Labour court dismisses union claim against employer for wrongful dismissal but orders damages and union fine.

Luottamusmies oli käytöksellään antanut työnantajalle aihetta sittemmin erheelliseksi osoittautuneille epäilyksille työsuhteen purkamista koskevan perusteen olemassa olosta. Siitä huolimatta työnantaja velvoitettu suorittamaan työsuhteen perusteettoman purkamisen johdosta vahingonkorvausta ja työnantajaliitto, joka oli hyväksynyt työnantajan toimenpiteet, tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Liiketyöntekijäin Liitto r.y. Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y. Instrumentarium Oy

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 1.3.1981 lukien voimassa olleessa liikealan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 § Sopimuksen ulottuvuus Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden, kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain tarkoittamissa myymälöissä tai varastoissa työskentelevien Liiketyöntekijäin Liittoon kuuluvien täysin työkykyisten työntekijäin työehdot.

5 § Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen 1. Työsopimusta irtisanottaessa tai työntekijää lomautettaessa noudatetaan puolin ja toisin keskusjärjestöjen välillä tehtyä yleissopimusta.

Asianosaisliittojen välillä 9.3.1981 allekirjoitetussa neuvottelupöytäkirjassa on seuraavat määräykset:

1 § Päätettiin, että LTK:n ja SAK:n välistä luottamusmiessopimusta noudatetaan tänään allekirjoitettujen konttorityöntekijöitä, myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevien työehtosopimusten osana.

2 § Tällä pöytäkirjalla, jota on allekirjoitettu kaksi yhtäpitävää kappaletta, on sama voima ja velvoittavuus kuin 1 §:ssä mainituilla työehtosopimuksilla.

Liiketyönantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä 6.3.1970 allekirjoitetussa luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §

Sopimuksen soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Liiketyönantajain Keskusliiton jäsenyrityksissä niissä tapauksissa, joissa Liiketyönantajain Keskusliitto, sen jäsenyhdistys tai yksityinen jäsen sekä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön jäsenliitto ovat tehneet yleisen tai paikallisen työehtosopimuksen tai sopimuksen osallisten suostumuksella yhtyneet siihen kirjallisesti. Mikäli Liiketyönantajain Keskusliitto ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön jäsenliitto ovat kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaan tulosta solmineet jollain yksittäisellä alalla erillisen luottamusmiehen toimintaa koskevan sopimuksen, sovelletaan tämän sopimuksen asemesta mainittua sopimusta.

2 §

Luottamusmies ja ammattiosasto

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemaa työehtosopimuksen kattavan ammattialan luottamusmiestä yrityksessä. Ammattiosaston esityksestä sovitaan asianomaisen työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen kesken siitä, mille työpaikoille valitaan luottamusmies, mikäli heitä esitetään valittavaksi yrityksen jollekin ammattialalle enemmän kuin yksi.

3 §

Luottamusmiehen valitseminen

1. Ammattiosasto valitsee luottamusmiehen.

4 §

Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa kuin yrityksen muut työntekijät. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman supistaminen, on mikäli mahdollista noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi.

Muutoin älköön luottamusmiehen työsopimusta katkaistako muilla kuin työsopimuslain 31 §.ssä mainituilla perusteilla. Kuitenkin voidaan hänen työsopimuksensa poikkeuksellisesti irtisanoa, mikäli irtisanominen työntekijäin vähäisen lukumäärän tai tehtäväinjaon huomioon ottaen on perusteltua.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta tai työsopimuslain 31 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 15 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä.

Työnantaja, joka ei noudata edellä tässä kohdassa mainittuja määräyksiä, on velvollinen suorittamaan luottamusmiehelle 7.4.1966 tehdyn irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan määräytyvän korvauksen.

Liiketyönantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä 6.6.1978 allekirjoitetussa irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevassa yleissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §

Soveltamisala

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä irtisanomalla. Sopimus ei koske

1.1. työntekijää, jonka työsopimus on tehty määräajaksi eikä

1.2. tapauksia, joissa työsopimus on purettu työsopimuslain 43 §:ssä tarkoitetusta syystä, eikä työsopimuslaissa tarkoitettuja muita työsuhteen purkamis- tai purkautumistilanteita.

Milloin työnantaja on purkanut sopimuksen vedoten työsopimuslain purkamisperusteisiin, voidaan kuitenkin tätä sopimusta noudattaen tutkia, ovatko työsopimuksen irtisanomisen edellytykset olleet olemassa.

2 §

Irtisanomisajat

Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 5 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta 2 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 10 vuotta mutta enintään 15 vuotta 3 kuukauden irtisanomisaikaa ja yli 15 vuotta 4 kuukauden irtisanomisaikaa sekä työntekijän irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 10 vuotta 14 päivän irtisanomisaikaa sekä yli 10 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa.

3 §

Irtisanomisajan laiminlyönti

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

4 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

5 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja lomauttamisesta

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai perusteettomasti lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansionmenetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa. Milloin työsuhde ei vielä ole kestänyt kuutta kuukautta, korvauksen ei tule ylittää työntekijälle siinä työsuhteessa viimeksi olleen palkan mukaan laskettua kuuden kuukauden palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta ja mahdollisuudet hankkia uutta työtä ovat heikot, korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 12 edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

Pusilan työsuhteen päättämisestä oli neuvoteltu useaan otteeseen Liiketyöntekijäin Liiton ja Kaupan Työnantajaliiton välillä. Työntekijäpuoli oli pitänyt työsuhteen purkamista luottamusmiessopimuksen ja irtisanomissuojasopimuksen vastaisena. Työnantajapuoli oli sen sijaan hyväksynyt täysin Instrumentarium Oy:n menettelyn ja siten siis laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Näillä perusteilla Liiketyöntekijäin Liitto on vaatinut Instrumentarium Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla luottamusmies- ja irtisanomissuojasopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon, taikka jos katsottaisiin, ettei Instrumentarium Oy olisi siihen syyllistynyt, vahvistettavaksi, että se oli menetellyt vastoin luottamusmies- ja irtisanomissuojasopimusta purkaessaan Pusilan työsuhteen, sekä lisäksi Instrumentarium Oy:n velvoittamista suorittamaan Pusilalle työsuhteen sopimuksenvastaisesta purkamisesta irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaisena irtisanomisajan palkkana kahdelta kuukaudelta 5 606 markkaa sekä irtisanomissuojasopimuksen 5 §:n mukaisena vahingonkorvauksena kuuden kuukauden palkkaa vastaavana määränä 16 818 markkaa laillisine korkoineen ja Kaupan Työnantajaliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:ssä säädettyjen velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kaupan Työnantajaliitto ja Instrumentarium Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että Pusilan 29.12.1981 tapahtunut työsuhteen purkaminen oli johtunut Pusilan jatkuvasta sopeutumattomuudesta ja erimielisyyksitä työpaikan muun henkilöstön kanssa. Tämä oli viimeksi ilmennyt yhtiötä vahingoittavan ilmoituksen julkaisemisella 15.12.1981 ilmestyneessä turkulaisessa ilmoituslehdessä. Ilmoitus oli ollut työnantajan työsopimuksen päättämishetkellä käytettävissä olleiden tietojen perusteella Pusilan itsensä laatima.

Pusilan esiintyminen työtovereitaan ja yksikön johtoa kohtaan oli ollut hyökkäävää ja kielteistä. Tästä oli työpaikalla aiheutunut jatkuvasti erimielisyyksiä ja väärinkäsityksiä. Ne olivat vaikuttaneet kielteisesti työpaikkaviihtyvyyteen, työmotivaatioon ja yrityksen ulkopuolisten tietoon tullessaan myös yrityksen myyntiin.

Työsuhteen purkamista oli harkittu erityisellä huolella paikallisyksikön, pääkonttorin ja työnantajaliiton välisissä neuvotteluissa. Asiassa myöhemmin tehdyn rikosilmoituksen perusteella suoritetussa poliisikuulustelussa oli tosin päädytty siihen, että lehti-ilmoitus olisi ollut kahden ulkopuolisen henkilön tekemä. Tämä ei vaikuttanut uskottavalta. Vaikka nämä ulkopuoliset henkilöt olisivatkin olleet lehti-ilmoituksen laatijoita, oli Pusilan joka tapauksessa täytynyt olla asiassa mukana.

Työnantaja ei vastoin Pusilan väitteitä ollut vastustanut työntekijöiden järjestäytymistä. Instrumentarium Oy:n Turun toimipisteessä ei oltu syyllistytty järjestäytyneiden työntekijöiden painostamiseen. Myös väite siitä, että Pusilaa olisi painostettu tarjoamalla hänelle lähetin tehtäviä, oli perätön. Työnantaja ei ollut myöskään painostanut Pusilaa luottamusmiehenä. Työnantajalla oli päin vastoin ollut vaikeuksia neuvotteluissa luottamusmiehen kanssa sen jälkeen, kun henkilökunta oli ilmoittanut, ettei Pusila edustanut heitä. Pusila oli vastoin aikaisemmin julkaisemansa lehti-ilmoituksen sisältöä saanut työnantajaltaan pyytämänsä pituisen vapaa-ajan tyttärensä häätilaisuutta varten. Väitteet aluepäällikön painostuksesta henkilökuntaa ja Pusilaa kohtaan olivat vääriä.

Ammattiosasto oli tehnyt asianmukaisen ilmoituksen työnantajalle Pusilan valitsemisesta luottamusmieheksi. Henkilöstö ei ollut kuitenkaan hyväksynyt Pusilaa luottamusmiehekseen. Tämän vuoksi Pusila ei ollut voinut asiallisesti toimia luottamusmiehenä.

Pusilan työsuhde oli purettu päivää sen jälkeen kun työnantaja oli saanut tilaamansa tukijan käsialalausunnon Pusilan käsialanäytteistä. Siitä johtuen työsopimuksen purkaminen oli suoritettu oikeassa ajassa. Työnantajaliitto oli omasta puolestaan ilmoittanut Instrumentarium Oy:lle pitävänsä työsopimuksen purkua tässä tapauksessa lain mukaisena.

Edellä olevilla perusteilla Kaupan Työnantajaliitto ja Instrumentarium Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Liiketyöntekijäin Liiton Turun toimitsija oli yrittänyt saada työpaikan henkilösuhteita korjatuksi. Hän oli ehdottanut liittojen edustajien kutsumista työpaikalle selvittämään tilannetta. Yhtiön aluepäällikkö ei ollut kuitenkaan tähän suostunut, vaan oli entiseen tapaan yllyttänyt työpaikan järjestäytymättömiä työntekijöitä järjestäytyneitä vastaan.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

________

Työtuomioistuin, joka ei anna lausuntoa siltä osin kuin kanteesta on luovuttu, on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Instrumentarium Oy on 29.12.1981 purkanut sen palveluksessa Turussa myyjänä vuodesta 1974 olleen Marjatta Pusilan työsuhteen päättymään samana päivänä. Pusila on toiminut työpaikallaan liikealan työehtosopimuksessa tarkoitettuna luottamusmiehenä.

Työtuomioistuimelle on esitetty selvitystä siitä, että yhtiön paikallisen johdon ja Pusilan välit ovat hänen luottamusmiesaikanaan olleet kireät. Tämä on haitannut neuvottelujen käymistä luottamusmiehen tehtäväpiiriin kuuluvissa asioissa. Enemmistö työpaikan työntekijöistä, jotka eivät ole olleet järjestäytyneitä, ei ole selvityksen mukaan hyväksynyt Pusilan toimintaa luottamusmiehenä. Pusila on lisäksi 12.6.1980 saanut työnantajaltaan varoituksen sopimattomasta käyttäytymisestä työtoveriaan kohtaan.

Pusilan työsuhteen purkamisen välittömänä syynä on ollut työnantajan epäily siitä, että Pusila olisi laatinut tai ainakin antanut julkaistavaksi paikallisessa ilmoituslehdessä 15.12.1981 olleen ilmoituksen, jossa nimellään esiintyvä mieshenkilö on ilmoittanut ystävilleen ja sukulaisilleen pidättyvänsä käyttämästä yhtiön Turun myymälän palveluksia siellä tapahtuneen työsuhderikkomuksen johdosta. Työnantaja on perustellut epäilyksiään sillä, että Pusila on aikaisemmin kesäkuussa 1980 julkaisuttanut paikallisessa sanomalehdessä omalla nimellään työnantajasta johtuvasta syystä aiheutuneeksi ilmoitetun peruutuksen häätilaisuuskutsuun. Lisäksi yhtiö oli Pusilan käsialaa ja hankkimaansa ilmoituksen käsikirjoitusta vertailemalla päätellyt Pusilan ilmoituksen laatijaksi. Yhtiön käsialatutkjalta pyytämät lausunnot ovat tukeneet yhtiön epäilyksen oikeellisuutta.

Poliisiviranomaisten asiassa vuoden 1982 alussa suorittamassa esitutkimuksessa on kuitenkin käynyt selville, että ilmoitus on sen allekirjoittaneen mieshenkilön ja erään toisen henkilön yhdessä laatima. Mitään selvitystä siitä, että Pusila olisi myötävaikuttanut ilmoituksen julkaisemiseen ei ole poliisitutkinnassa käynyt ilmi, eikä sitä ole myöskään jutussa työtuomioistuimelle esitetty.

Työtuomioistuin katsoo, että Instrumentarium Oy:llä ei ole ollut ilmoituksen julkaisemiseen liittyvien tapahtumien johdosta eikä muutoinkaan luottamusmiessopimuksen ja irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevan yleissopimuksen tarkoittamia erityisen painavia syitä purkaa luottamusmiehenä toimineen Pusilan työsuhdetta. Pusila ei ole työsuhteensa purkamisesta tiedon saadessaan selvästi kieltänyt häneen kohdistettuja syytöksiä. Hän on käytöksellään antanut työnantajalle aihetta sittemmin erheelliseksi osoittautuneille epäilyksille.

Kaupan Työnantajaliiton on katsottava laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa hyväksyessään Instrumentarium Oy:n menettelyn. Liitto ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin työsopimuksen purkamisen estämiseksi, vaikka sille on ilmoitettu tapahtumista työpaikalla ennen purkamisilmoituksen tekemistä.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten kanteen enemmälti, velvoittaa Instrumentarium Oy:n maksamaan Marjatta Pusilalle irtisanomisajan palkkana vaaditut viisituhatta kuusisataakuusi (5 606) markkaa sekä työehtosopimuslain 7 §:n 3 momentin huomioon ottaen hyvityssakon sijasta vahingonkorvauksena työsuhteen perusteettomasta purkamisesta kymmenentuhatta (10 000) markkaa, kummatkin erät viiden prosentin vuotuisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 15.3.1982 lukien sekä tuomita työehtosopimuslain 9 ja 10 §:n nojalla Kaupan Työnantajaliiton maksamaan Liiketyöntekijäin Liitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä neljätuhatta (4 000) markkaa. Lisäksi velvoitetaan Kaupan Työnantajaliitto ja Instrumentarium Oy yhteisvastuullisesti korvaamaan Liiketyöntekijäin Liiton oikeudenkäyntikulut tuhannella kahdeksallasadalla (1 800) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Sariola, Uski, Kuivanen, Leivo ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.