Labor court allows union claim for overtime pay and nature benefits on a rest day under collective agreement.

Asianosaisliitot olivat olleet eri mieltä palkan määräytymisperusteista sellaisen päivän kohdalta, jonka työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluva laivaemäntä oli vuorottelujärjestelmän puitteissa käyttänyt vastikkeena ansaittuna loma- tai vapaapäivänä. Laivaemännälle vuorottelujärjestelmän puitteissa määrätyltä vastikelomajaksolta maksettava palkka oli suoritettava työehtosopimuksen vastikeloman palkkaa koskevan määräyksen perusteella samalla tavoin korotettuna keskimääräisenä päiväpalkkana kuin vuosilomapalkkakin. Hänelle oli maksettava myös korvaus luontoiseduista tuolta ajalta täysimääräisenä.

Asianosaiset: Suomen Merimies-Unioni r.y. Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto RASILA r.y.

Kuultavat: Savon Uittoyhdistys r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliiton ja Suomen Merimies-Unionin välillä 9.3.1981 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

5 § LUONTOISEDUT

Luontoisedut loma-ajoilta

3. Jos ravinto kuuluu luontoisetuna palkkaukseen, maksetaan korvaus ravinnon luontoisedusta myös vuosiloman ja vastikeloman ajalta sekä vastikevapailta. Vapaapäiviltä tätä korvausta ei makseta.

4. Vuosiloman ja vastikeloman ajalta sekä vastikevapailta maksetaan asuntokorvauksena 16,- mk vuorokaudelta 1.3.1981-28.2.1982 välisenä aikana. Muilta kuin vuosiloma- ja vastikelomajaksoon sisältyviltä vapaapäiviltä tätä korvausta ei makseta. (Korotuksesta 1.3.1982 ilmoitetaan erikseen.)

7 § TYÖAIKA

Vastike

16. Laivaväellä on oikeus sunnuntaina sekä muina (laki pyhä- ja juhlapäivinä varsinaiseen työhön käytettyä 410/ aikaa vastaavaan vastikkeeseen.

Tämän lisäksi lai14.7. vaväki on oikeutettu vastikkeeseen siltä osin kuin 1961/ varsinainen viikkotyöaika ylittää 39 tuntia. 5 §)

17. Vastikevapaata ei voida ilman työntekijän suostumusta antaa, kun alus on tilapäisesti ankkuroituna tai muuten kiinnitettynä matkan varrella (esim. "tuulenpito").

Ylityö vastikkeeksi

19. Tehdyt ylityötunnit voidaan työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella muuttaa vastikkeeksi . Jos tehtyjen ylityötuntien määrä kuukaudessa on suurempi kuin 30 tuntia, on työnantajan esitettävä työntekijän harkittavaksi, kuinka suuren osan 30 tuntia/kk ylimenevistä ylityötunneista työntekijä haluaa muuttaa vastikkeeksi. Vastikkeeksi muutettaessa arkiylityötunti kerrotaan 1,4:llä ja pyhäylityötunti 2,0:lla. Kahdeksan näin saatua vastiketuntia vastaa yhtä vastike(vapaa)päivää. Ylitöistä muutettu vastike voidaan pitää vapaana vain sellaisena aikana, joka on purjehduskauden ulkopuolella, elleivät työnantaja ja työntekijä keskenään muuta sovi.

Jos purjehdusrahoja muutetaan vastikkeeksi, oikeuttaa yksi pienempi purjehdusraha 1.9 tunnin ja yksi suurempi purjehdusraha 5.0 tunnin vastikkeeseen.

8 § VUOSILOMA

5. Yhden vuosilomapäivän palkka saadaan kertomalla keskimääräinen päiväpalkka kertoimella 1,18.

9 § VASTIKELOMA

Vastike vuorottelujärjestelmän vuosiloman yhteydessä

1. Tämän sopimuksen 7 §:n mukaisesti määräytyvä vastike käytetään ensisijaisesti vuorottelujärjestelmän puitteissa lain työajasta kotimaanliikenteen aluksissa (410/61) 5 §:n 1. kohdan tarkoittamalla tavalla, mutta kuitenkin viimeistään purjehduskauden tai ulkopuolella pidettävän vuosilomanosan yhteydessä (lain 410/61 5 §:n 2. kohta).

Luontoisedut vastikelomalta Vastikeloman-

4. Jos vastike annetaan vuosiloman pidennyksenä, korvataan luontoisedut samalla tavalla kuin vuosiloma-ajalta.

5. Vastikeloman palkka saadaan kertomalla edellä 8 §:n 5. kohdassa määritelty lomapäivän palkka vastipalkka kelomapäivien (arkipäiviä) lisättynä vastikelomajaksoon sisältyvien lauantai- ja pyhäpäivien määrällä (9 §/3. kohta).

Suomen Merimies-Unioni on vaatinut vahvistettavaksi, että Ropposen vastikeloman ajalta 22.6.-28.6.1981 palkkaa laskettaessa on käytettävä työehtosopimuksen 8 §:n 5 kohdan mukaista kerrointa 1,18 ja että hänelle on suoritettava korvaus luontoiseduista kultakin vastikelomajakson päivältä työehtosopimuksen 5 §:n 3 ja 4 kohdan mukaisesti. Edelleen Suomen Merimies-Unioni on vaatinut Savon Uittoyhdistyksen velvoittamista maksamaan Ropposelle saamatta jääneenä palkkana 109,48 markkaa ja korvauksena luontoiseduista 96 markkaa, molemmat erät kuuden prosentin korkoineen 30.6.1981 lukien.

Sanotuilla perusteilla Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Savon Uittoyhdistys r.y. on ollut jutussa kuultavana.

________

Vastikevapaan käsite on ajan mittaan jossain määrin hämärtynyt. Osaltaan tähän kehityksen on vaikuttanut se, että kotimaan aluksilla liikennöimisen muuttumisen myötä niiden satamassa ololla ei enää ole laivaväen ajankäytön ja töiden järjestelyn kannalta samanlaista merkittävyyttä kuin aikaisemmin. Asianosaisten puolelta ei ole jutussa annettu merkitystä sille seikalle, voidaanko vastikevapaata antaa ainoastaan pyhätyöstä ja viikottaisesta ylityöstä, kuten työehtosopimuksen 7 §:n 16 kohdan määräys näyttäisi edellyttävän, vai myös esimerkiksi saman määräyksen 19 kohdan mukaisesta ylityöstä. Esitetyn selvityksen mukaan työehtosopimusneuvotteluissa ei ole pyritty tarkemmin määrittelemään vastikevapaan käsitettä ja sen sisältöä.

Työnantajaliitto on johtanut Kouvolan hovioikeuden 31.10.1979 eräässä työntekijän palkkaetuja koskevassa jutussa antamasta tuomiosta sen jäsenyrityksilleen tiedottaman sovellutusohjeen, jonka mukaan 10 päivän ylittävästä vastikkeeseen perustuvasta vapaasta tai lomasta on vuorottelujärjestelmän puitteissa maksettava korotettua palkkaa, mutta ei sitä vastoin lyhyemmältä loma-ajalta. Tuomion perusteluissa on näet sanottu, että jos laivalla tehty työ korvataan antamalla vastaava, runsaat kymmenen päivää kestävä vapaa-aika satamassa, näin meneteltäessä ei voida katsoa noudatetun työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain 5 §:n 1)-kohdan säännöksen tarkoitusta. Työtuomioistuimen mielestä hovioikeuden tuomion perusteluissa ei ole niin täsmällisesti ilmaistu vapaa-ajan pituutta koskevaa laskentaperustetta, että se olisi osoituksena työnantajapuolelta esitetyn näkemyksen oikeellisuudesta.

Selvityksen mukaan käytännössä on menetelty korotetun palkan maksamisessa eri tavoin.

Luontoisetujen korvaus määräytyy työehtosopimuksen 5 §:n 3 ja 4 kohtien mukaan samalla tavalla - olipa sitten kysymys vuosi- tai vastiakelomata tai vastikevapaasta. Luontoisedun korvaus on määrätty vuorokautta kohti tekemättä eroa sen suhteen sattuuko lomapäivä arki- vai pyhäpäiväksi.

Esitetyn selvityksen mukaan Savon Uittoyhdistys ei ole maksanut palveluksessaan moottorialus Säyneellä laivaemäntänä työskennelleelle Aili Ropposelle vuorottelusopimuksen mukaisesti 22.-28.6.1981 pidetyltä vastikkeeseen perustuvalta loma-ajalta työehtosopimuksen 9 §:n 5 kohdan ja 8 §:n 5 kohdan mukaista palkan korotusta eikä korvausta luontoiseduista loama-aikaan sattuneilta lauantailta ja sunnuntailta. Yhtiön menettelyä on näin ollen pidettävä työehtosopimuksen määräysten vastaisena.

Sen vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi vahvistaa, että Ropposelle vuorottelujärjestelmän puitteissa määrätyltä kanteessa tarkoitetulta vastikelomajaksolta maksettava palkka on suoritettava työehtosopimuksen vastikeloman palkkaa koskevan 9 §:n 5 kohdan perusteella samalla tavoin kertoimella 1.18 korotettuna keskimääräisenä päiväpalkkana kuin yhden päivän vuosilomapalkkakin ja että hänelle kuuluu myös korvaus luontoiseduista tuolta ajalta täysimääräisenä, sekä velvoittaa Savon Uittoyhdistyksen maksamaan Ropposelle saamatta jääneenä palkkana määrältään oikeaksi myönnetyt satayhdeksän (109) markkaa 48 penniä ja korvaamatta jääneinä luontoisetuina määrältään myönnetyt yhdeksänkymmentäkuusi (96) markkaa, molemmat erät kuuden prosentin korkoineen 30.6.1981 lukien. Asian laatuun nähden Suomen Merimies-Unioni saa kuitenkin kärsiä kulunsa vahinkonaan.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Airaksinen, Kaski, Kuivanen ja Leivo.

Tuomio oli yksimielinen.