Labor court dismissed sick pay claim because employee was not unable to work due to illness but for rehabilitation participation.

Kysymys oli runkosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten tulkinnasta. Tuomiossa oli todettu, että kun toimihenkilön ei ollut näytetty kuntoutussairaalassa olonsa aikana estyneen työnteosta muusta syystä kuin kuntouttamiseen osallistumisen vuoksi, hän ei ollut puheena olevana aikana runkosopimuksessa tarkoitetulla tavalla sairauden vuoksi työkyvyttömänä eikä siten oikeutettu sairausajan palkkaan.

Asianosaiset: Teknisten Liitto r.y. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y.

Kuultavat: A. Ahlström Osakeyhtiö

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton kesken 18.5.1977 tehdyssä runkosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 §. SOPIMUKSEN ULOTTUVUUS JA SOVELTAMISALA

1. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat sopimukseen sidotun työnantajaliiton jäsenten palveluksessa olevat tekniset toimihenkilöt, joita ovat:

a) teknillisen koulun täydellisen tutkinnon suorittamisen kautta saavutetun teknikon oppiarvon omaavat henkilöt; b) teknikon tutkinnon suorittamisen jälkeen viranomaisen asianomaiselle antaman konemestarikirjan omaavat henkilöt; c) teknikon tutkinnon suorittamisen jälkeen rakennusmestareina olevat henkilöt; d) a- ja b-kohdissa mainittua teknillistä koulutusta täydellisemmän tutkinnon suorittaneet henkilöt ja e) teknisen pätevyyden käytännön kautta saavuttaneet henkilöt, jotka toimivat tämän sopimuksen tai sen liitteiden tahi eri alojen palkkasopimuksien tarkoittamissa teknisissä tehtävissä.

21 §. PALKKA SAIRAUDEN JA SYNNYTYSLOMAN AIKANA SEKÄ TAPATURMAN JÄLKEEN

1. Jos tekninen toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti tai aiheuttanut rikollisella toiminnallaan tahi kevytmielisellä elämällään taikka muulla törkeällä tuottamuksella, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden vallitessa saada palkkansa luontoisetuineen sen suuruisena, kuin työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut sen pituisilta ajoilta kuin seuraavasta käy ilmi:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti Täysi palkka

vähemmän kuin 1 vuoden 3 viikolta

1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta 1 kuukaudelta

5 vuotta tai kauemmin 3 kuukaudelta

4. Tekninen toimihenkilö, joka sairauden takia on tullut työkyvyttömäksi, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle siitä sekä milloin työkyvyttömyyden arvioidaan päättyvän. Työnantajan sitä vaatiessa on toimihenkilön esitettävä tehtaan lääkärin tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan.

33 §. NEUVOTTELUJÄRJESTYS 1. Sopijapuolten tulee asiallisesti neuvotella kaikista niiden toimialalla ilmaantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja asiallisten neuvottelusuhteiden kehittämiseen työpaikoilla. 2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta tekninen toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

6. Jolleivät edellä 2 momentissa mainitut neuvottelut johda tulokseen, voi jompikumpi asiapuolista jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetut asiat voivat asianomaiset liitot, oltuaan asiasta yksimieliset, siirtää keskusliittojen välillä neuvoteltaviksi.

34 §. SOPIMUKSEN SITOVUUS

1. Tämä sopimus sitoo: a) allekirjoittaneita keskusliittoja, b) niitä keskusliittojen jäsenliittoja, jotka ovat keskenään kirjallisesti sopineet tähän sopimukseen yhtymisestä kysymyksessä olevan työnantajaliiton osalta ja tehneet tähän sopimukseen liittyvän palkkasopimuksen sekä c) niitä työnantajia, teknisiä toimihenkilöitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin jäsenliittoihin.

35 §. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1. Tämä sopimus on voimassa 18.toukokuuta 1977 lukien 28.helmikuuta 1979 saakka ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Asianosaisliitot ovat olleet yhtä mieltä siitä, että runkosopimus oli niitä sitova.

Teknisten Liitto on vielä työtuomioistuimessa lausunut, että Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön ja Suomen Työnantajain Keskusliiton jo mainitussa neuvottelumuistiossa sovittua tulkintaa ei voitu soveltaa tähän tapaukseen, koska Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto ei ollut sopinut vastaavan tulkinnan noudattamisesta. Runkosopimuksen määräykset eivät myöskään voineet olla riippuvaisia kansaneläkelaitoksen kannanotoista sairauspäivärahan maksamisesta. Kauttosen tapauksessa ei ollut ollut kysymys ennalta ehkäisevästä kuntoutuksesta, vaan sairaustilan hoitamisesta. Kevään 1978 Kauttonen oli ollut melkein kokonaan sairaslomalla. Hänen terveydentilansa oli ollut niin huono, että hän olisi milloin tahansa voinut saada sairasloman. Kuntoutussairaalan potilasruuhkan vuoksi hän oli kuitenkin joutunut odottamaan hoitopaikkaa syyskuuhun 1978 asti.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

A. Ahlström Osakeyhtiö on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Onni Kauttonen, joka on ollut 8.10.1951 lukien A. Ahlström Osakeyhtiön palveluksessa suunnittelijana ja piirtäjänä, on yhtiön työpaikkalääkärin suosituksen perusteella ollut Punkaharjun kuntoutussairaalassa kuntoutettavana 5.-25.9.1978 välisenä aikana. Kauttonen on kuntoutushoidon päätyttyä esittänyt yhtiölle kuntoutussairaalan lääkärin allekirjoittaman lääkärintodistuksen, johon on merkitty työkyvyttömyysajaksi hänen kuntoutussairaalassa oloaikansa. Yhtiö on siitä huolimatta kieltäytynyt maksamasta Kauttoselle palkkaa sanotulta ajanjaksolta.

Sairauden yhtä vähän kuin kuntouttamisenkaan käsite ei ole yksiselitteinen ja selvä. Runkosopimuksen soveltamisohjeiden valossa on kuitenkin riidatonta, että työnantajan korvausvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät eräät sairaala- tai lääkärinkäyntejä vaativat tutkimukset, joiden suorittamiseksi työntekijä voidaan ottaa sairaalaan tarkkailtavaksi ja tutkittavaksi.

Runkosopimuksen soveltamisohjeissa on erästä yksityiskohtaa koskevassa ohjeessa sanottu, että epäselvissä tapauksissa voidaan tulkinnalle saada johtoa sairausvakuutuksessa omaksutuista periaatteista. Sairausvakuutuslain 14 §:n 2 momentin mukaan laissa tarkoitetaan työkyvyttömyydellä sellaisista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista työtä tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattava. Säännöstä voidaan sisällöltään pitää runkosopimuksen 21 §:ään rinnastettavana tai ainakin sitä läheisesti muistuttavana. Työtuomioistuimen mielestä viranomaisten sairausvakuutuslain perusteella antamilla ratkaisuilla on erimielisyyskysymyksissä merkitystä myös riidanalaista runkosopimuksen määräyksen oikeata sisältöä selvitettäessä. Tältä osin on todettava, että esitetyn selvityksen mukaan Kauttosen saamaa kuntoutushoitoa ei ole tehdystä hakemuksesta huolimatta katsottu sairausvakuutuslain perusteella korvattavaksi.

Runkosopimuksen määräyksen sisältöä vahvistettaessa on annettava merkitystä myös sille, miten työnantajan korvausvelvollisuus kuntouttamishoidon osalta on ymmärretty muita vastaavia työehtosopimusten määräyksiä sovellettaessa. Suomen Työnantajain Keskusliitto ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö ovat eräässä ahtausalan työehtosopimuksen soveltamista koskevassa yksittäistapauksessa yhteisesti hyväksyneet 29.10.1981 neuvottelumuistion. Sen mukaan kuntoutuksessa, joka työntekijöille on annettu kuntoutuslaitoksessa, ei ole kysymys sellaisesta sairaudesta tai tapaturmasta johtuvasta työkyvyttömyydestä, jota yleisesti tarkoitetaan työehtosopimusten sairausajan palkkamääräyksissä ja jonka ajalta työnantaja olisi velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa.

Runkosopimuksen puheena oleva määräys, kun sitä ei kuntouttamisen aikaa koskevan palkanmaksuvelvollisuuden osalta ole soveltamisohjeillakaan täsmennetty, on työtuomioistuimen käsityksen mukaan ymmärrettävä sillä tavoin, että se sisällöltään vasta sairausvakuutuksessa tässä tapauksessa omaksuttua soveltamiskäytäntöä ja myös viimeksi mainittujen keskusliittojen neuvottelumuistiossaan yhteisesti hyväksymää yleistä tulkintaohjetta. Kun siis Kauttosen ei ole näytetty kuntoutussairaalassa olonsa aikana estyneen työnteosta muusta syystä kuin kuntouttamiseen osallistumisen vuoksi, hän ei ole ollut puheena olevana aikana runkosopimuksessa tarkoitetulla tavalla sairauden vuoksi työkyvyttömänä eikä siten oikeutettu sairausajan palkkaan.

Runkosopimuksen mainitun määräyksen 4 kohdan mukaan teknisen toimihenkilön, joka sairauden takia on tullut työkyvyttömäksi, on työnantajan sitä vaatiessa esitettävä tehtaan lääkärin tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan. Määräys on työtuomioistuimen mielestä katsottava selväksi siinä, että työkyvyttömyydellä tässäkin kohdassa tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa työkyvyttömyyttä, joka määräyksen muiden kohtien mukaan oikeuttaa sairausajan palkkaan.

Esittämillään perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun nähden Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja A. Ahlström Osakeyhtiö saavat kuitenkin itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa jutussa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Tiitola, Airaksinen, Kaski ja Kuivanen.

Tuomio oli yksimielinen.