Labor court allows union claim against employer and member union for breach of collective agreement dispute resolution rules.

Kysymys siitä, oliko jäsenyhdistysten välisessä neuvottelussa menetelty työehtosopimuksen erimielisyyksien sopimista koskevan määräyksen mukaisesti. Neuvottelutulos katsottu työnantajaliittoa, sen jäsenyhdistystä ja työnantajaa sitovaksi.

Työnantajaliitto, joka ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin saadakseen työnantajan maksamaan työntekijälle jäsenyhdistysten neuvottelussa tälle kuuluvaksi sovitun saatavan, tuomittu hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden rikkomisesta. Työnantaja velvoitettu suorittamaan työntekijälle sovittu määrä.

Asianosaiset: Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y. Suomen Kiinteistöliitto r.y.

Kuultavat: Asunto Oy Jakometsä

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 14.4.1980 tehdyssä kiinteistöalan pistepalkkaisen talonmiehen työtä ja siivousta koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

34 §

ERIMIELISYYKSIEN KÄSITTELY

Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamisesta tai tulkintaa koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kanssa.

Tällöin on työpaikalla laadittava neuvottelupöytäkirja asiasta, josta ilmenee erimielisyyden aiheuttanut asia sekä molempien osapuolten siihen omaksuma kanta.

Pöytäkirjan allekirjoittavat molemmat osapuolet, jonka jälkeen erimielisyys siirtyy yhdistysten väliseen neuvotteluun.

Työpaikkaneuvottelussa voivat yhdistysten edustajat olla läsnä. Elleivät yhdistykset pääse yksimielisyyteen voidaan riitakysymys alistaa allekirjoittajajärjestöjen tutkittavaksi ja päätettäväksi. Tähän päätökseen riitapuolten on tyydyttävä.

Neuvottelut erimielisyyksistä on järjestöjen kesken aloitettava neljäntoista päivän kuluessa siitä, kun esitys on tehty, ja on ne ilman aiheetonta viivytystä saatettava päätökseen. Erimielisyydet tai väitetyt virheellisyydet, joita ei ole osoitettu vastapuolen paikalliselle yhdistykselle 14 päivän kuluessa siitä, kun erimielisyydet ovat tulleet vastapuolen paikallisen yhdistyksen tietoon, eivät saa tulla tutkimuksen tai käsittelyn alaisiksi missään muodossa. Työntekijää ei myöskään saa irtisanoa neuvottelujen kestäessä.

Kanteen johdosta Suomen Kiinteistöliitto on lausunut, ettei asiaa ollut käsitelty erimielisyystapauksena liittotasolla, minkä vuoksi liitto on vaatinut kanteen jättämistä tutkittavaksi ottamatta. Vaatimus olisi muutenkin jätettävä tutkimatta, koska kysymys oli palkkasaatavista ja vastasaatavista, joiden ratkaiseminen kuului yleiselle tuomioistuimelle.Suomen Kiinteistöliitto ei ollut antanut Asunto Oy Jakometsälle mitään kehotuksia olla maksamatta Simolan saatavaa, joten kantajan tämä väite oli perusteeton. Asiaa ei ollut paikallisyhdistystenkään taholta loppuun käsitelty, sillä Helsingin Kiinteistötyönantajain Yhdistys oli pyytänyt asiasta Helsingin Kiinteistötyöntekijät os. 1:ltä 2.12.1981 ja 8.11.1982 jatkoneuvotteluja myöhemmin ilmenneiden seikkojen vuoksi, jotka eivät olleet neuvotteluhetkellä olleet tiedossa. Näihin neuvottelupyyntöihin ei ammattiosasto ollut ainakaan vielä suostunut. Koska asia oli keskeneräinen, vastaaja on kiistänyt korvausvaatimuksen niin määrältään kuin perusteeltaankin.

Jutun suullisen esivalmisteluistunnon jälkeen vastaajaliitto on toimittanut työtuomioistuimelle Helsingin Kiinteistötyönantajain Yhdistyksen ja Helsingin Seudun Kiinteistötyöntekijät os. 1:n välillä 10.9.1982 pidetyn neuvottelun pöytäkirjan, jonka mukaan Asunto Oy Jakometsä on neuvottelussa ilmoittanut sillä olevan kuittauskelpoista vastasaatavaa Simolalta 4 004,85 markkaa.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Asunto Oy Jakometsä on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin, joka katsoo, että kanteessa on kysymys siitä, onko Suomen Kiinteistöliiton ja työehtosopimuksen sidotun Asunto Oy Jakometsän menettely ollut työehtosopimuksen mukainen, ja sen vastaiseksi väitetyn menettelyn seuraamuksista, hylkää työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdan ja 2 momentin nojalla liiton työtuomioistuimen toimivaltaa vastaan tekemän väitteen.

Suomen Kiinteistöliitto on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta myös sen perusteella, että asianosaisliittojen jäsenyhdistysten Helsingin Kiinteistötyönantajain Yhdistyksen ja Helsingin Seudun Kiinteistötyöntekijät os. 1:n kanteen perusteena olevassa riitakysymyksessä yksimielisesti hyväksymää neuvottelutulosta, jonka perusteella Kiinteistötyöntekijäin Liitto on esittänyt vaatimuksia jutussa, ei ole saatettu työehtosopimuksen 34 §:n mukaisesti liittojen ratkaistavaksi eikä neuvotteluja erimielisyydestä muutoinkaan ole käyty neuvottelujärjestystä noudattaen. Se seikka, että neuvottelutulos ei olisi syntynyt yhtiötä sitovassa järjestyksessä, voi asiaväitteenä johtaa vain kanteen hylkäämiseen. Sen vuoksi ja kun neuvotteluja erimielisyysasiassa on käyty työehtosopimuksen tarkoittamassa järjestyksessä, työtuomioistuin työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin säännöksen huomioon ottaen hylkää tämänkin väitteen.

Tutkiessaan jutun työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, että mainitut asianosaisliittojen jäsenyhditykset ovat 6.11.1981 käymässään neuvottelussa päässeet yksimielisyyteen siitä, että asunto-osakeyhtiö 10.6.1981 on irtisanonut sen palveluksessa talonmiehenä olleen Arvi Simolan työsopimuksen päättymään työehtosopimuksen vastaisesti täyttä irtisanomisaikaa noudattamatta. Sen vuoksi yhdistykset ovat sopineet, että asunto-osakeyhtiön on suoritettava Simolalle korvauksena saamatta jääneestä irtisanomisajan palkasta, lomaltapaluurahasta ja lomakorvauksesta yhteensä 4 168,23 markkaa.

Suomen Kiinteistöliitto ei ole kehotuksesta huolimatta ryhtynyt toimenpiteisiin saadakseen asunto-osakeyhtiön maksamaan Simolalle jäsenyhdistysten neuvottelussa hänelle kuuluvaksi sovitun saatavan. Neuvottelutuloksen hyväksymisen jälkeen työnantajapuolelta on ilmoitettu asunto-osakeyhtiöllä olevan Simolalta korvausluontoista vastasaatavaa 4 004,85 markkaa. Tästä huolimatta liiton olisi tullut huolehtia siitä, että asunto-osakeyhtiö, jolla on mahdollisuus erikseen käydä oikeutta Simolaa vastaan riidanalaiseksi osoittautuneen vastasaatavan suorittamisesta, täyttää maksuvelvollisuutensa riidattoman saatavan osalta. Kun liitto ei ole näin menetellyt, se on rikkonut sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Edellä lausumillaan perusteilla työtuomioistuin, hyläten kanteen asunto-osakeyhtiöön kohdistetun vahvistusvaatimuksen osalta, koska asia tältä osin on asianosaisliittoja sitovasti ratkaistu jäsenyhdistyksen neuvottelussaan hyväksymällä tavalla, harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Suomen Kiinteistöliiton maksamaan Kiinteistötyöntekijäin Liitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden rikkomisesta kolmetuhatta viisisataa (3 500) markkaa ja lisäksi velvoittaa Asunto Oy Jakometsän maksamaan Arvi Simolalle hänelle mainituin tavoin suoritettaviksi sovitut neljätuhatta sata kuusikymmentäkahdeksan (4 168) markkaa 23 penniä kuuden prosentin korkoineen heinäkuun 31 päivästä 1981 lukien. Lisäksi Suomen Kiinteistöliitto velvoitetaan korvaamaan Kiinteistötyöntekijäin Liiton oikeudenkäyntikulut tuhannella (1 000)markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Uski, Kaski, Kuivanen ja Leivo.

Tuomio oli yksimielinen.