Legislator Case Law & Legislation
TT:1982-148 AI generated

Labour court dismisses union claim that seafarer's service time for age bonus must include leave periods.

Case Number TT:1982-148
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Labour Court dismissed the union's claim that a seafarer's service time for age-related bonuses should include periods of leave or vacation. The court found that the collective agreement explicitly tied service time for such bonuses to actual service on board the vessel, excluding leave periods. Consequently, the union's request to count additional service time was rejected as inconsistent with the agreement's structure and intent.

Legislator headnote

AI generated

Section 2(a)(2) of the Collective Agreement; Service time for age-related bonuses is calculated only for time spent on board the vessel, excluding leave periods and other absences from the ship.

Keywords

AI generated
seafarer age bonus service time calculation leave period exclusion collective agreement interpretation maritime employment law union dispute resolution vessel service requirement

Cited Legislation

AI generated
Section 2(a)(2) of the Collective Agreement between the Finnish Seafarers' Union and the Finnish Shipowners' Association, effective 1 March 1981 to 28 February 1983
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työehtosopimuksen mukaan ikälisään oikeuttava palvelusaika kertyi eri tavoin riippuen siitä, oliko kysymys palveluksesta samassa varustamossa vai sellaisesta palveluksesta, joka oli luettava hyväksi varustamosta riippumatta.

Laskettaessa hyttisiivoojan varustamosta riippumatonta palvelusaikaa siitä oli vähennetty ne ajat, jotka asianomainen oli ollut lomalla tai vastiketta nauttimassa.

Jutussa katsottu tuodun esiin siinä määrin työnantajapuolen kantaa tukevia seikkoja ja selvitystä, ettei perusteita ollut sille kanteessa esitetylle vaatimukselle, että ikälisään oikeuttavaksi ajaksi olisi ollut luettava varustamosta riippumatonta palvelusaikaa enempää kuin yhtiö oli laskenut.

Asianosaiset: Suomen Merimies-Unioni r.y. Suomen Varustamoyhdistys r.y.

Kuultavat: Effoa-Suomen Höyrylaiva Oy

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Toiselta puolen Suomen Varustamoyhdistyksen ja Ålands Rederförening r.f:n ja toiselta puolen Suomen Merimies-Unionin kesken sopimuskautena 1.3.1981-28.2.1983 voimassa olevassa työehtosopimuksessa, joka koskee Suomen Merimies-Unioniin kuuluvien kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan palkkaus- ja työehtoja edellä mainittujen merenkulun työnantajaliittojen ja sen varustamoiden ulkomaanliikenteessä olevissa konealuksissa, on muun muassa seuraavat määräykset:

2 § Palkanlisät a) I k ä l i s ä: Merimies on oikeutettu ikälisään, joka vastaa 5 % peruspalkasta 3, 5, 8, 11, 14 ja 17 vuoden keskeytymättömän palveluksen jälkeen samassa varustamossa. Neljä ensimmäistä ikälisää maksetaan varustamosta riippumatta merimiehelle, joka tämän työehtosopimuksen mukaan on oikeutettu peruspalkkaan, joka vastaa vähintään matruusin peruspalkkaa, edellyttäen, että hän on ollut siinä tai ylemmässä samanlaisessa meripalveluksessa vähintään 3, 5, 8 tai vastaavasti 11 vuotta ja että hän esittää siitä todistukset. Taloushenkilökuntaan kuuluva merimies, vaikka hänen peruspalkkansa on matruusin palkkaa alhaisempi, saa neljä ensimmäistä ikälisää varustamosta riippumatta, edellyttäen, että hän on ollut toimessa talousosastossa aluksessa vähintään 3, 5, 8 tai vastaavasti 11 vuotta. Seuraavia varustamoon sidottuja ikälisiä laskettaessa huomioidaan enintään yhdentoista vuoden työsuhde talousosastossa aluksessa varustamosta riippumatta.

Suomen Merimies-Unioni on työtuomioistuimessa lausunut, että sille oli tullut erimielisyyttä Effoa-Suomen Höyrylaiva Oy:n kanssa siitä, kuinka työehtosopimuksessa tarkoitettu varustamosta riippumaton ikälisään oikeuttava palvelusaika oli laskettava.

Sanotuilla perusteilla Suomen Merimies-Unioni on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaisi, että hyttisiivooja Oili Aaltonen on ollut oikeutettu työsuhteensa keston perusteella neljään ikälisään toimiessaan siivoojana 13.4.1981 jälkeen Effoa-Suomen Höyrylaiva Oy:n palveluksessa.

Suomen Varustamoyhdistys on kanteeseen vastatessaan lausunut, että määräykset varustamosta riippumattomista ikälisistä olivat sisältyneet työehtosopimuksiin vuodesta 1959 lähtien. Nyt kysymyksessä oleva 2 §:n a kohdan 2 momentti oli ollut sisällöltään muuttumaton lukuun ottamatta ikälisäjärjestelmän väliaikaisesta muuttamisesta johtunutta noin vuoden mittaista taukoa vuosina 1974-1975. Vuoden 1971 työehtosopimuksen 2 §:n a kohtaan oli sisältynyt lisäksi seuraavanlainen selventävä kappale: "Varustamosta riippumattomia ikälisiä laskettaessa saadaan muiden varustamoiden aluksissa samassa osastossa vastaavassa tai ylemmän palkkaluokan toimessa palveltu aika laskea mukaan meripalvelun osalta ja se on otettava huomioon seuraavia ikälisiä laskettaessa". Vaikka tämä kohta olikin sittemmin vuodesta 1973 lukien jäänyt pois, sitä oli jatkuvasti käytännössä sovellettu, eikä sopimuksen sisällöstä ollut aikaisemmin ollut epäselvyyttä eikä erimielisyyttä.

Suomen Merimies-Unioni on vielä Suomen Varustamoyhdistyksen vastineen johdosta esittänyt, että 1.4.1974 lukien oli palattu ainoastaan 5 ja 6 ikälisän järjestelmään. Sitä ennen oli yritetty siirtää ne peruspalkkoihin. Tässä ei kuitenkaan ollut onnistuttu, vaan vanhempien merimiesten vaatimuksesta oikeus viidenteen ja kuudenteen ikälisään oli jäänyt ennalleen. Työnantaja oli yksipuolisesti "ujuttanut" meripalvelus-sanan työehtosopimukseen, vaikka sopimusta solmittaessa ei ollut tätä tarkoitettu. Merenkulkuhallituksen pitämä rekisteri oli niin epätäydellinen ja osittain tosioloja vastaamaton, ettei sille voitu antaa sitovaa merkitystä palvelusaikoja laskettaessa. Työehtosopimuksessakin oli vain määräys, että merimiehen tuli esittää todistukset työnantajasta riippumattoman palvelusajan laskemiseksi, eikä siinä ollut mainintaa merimiesluettelosta.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Effoa Suomen Höyrylaiva Oy on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja havaitsee, että kanteessa tarkoitettu erimielisyys koskee hyttisiivooja Oili Aaltosen oikeutta ikälisään 13.4.-21.4.1981 välisenä aikana, jona hän on toiminut Effoa-Suomen Höyrylaiva Oy:n palveluksessa moottorialus Wellamolla, ja 7.5.-14.5.1981 välisenä aikana, jona hän on ollut saman yhtiön palveluksessa moottorialus Skandialla. Suomen Merimies-Unionin mielestä Aaltosen hyväksi ikälisään oikeuttavana palvelusaikana on luettava kaikkiaan 11 vuotta 6 päivää. Sen ajan hän on aikaisemmin yhteensä ollut työsuhteessa Oy Finnlines Ltd:n, Suomen Höyrylaiva Oy:n ja Oy Henry Nielsen Ab:n palveluksessa kanteessa tarkemmin ilmenevinä ajanjaksoina. Aaltonen on siten ollut oikeutettu työehtosopimuksen määräysten nojalla neljään ikälisään.

Suomen Varustamoyhdistyksen käsityksen mukaan Aaltosen ikälisään oikeuttavaksi palvelusajaksi on luettava ainoastaan 9 vuotta 5 kuukautta 7 päivää, joka vastaa varustamosta riippumatonta ikälisiin oikeuttavaa palvelusaikaa. Näin ollen Aaltonen on ollut oikeutettu kolmeen ikälisään.

Suomen Merimies-Unioni on ilmoittanut, että laskettaessa Effoa-Suomen Höyrylaiva Oy:ssä Aaltosen varustamosta riippumatonta palvelusaikaa siitä on vähennetty ne ajat, jotka hän aikaisempien palvelustensa kestäessä oli ollut lomalla tai nauttimassa vastiketta. Suomen Merimies-Unionin nimeäminä työtuomioistuimessa kuulustellut todistajat ovat kertoneet, että työehtosopimuksen puheena olevaa määräystä on käytännössä vakiintuneesti sovellettu siten, että varustamosta riippumattomana ikälisään oikeuttavana palvelusaikana huomioon otettavaan meripalvelukseen on sisällytetty loma-ajat ja vastikeloma-ajat. Näin on kantajayhdistyksen taholta esitetyn selvityksen mukaan menetelty sovellettaessa myös muita merenkulkualan työehtosopimusten varustamosta riippumattomia ikälisäpalvelusvuosia koskevia määräyksiä.

Suomen Varustamoyhdistyksen puolelta työtuomioistuimessa kuulusteltujen todistajien lausumien mukaan varustamosta riippumatonta palvelusaikaa laskettaessa on sitä vastoin heidän tietensä vakiintuneesti otettu huomioon vain laivan merellä ollessa tapahtunut palvelus. Siihen ei ole sisällytetty loma-aikoja eikä muita poissaoloja alukselta.

Suomen Merimies-Unionin puolelta on kiinnitetty erityistä huomiota niihin vaikeuksiin ja hankaluuksiin, joilta käytännössä ei ole mahdollista välttyä, jos merimiehen saadakseen ikälisää varten hyväkseen varustamosta riippumattoman palvelusajan työsopimuksen 2 §:n a kohdan 3 kappaleen mukaisesti olisi todistuksilla selvitettävä vastapuolen näkemyksen mukainen merilläoloaikansa. Määräys todistusten esittämisestä toisen varustamon palveluksessa oloajalta on otettu työehtosopimukseen työnantajapuolen esityksestä. Työtuomioistuimen mielestä ei todistusten esittämiseen mahdollisesti liittyviä epäkohtia voida ottaa perusteeksi harkittaessa, miten puheena oleva palvelusaika on tarkoitettu laskea hyväksi ikälisään oikeuttavana.

Oikeus varustamosta riippumattoman palveluksen hyväksi lukemiseen on siitä lukien, kun sitä koskevat määräykset on työehtosopimukseen otettu, esitetyn selvityksen mukaan selvästi kytketty meripalveluksen. Puheena olevassa työehtosopimuksen määräyksessä käytetyllä sanonnalla "toimessa talousosastossa aluksessa" on tarkoitettu vastaavasti myös meripalvelusta. Meripalvelus-käsitteen liittäminen ikälisän laskemisen edellytyksenä yksinomaisesti varustamosta riippumattomiin ikälisiin tukee sitä vastaajayhdistyksen esittämää kantaa, että ikälisään oikeuttava aika on sovittu alunperin laskettavaksi eri tavoin saman varustamon palveluksessa ansaitun ja varustamosta riippumattoman palvelusajan välillä. Pyrkimys erottaa toisistaan nämä eri perusteista johtuvat palvelusajat käy ilmi määräyksen rakenteestakin.

Riidanalaisen määräyksen a-kohdan 5 kappaleessa on sovittu, että ikälisään oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa on varustamoja, jotka ovat yhteisen johdon alaisena, pidettävä yhtenä varustamona. Tällaisessa tapauksessa on siis kysymys saman varustamon palvelusajan perusteella ansaittavasta ikälisästä. Kun tähän kappaleeseen on merimiesten vuosilomalain voimaantulon yhteydessä vuonna 1975 sisällytetty nimenomainen määräys siitä, että ikälisään oikeuttavaksi palvelusajaksi luetaan myös merimiehen vuosi- tai vastikeloman aika, tästäkin on vastakohtaisesti pääteltävissä, ettei tuollaisia loma-aikoja ole tarkoitettu luettavaksi varustamosta riippumattomaan palvelukseen.

Työehtosopimuksen ikälisää koskevat määräykset eivät ole selviä eivätkä johdonmukaisia. Työtuomioistuimen mielestä jutussa on tuotu esiin siinä määrin työnantajayhdistyksen kantaa tukevia seikkoja ja selvitystä, ettei perusteita ole sille kanteessa esitetylle vaatimukselle, jonka mukaan Aaltosen Effoa-Suomen Höyrylaiva Oy:n palveluksessa oloaikojen osalta olisi luettava ikälisään oikeuttavaksi ajaksi varustamosta riippumatonta palvelusaikaa enempää kuin yhtiö on sitä hänen hyväkseen laskenut. Tästä syystä työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun nähden saa Suomen Varustamoyhdistys itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Uski, Kaski, Kuivanen ja Leivo.

Tuomio oli yksimielinen.