mukaiset palvelusvuosilisät, pääluottamusmies oli vaatinut pikaisia neuvotteluja asian selvittämiseksi. Yhtiö oli kuitenkin kieltäytynyt neuvotteluista ja sen vuoksi erimielisyysasia oli saatettu liittojen neuvoteltavaksi.

Liittojen välisissä neuvotteluissa Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä oli ilmoittanut, että O.Y.Airam A.B:n työehtosopimuksen 5 §:n 8 kohdan alla olevassa pöytäkirjamerkinnässä oli tyhjentävästi lueteltu ne yksittäiset metalliteollisuuden työehtosopimuksen määräykset, jotka tulivat yhtiön palveluksessa olevien metallimiesten työsuhteissa noudatettaviksi. Kun määräykset palvelusvuosilisästä eivät sisältyneet metalliteollisuuden työehtosopimuksen 7, 8 ja 9 §:iin, työntekijöiden työsuhteissa oli noudatettava O.Y. Airam A.B:n työehtosopimuksen palvelusvuosilisämääräystä.

Edellä kerrottu työnantajaliiton kanta ei kuitenkaan vastannut yhtiössä noudatettua käytöntöä. Metallimiehille oli maksettu muun ohessa likaisen työn lisää metalliteollisuuden työehtosopimuksen perusteella siitä huolimatta, että lisästä ei ollut mainintaa pöytäkirjamerkinnässä ja että sitä kuten palvelusvuosilisääkin koskevat määräykset sisältyivät metalliteollisuuden työehtosopimuksen 10 §:ään. Samoin yhtiö oli maksanut metallimiehille sähköalan työehtosopimuksen mukaista korkean paikan työskentelylisää.

Lasi- ja Posliinityöväen Liitto on edelleen lausunut, että useissa Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän jäsenyrityksissä, joissa sovellettiin asianosaisliittojen välisiä muita työehtosopimuksia, oli noudatettu metalliteollisuuden työehtosopimuksen mukaista palvelusvuosilisäjärjestelmää.

Edellä kerrotuilla perusteilla Lasi- ja Posliinityöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että yhtiön palveluksessa olevien metallimiesten työsuhteissa oli sovellettava voimassa olevan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Metallityöväen Liiton välisen metalliteollisuuden työehtosopimuksen palvelusvuosilisää koskevaa määräystä. Lisäksi liitto on vaatinut yhtiön tuomitsemista työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta hyvityssakkoon, koska se oli laiminlyönyt työehtosopimuksen mukaisen neuvotteluvelvollisuutensa.

Vuoden 1981 työehtosopimusneuvotteluissa asianosaiset olivat ymmärtäneet asian edellä kerrotulla tavalla. Mikäli yhtiön metallimiehet olisi haluttu jättää työehtosopimuksen palvelusvuosilisän ulkopuolelle, työntekijäpuolen olisi tullut neuvotteluissa esittää määräykseen otettavaksi tätä koskeva muutos tai ainakin suullisesti esittää hyväksyttäväksi tulkinta, ettei järjestelmää sovelletaisi metallimiehiin. Työntekijäpuoli ei kuitenkaan ollut näin tehnyt. Työntekijäpuolen menettely oli varsin ymmärrettävää tilanteessa, jossa metalliteollisuuden työehtosopimusneuvottelut olivat vielä kesken ja sen vuoksi oli epävarmaa, otettaisiinko metalliteollisuuden työehtosopimukseen palvelusvuosilisäjärjestelmä, ja jos otettaisiin, niin minkä sisältöisenä. Tuolloin työntekijäliiton intressissä oli ollut pyrkiä neuvotteluteitse turvaamaan palvelusvuosilisäjärjestelmä myös metallimiehille.

Yhtiössä noudatetun likaisen työn lisän maksamiskäytännön mukaan sitä oli maksettu loistelamppuosaston elohopealamppujen vuosihuollon ja ilmastointikanavan nuohoustyön osalta. Lisää noista töistä oli maksettu ennen kuin kysymyksessä olevista työehtosopimuksen pöytäkirjamerkinnöstä oli edes paikallisesti sovittu. Korkean paikan työskentelystä oli työntekijöille niin ikään maksettu lisää jo kauan ennen pöytäkirjamerkinnän tekemistä.

Muilla aloilla sopijaliitot olivat yksimielisiä siitä, että palvelusvuosilisäjärjestelmää sovellettiin teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti kaikkiin työehtosopimuksen sovellutusalueen tarkoittamiin työntekijöihin. Tästä johtuen korjauspajojen ja ylläpito-osastojen työntekijöihin muutamia yrityskohtaisia poikkeuksia lukuunottamatta oli sovellettu yrityksen oman alan työehtosopimusmääräyksiä palvelusvuosilisien osalta.

Palvelusvuosilisäjärjestelmää koskevasta erimielisyydestä oli, vastoin kantajan väitettä, neuvoteltu useita kertoja pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan kesken. Neuvotteluissa työnantajan edustaja oli viitannut työnantajaliitolta saamiinsa tulkintaohjeisiin.

Esittämillään perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja yhtiö ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja havaitsee, että asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko O.Y. Airam A.B:n palveluksessa oleville metallimiehille maksettava palvelusvuosilisää yhtiötä koskevan vai metalliteollisuuden työehtosopimuksen mukaan. Palvelusvuosilisästä on otettu O.Y. Airam A.B:n työehtosopimukseen määräys ensimmäisen kerran 6.4.1981 allekirjoitetussa, vuosiksi 1981-1983 tehdyn työehtosopimuksen voimaantuloa koskevassa pöytäkirjassa. Metalliteollisuuden työehtosopimus on solmittu 30.4.1981 ja siten vasta O.Y. Airam A.B:n työehtosopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Siihen palvelusvuosilisää koskeva määräys on otettu työehtosopimuksen 10 §:n 11 momentiksi.

O.Y. Airam A.B:n työehtosopimuksen 5 §:ssä olevan pöytäkirjamerkinnän mukaan sen palveluksessa olevien 4. ja 5. palkkausryhmän metallimiesten, jollaisista työntekijöistä kanteessa on kysymys, palkkausperusteina noudatetaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Metallityöväen Liiton välisen työehtosopimuksen ammttityöntekijöitä koskevien 7, 8 ja 9 §:ien määräyksiä, jollei heihin niiltäkin osin sovelleta yhtiötä koskevan työehtosopimuksen määräyksiä. Pöytäkirjamerkinnän toisessa kappaleessa on lueteltu ne metalliteollisuuden työehtosopimuksen määräykset, joita yhtiössä nimenomaan on noudatettava. Pöytäkirjamerkinnän kolmannen kappaleen mukaan muut määräykset, joita on kuvattu esimerkkiluettelolla, otetaan O.Y. Airam A.B:n työehtosopimuksesta. Pöytäkirjamerkintään ei sisälly mainintaa palvelusvuosilisästä.

Työntekijäpuoli on kanteensa tueksi pyrkinyt esittämään selvitystä siitä, että O.Y. Airam A.B:n työehtosopimuksen sanotun pöytäkirjamerkinnän toisen kappaleen luetteloa nimenomaan noudatettavista määräyksistä ei olisi pidettävä tyhjentävänä. Niinpä O.Y. Airam A.B on maksanut eräistä vuosihuoltoon liittyvistä töistä likaisen työn lisää, jota ei mainita viimeksi mainitussa pöytäkirjan kappaleessa, metalliteollisuuden työehtosopimuksen mukaisesti. Työnantajapuolen puolestaan esittämän selvityksen mukaan likaisen työn lisän maksaminen näissä töissä metalliteollisuuden työehtosopimuksen mukaisesti on aloitettu jo ennen pöytäkirjamerkinnän perusteena olevan sopimuksen tekemistä. Työnantajapuoli on lisäksi esittänyt selvitystä siitä, että palvelusvuosilisää on metallimiehille lasi- ja posliiniteollisuuden alalla ja muilla aloilla yleensä - joitakin

poikkeuksia lukuunottamatta - maksettu yrityksen toimialan työehtosopimuksen mukaisesti.

Pöytäkirjamerkinnän rakenne ja siinä tehty jaoittelu metalliteollisuuden työehtosopimuksesta otettaviin, nimenomaisesti lueteltuihin määräyksiin, jollaisena ei mainita palvelusvuosilisää koskevaa määräystä, ja muihin O.Y. Airam A.B:n työehtosopimuksen määräyksiin tukevat työnantajapuolen näkemyksen oikeellisuutta. Pöytäkirjamerkinnässä on metalliteollisuuden työehtosopimuksen soveltaminen rajoitettu koskemaan sen 7, 8 ja 9 §:n määräyksiä. Palvelusvuosilisää koskevat määräykset on metalliteollisuuden työehtosopimuksessa sijoitettu sen 10 §:ään. Vastaavanlaisten määräysten soveltamisessa muualla noudatetusta käytännöstä esitetystä selvityksestä ei liioin saa tukea sille työntekijäpuolen käsitykselle, että palvelusvuosilisä olisi maksetava O.Y. Airam A.B:n metallimiehille metalliteollisuuden työehtosopimuksen määräysten mukaisena.

O.Y. Airam A.B:n työehtosopimuksesta neuvoteltaessa eivät työntekijäpuolen neuvottelijat ole tuoneet esiin tarkoitustaan saattaa O.Y. Airam A.B:n metallimiehet palvelusvuosilisän osalta metalliteollisuuden työehtosopimuksen piiriin. Yhtiötä koskevan työehtosopimuksen määräykset ilman selventävää ehtoa on työtuomioistuimen mielestä ymmärrettävä niin, että palvelusvuosilisä metallimiesten kohdaltakin määräytyy sen mukaisesti. Sen vuoksi työntekijäpuolen olisi neuvotteluissa pitänyt nimenomaan esittää tuollaisen ehdon ottamista työehtosopimukseen. Kun näin ei ole tapahtunut, pöytäkirjan merkintää on sovellettava työnantajapuolen käsityksen mukaisena.

Yhtiötä koskevan työehtosopimuksen mukaan erimielisyyksien ratkaisemisessa on meneteltävä keskusliittojen välisen yleissopimuksen määräämällä tavalla. Siinä ei ole määräyksiä paikallisista neuvotteluista. Yhtiötä koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 7 kohdan määräyksessä, jossa on sovittu metallialan ammattimiehiin nähden noudatettavaksi asianomaisella pääalalla voimassa olevia palkkoja, on määrätty, että työriitaisuuksiin nähden työnantaja ja työntekijät ovat sidotut tähän työehtosopimukseen.

Tältä osin on selvitetty, että pääluottamusmies on toimittanut työnantajan edustajalle 27.1.1982 kirjallisen vaatimuksen palvelusvuosilisän maksamisesta metalliteollisuuden työehtosopimuksen mukaisesti. Heidän keskusteltua asiasta yhtiössä noudatetun käytännön mukaisesti erimielisyysmuistiota tekemättä riitakysymyksen selvittäminen on työpaikalla järjestetyn muita asioita koskevan liittotason neuvottelujen yhteydessä 11.2.1982 jätetty liittojen asiaksi. Näihin seikkoihin nähden työtuomioistuin katsoo, ettei yhtiö ole tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä.

Esittämillään perusteilla työtuomioistuin, hyläten yhtiöön kohdistetun hyvityssakkovaatimuksen, katsoo, ettei yhtiön palveluksessa olevien metallimiesten työsuhteissa ole noudatettava metalliteollisuuden työehtosopimuksen palvelusvuosilisää koskevia määräyksiä ja harkitsee oikeaksi hylätä kanteen myös tältä osin. Asian laatuun nähden Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja O.Y. Airam A.B. saavat itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Sariola, M. Virtanen, Kaski, Kuivanen ja Leivo.

Tuomio oli yksimielinen.