Labor court orders employer and union to pay damages and fines for breach of collective agreement and failure to supervise.

Pääluottamusmiehenä toiminut putkiasentaja oli raastuvanoikeudessa vaatinut yhtiön toimitusjohtajan ja työnjohtajan tuomitsemista rangaistukseen työntekijän syrjinnän kieltävän työsopimuslain säännöksen rikkomisesta ja heidän sekä yhtiön velvoittamista suorittamaan hänelle vahingonkorvausta. Asian ollessa vireillä raastuvanoikeudessa olivat liitot sopineet työnantajan velvoittamisesta suorittamaan pääluottamusmiehelle vahingonkorvausta luottamusmiessopimuksen vastaisen syrjinnän johdosta. Sopimusta ei ollut saatettu raastuvanoikeuden tietoon. Sovitun korvauksen suorittamista oli vaadittu työtuomioistuimessa. Kun raastuvanoikeudessa oli ainakin osaksi ollut kysymys saman vahingon korvaamisesta ja raastuvanoikeuden päätöksestä oli valitettu hovioikeuteen, vahingonkorvausvaatimus jätetty työtuomioistuimessa tutkimatta.

Yhtiö oli työtuomioistuimen aikaisemman tuomion jälkeenkin menetellyt luottamusmiessopimuksen syrjintäkiellon vastaisesti, eikä työnantajaliitto ollut edes väittänyt, että se olisi pyrkinyt huolehtimaan siitä, että yhtiö olisi luopunut tästä menettelystään. Kun yhtiön korvausvelvollisuuden perusteet jo oli vahvistettu työtuomioistuimen aiemmalla tuomiolla, oli yhtiö tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä kieltäytyessään korvaamasta aiheuttamaansa vahinkoa, vaikka korvauksen määrä jäi riippumaan yleisessä tuomioistuimessa vireillä olevassa jutussa annettavasta lopullisesta ratkaisusta. Työnantajaliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa jättäessään ryhtymättä toimenpiteisiin saadakseen yhtiön täyttämään suoritusvelvollisuutensa.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Putkijohtotyönantajainliitto r.y. ja Suomen Vesi- ja Lämpöjohto Oy,Finlands Vatten- och Värmelednings Ab

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 9.2.1979 allekirjoitetussa putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

3 §

KESKUSJÄRJESTÖSOPIMUKSET JA NIIHIN PERUSTUVAT SOPIMUKSET

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia

STK:n ja SAK:n välisen 2.4.1969 solmitun luottamusmiessopimuksen perusteella allekirjoittajaliittojen kesken 22.5.1971 solmittu luottamusmiessopimus siihen 16.6.1973 ja 10.5.1974 tehtyine muutoksineen.

Työehtosopimuksen 3 §:ssä tarkoitetussa luottamusmiessopimuksessa sanotaan muun muassa:

4 §

LUOTTAMUSMIEHEN TYÖSUHDE

2. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.

Asianosaisliittojen välillä luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohdan tulkintaa koskevassa 4.6.1975 laaditussa pöytäkirjassa sanotaan seuraavaa:

LUOTTAMUSMIESSOPIMUKSEN

4 §:n 2 kohdan tulkinta

Otsikossa mainittu pykälä on ns. sortamispykälä. Sen tulkinnasta on otettava huomioon seuraavia seikkoja: - Liikkeet on jaettava toimintansa mukaan eri ryhmiin seuraavasti: 1. Liikkeet, joissa on täysin erilliset uudisrakennus- sekä korjaus- ja huolto-osastot. Luottamusmiehen sortaminen voi olla kyseessä silloin, kun uudispuolella työskennellyt luottamusmies siirretään korjauspuolelle, vaikka uudispuoli jatkaa toimintaansa ja siellä on töitä tarjolla.

2. Muut liikkeet. Töiden jaossa on noudatettava normaalia jakojärjestystä. Normaali jakojärjestys tarkoittaa sitä, että töiden jaossa otetaan huomioon asentajille asetettavat pätevyysvaatimukset alkavissa töissä ja että työt jaetaan siinä järjestyksessä kuin käynnissä olevat työt päättyvät ja niistä vapautuvat asentajat seuraavia töitä varten. Työt on pätevyysvaatimusten tultua huomioonotetuksi jaettava asentajille siinä järjestyksessä kuin he vapautuvat vanhoista töistä. Yllä olevat periaatteet ovat voimassa silloin kun töitä on liikkeessä tarjolla. Ketään ei voida katsoa sorretuksi, jos hänelle ei anneta uudistyötä silloin kun liikkeellä ei ole tarjota. Lisäksi jakojärjestykseen vaikuttavat ilman muuta sairaslomat, vuosi

lomat ja erilaiset kurssit, joille luottamusmies osallistuu. - Ansion menetyksen korvaaminen sortamistapauksessa korvataan KTA:n mukaan.

Samansisältöiset määräykset kuin edelle on jäljennetty, sisältyvät asianosaisliittojen välillä 10.5.1980 allekirjoitettuun putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimukseen.

"Asia koskee entisen pääluottamusmiehen Markku J. Kekäläisen syrjintää.

Todettiin, että samasta asiasta työtuomioistuin on antanut aiemmin periaatepäätöksen, jossa katsottiin syrjintää tapahtuneen.

Rakennustyöläisten Liitto esitti selvityksen pääluottamusmiehen saatavista, joka käsitti kokonaiskorvauksen kaikkine hyvityksineen ja keskituntiansioiden tarkistuksineen. Selvitys on laadittu Markku J. Kekäläisen ja Suomen Vesi- ja Lämpöjohdon antamien selvitysten pohjalta.

Asiassa sovittiin maksettavaksi Markku J. Kekäläiselle syrjintäkorvauksena 11.040.60 markkaa laillisine korkoineen tästä päivästä lukien.

Osapuolet totesivat, että kysymyksessä on kokonaiskorvaus entisen pääluottamusmiehen Markku J. Kekäläisen syrjinnästä Suomen Vesi- ja Lämpöjohdon työsuhteen aikana 23.1.1979 jälkeiseltä ajalta. Todettiin myös, että tämä asia on liittojen osalta loppuun käsitelty."

Liittojen välisissä neuvotteluissa esillä olleissa laskelmissa luottamusmiessopimuksen 4 §:n vastaisesta menettelystä oli korvausta vaadittu ajanjaksoilta 23.1.-27.4.1979 ja 30.7.1979-21.3.1980 sekä erään yksittäisen työn osalta ajalta 21.3.1980-26.8.1980. Ansioiden tarkistaminen oli aiheuttanut heijastusvaikutuksia luottamusmiestuntien, itsenäisyyspäivän palkan ja vuosilomapalkkojen määriin koko 23.1.1979 jälkeiseltä ajalta.

Jatkaessaan Kekäläiseen kohdistettua syrjintää 23.1.1979 jälkeenkin ja kieltäytyessään maksamasta Kekäläiselle liittojen välillä sovittua vahingonkorvausta oli Suomen Vesi- ja Lämpöjohto Oy tietensä rikkonut työehtosopimusta. Työnantajan kieltäytyminen noudattamasta liittojen välistä sopimusta oli ollut esillä liittojen välillä 2.2.1982 käydyssä neuvottelussa. Putkijohtotyönantajainliitto ei tämänkään jälkeen ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin saadakseen työnantajan noudattamaan liittojen välistä sopimusta. Putkijohtotyönantajainliitto oli myös laiminlyönyt valvoa, että työnantaja lopettaisi luottamusmiessopimuksen vastaisen syrjinnän.

Edellä olevilla perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin tuomitsisi Suomen Vesi- ja Lämpöjohto Oy:n edellä mainituista tahallisista rikkomuksistaan työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon ja velvoittaisi yhtiön maksamaan Kekäläiselle sovitut 11 040,60 markkaa 6 %:n vuotuisine korkoineen 9.11.1981 lukien sekä tuomitsisi Putkijohtotyönantajainliiton työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Rakennustyöläisten Liitto on Suomen Vesi- ja Lämpöjohto Oy:n vastineen johdosta lausunut, että työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:ssä oli säädetty, mitkä asiat kuuluivat työtuomioistuimen käsiteltäviin. Nyt esillä olevassa asiassa oli nimenomaisesti kysymys sekä luottamusmiessopimuksen 4 §:n että sanottuun säännökseen nojautuvan liittojen välisen sopimuksen tahallisesta rikkomisesta. Työnantajaliiton osalta oli kysymys työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä sen jätettyä ryhtymättä asianmukaisiin toimenpiteisiin työehtosopimuksen ja siihen perustuvan osapuolia sitovan sopimuksen rikkomisen lopettamiseksi. Asiassa esitetty vahingonkorvausvaatimus perustui luottamusmiessopimuksen rikkomiseen. Rikkomisen perusteella oli lisäksi vaadittu sekä työnantajalle että työnantajaliitolle hyvityssakkoa. Kanteessa tarkoitettu asia kuului kokonaisuudessaan työtuomioistuimessa käsiteltäväksi.

Suomen Vesi- ja Lämpöjohto Oy on vielä työtuomioistuimessa lausunut, että yhtiöön kohdistettu hyvityssakkovaatimus luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohdan rikkomisesta, voitiin tässä yhteydessä tutkia. Kuitenkin tuli ottaa huomioon, että raastuvanoikeuden päätöksen perusteluista ilmeni selvästi, että syrjimisen tunnusmerkistö oli toteutunut Kekäläisen sijoittamisella huonompipalkkaiseen työhön. Myös luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohdan tunnusmerkistön toteutuminen edellytti samanlaista toimintaa. Jos työtuomioistuin nyt ratkaisisi asian, merkitsisi se sitä, ratkaisu sitoisi ennakkokysymyksen luonteisena hovioikeutta. Asia tulisikin tämän vuoksi ratkaista työtuomioistuimessa vasta sen jälkeen, kun rikosasiassa olisi annettu lainvoimainen päätös.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

________

Luottamusmiessopimuksen 10 §:n mukaan sopimuksesta syntynyt erimielisyydet, jollei niitä saada paikallisesti ratkaistuksi, on selvitettävä alan työehtosopimuksessa määrättyä menettelyä noudattaen. Työtuomioistuin on katsonut aikaisemmissa ratkaisuissaan, että osallisliittojen yksimielisesti neuvottelujärjestystä noudattaen hyväksymä neuvottelutulos työehtosopimuksen piiriin kuuluvasta riitakysymyksestä on tarkoitettu asianomaista jäsentyönantajaa ja -työntekijää sitovaksi. Putkijohtotyönantajainliitto sen ja Rakennustyöläisten Liiton välillä 9.11.1981 tehdyn vahingonkorvausvelvollisuutta koskevan sopimuksen hyväksyessään on tullut siihen sidotuksi. Liiton on katsottava myöntäneen jättäneensä ryhtymättä toimenpiteisiin saadakseen yhtiön täyttämään suoritusvelvollisuutensa ja siten laiminlyöneen sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuutensa.

Suomen Vesi- ja Lämpöjohto Oy puolestaan on katsonut, ettei sovinto ole pätevä lähinnä sen johdosta, että työnantajaliitto on ylittänyt sille kuuluvan harkintavallan sopiessaan korvausvelvollisuudesta yhtiötä kuulematta tai saamatta sen hyväksymistä taikka siltä valtuutusta. Kun yhtiön korvausvelvollisuuden perusteet on vahvistettu jo työtuomioistuimen antamalla aikaisemmalla tuomiolla, työtuomioistuin katsoo yhtiön tietensä rikkoneen työehtosopimuksen määräyksiä kieltäytyessään korvaamasta aiheuttamaansa vahinkoa, vaikka, kun Kekäläinen on jo ennen sovintoneuvotteluja saattanut vahingonkorvausta ja sen määrää koskevan riitakysymyksen raastuvanoikeuden ratkaistavaksi, korvauksen määrä jää riippumaan sanotussa jutussa annettavasta lopullisesta ratkaisusta.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi tuomita Suomen Vesi- ja Lämpöjohto Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohdan tieten rikkomisesta maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa yhdeksänsataa (900) markkaa ja Putkijohtotyönantajainliiton työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä viisituhattaviisisataa (5 500) markkaa. Suomen Vesi- ja Lämpöjohto Oy ja Putkijohtotyönantajainliitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut tuhannella kahdellasadalla (1 200) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Sariola, Uski, Kuivanen ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.