Legislator Case Law & Legislation
TT:1982-149 AI generated

Labour court allows union claim for higher pay on rest days under ship crew collective agreement.

Case Number TT:1982-149
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Finnish Labour Court allowed the union's claim for additional pay on rest days under a collective agreement. The union argued that the employer failed to apply the standard 1.18 multiplier for annual leave pay to rest days, while the employer contended that shorter rest periods should not receive the same rate as annual leave. The court ruled that the employer's practice of paying only for longer rest periods violated the collective agreement's explicit provisions.

Legislator headnote

AI generated

Section 9 of the Collective Agreement; Section 8 of the Collective Agreement: The employer must apply the standard annual leave pay multiplier to all rest days under the rotation system, regardless of their duration.

Keywords

AI generated
collective agreement interpretation rest day pay calculation rotation system wages ship crew employment annual leave multiplier

Cited Legislation

AI generated
Section 9 of the Collective Agreement
Section 8 of the Collective Agreement

Cited Case Law

AI generated
Kouvolan hovioikeuden 31.10.1979 tuomio
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Asianosaisliitot olivat olleet eri mieltä palkan määräytymisperusteista sellaisten päivien kohdalta, jotka työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluva laivanpäällikkö oli vuorottelujärjestelmän puitteissa käyttänyt vastikkeena ansaittuna loma- tai vapaapäivänä. Laivanpäällikölle vuorottelujärjestelmän puitteissa määrätyiltä vastikkeena annetuilta lomajaksoilta maksettava palkka oli suoritettava työehtosopimuksen vastikeloman palkkaa koskevan määräyksen perusteella samalla tavoin korotettuna keskimääräisenä päiväpalkkana kuin vuosilomapalkkakin.

Asianosaiset: Suomen Laivanpäällystöliitto r.y. Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto RASILA r.y.

Kuultavat: Enso-Gutzeit Oy

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliiton ja Suomen Laivanpäällystöliiton välillä 10.3.1981 tehdyssä kotimaan liikenteen laivanpäällystöä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

5 § LUONTOISEDUT

Luontoisedut loma-ajoilta

3. Jos ravinto kuuluu luontoisetuna palkkaukseen,maksetaan korvaus ravinnon luontoisedusta myös vuosiloman ja vastikeloman ajalta sekä vastikevapailta. Vapaapäiviltä tätä korvausta ei makseta.

4. Vuosiloman ja vastikeloman ajalta sekä vastikevapailta maksetaan asuntokorvauksena 16,- mk vuorokaudelta 1.3.1981-28.2.1982 välisenä aikana.

7 § TYÖAIKA

Vastikemääräykset

16. Laivan päällikköön sovelletaan samoja vastikemääräyksiä kuin muuhun laivaväkeen.

Vastike

17. Laivaväellä on oikeus sunnuntaina sekä muina (laki pyhä- ja juhlapäivinä varsinaiseen työhön käytettyä 410/ aikaa vastaavaan vastikkeeseen. Tämän lisäksi lai14.7. vaväki on oikeutettu vastikkeeseen siltä osin kuin 1961/ varsinainen viikkotyöaika ylittää 39 tuntia. 5 §) Tuulen-

18. Vastikevapaata ei voida ilman työntekijän suospito tumusta antaa, kun alus on tilapäisesti ankkuroituna tai muuten kiinnitettynä matkan varrella (esim. "tuulenpito").

Ylityö

20. Tehdyt ylityötunnit voidaan työnantajan ja vastik- työntekijän välisellä sopimuksella muuttaa vastikkeeksi keeksi. Jos tehtyjen ylityötuntien määrä kuukaudessa on suurempi kuin 30 tuntia, on työnantajan esitettävä työntekijän harkittavaksi, kuinka suuren osan 30 tuntia/kk ylimenevistä ylityötunneista työntekijä haluaa muuttaa vastikkeeksi. Vastikkeeksi muutettaessa arkiylityötunti kerrotaan 1,4:llä ja pyhäylityötunti 2,0:lla. Kahdeksan näin saatua vastiketuntia vastaa yhtä vastike(vapaa)päivää. Ylitöistä muutettu vastike voidaan pitää vapaana vain sellaisena aikana, joka on purjehduskauden ulkopuolella, elleivät työnantaja ja työntekijä keskenään muuta sovi.

8 § VUOSILOMA

4. Yhden vuosilomapäivän palkka saadaan kertomalla keskimääräinen päiväpalkka kertoimella 1,18.

9 § VASTIKELOMA

Vastike vuorottelujärjestelmän vuosiloman yhteydessä

1. Tämän sopimuksen 7 §:n mukaisesti määräytyvä vastike käytetään ensisijaisesti vuorottelujärjestelmän puitteissa, mutta kuitenkin viimeistään purjehduskauden ulkopuolella pidettävän vuosilomanosan yhteydessä. (Vrt. sopimus vuorottelujärjestelmästä tai s. 51.)

Vastikeloman palkka

5. Vastikeloman palkka saadaan kertomalla edellä 8 §:n 4. kohdassa määritelty lomapäivän palkka vastikelomapäivien (arkipäiviä) lisättynä vastikelomajaksoon sisältyvien lauantai- ja pyhäpäivien määrällä (vrt. 9 §/3. kohta).

12 § ERITYISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ

Aikaisemmat edut

4. Mikäli laivaväkeen kuuluvalla on saman työnantajan palveluksessa ja samassa tehtävässä ollut parempi palkka tai tässä taikka aikaisemmassa sopimuksessa mainittuja etuja, ei niitä huononneta.

Suomen Laivanpäällystöliitto on vaatinut vahvistettavaksi, että Lapiston vuorottelusopimuksen mukaisilta vastikelomajaksoilta palkkaa laskettaessa on käytettävä työehtosopimuksen 8 §:n 4 kohdan mukaista kerrointa 1,18. Edelleen Suomen Laivanpäällystöliitto on vaatinut yhtiön velvoittamista maksamaan Lapistolle saamatta jääneenä palkkana 859,79 markkaa laillisine korkoineen.

Sanotuilla perusteilla Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Enso-Gutzeit Oy on ollut jutussa kuultavana.

________

Vastikevapaan käsite on ajan mittaan jossain määrin hämärtynyt. Osaltaan tähän kehitykseen on vaikuttanut se, että kotimaan aluksilla liikennöimisen muuttumisen myötä niiden satamassa ololla ei enää ole laivaväen ajankäytön ja töiden järjestelyn kannalta merkittävyyttä kuin aikaisemmin. Asianosaisten puolelta ei ole jutussa annettu merkitystä sille seikalle, voidaanko vastikevapaata antaa ainoastaan pyhätyöstä ja viikottaisesta ylityöstä, kuten työehtosopimuksen 7 §:n 17 kohdan määräys näyttäisi edellyttävän, vai myös esimerkiksi saman määräyksen 20 kohdan mukaisesta ylityöstä. Esitetyn selvityksen mukaan työehtosopimusneuvotteluissa ei ole pyritty tarkemmin määrittelemään vastikevapaan käsitettä ja sen sisältöä.

Työnantajaliitto on johtanut Kouvolan hovioikeuden 31.10.1979 eräässä työntekijän palkkaetuja koskevassa jutussa antamasta tuomiosta sen jäsenyrityksilleen tiedottaman sovellutusohjeen, jonka mukaan 10 päivän ylittävästä vastikkeeseen perustuvasta vapaasta tai lomasta on vuorottelujärjestelmän puitteissa maksettava korotettua palkkaa, mutta ei sitä vastoin lyhyemmältä loma-ajalta. Tuomion perusteluissa on näet sanottu, että jos laivalla tehty työ korvataan antamalla vastaava, runsaat kymmenen päivää kestävä vapaa-aika satamassa, näin meneteltäessä ei voida katsoa noudatetun työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain 5 §:n 1)-kohdan säännöksen tarkoitusta. Työtuomioistuimen mielestä hovioikeuden tuomion perusteluissa ei ole niin täsmällisesti ilmaistu vapaa-ajan pituutta koskevaa laskentaperustetta, että se olisi osoituksena työnantajapuolelta esitetyn näkemyksen oikeellisuudesta.

Selvityksen mukaan käytännössä on menetelty korotetun palkan maksamisessa eri tavoin. Niinpä Enso-Gutzeit Oy:n on ilmoitettu erehdyksessä maksaneen korotettua palkkaa vuorottelujärjestelmän puitteissa annetuilta loma- ja vapaa-ajalta riippumatta sen kestoajasta kesäkuuhun 1981 saakka. Sen jälkeen menettely on muutettu työnantajapuolen antaman sovellutusohjeen mukaiseksi.

Esitetyn selvityksen mukaan Enso-Gutzeit Oy ei ole maksanut palveluksessaan ms. Tornatorissa ja ms. Ensossa laivanpäällikkönä työskennelleelle Vesa Lapistolle vuorottelusopimuksen mukaisesti 30.6-19.10.1981 pidetyiltä vastikkeeseen perustuvilta loma-ajoilta työehtosopimuksen 9 §:n 5 kohdan ja 8 §:n 4 kohdan mukaista palkan korotusta. Yhtiön menettelyä on näin ollen pidettävä työehtosopimuksen määräysten vastaisena.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Airaksinen, Kaksi, Kuivanen ja Leivo.

Tuomio oli yksimielinen.