Labour court dismissed union strike actions and fined the union for violating work peace obligations.

Lakot ja ylityöstä kieltäytyminen työtaistelutoimenpiteenä olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin sekä työehtosopimuksen lomautusta koskeviin määräyksiin. Ylityöstä kieltäytymiseen oli osallistunut työpaikalle asetettuja luottamusmiehiä, mutta lakkoon vain yksi ammattiosaston toimikunnan jäsen. Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Asianosaiset: Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Jakobstads Metallfackavdelning r.f.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 30.4.1981 solmitussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

1 §

Sopimuksen soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan alempana mainituin poikkeuksin Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Yleiset Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopi- liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmitmukset, tuja sopimuksia: STK-SAK Yleissopimus 15.5.1946

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista allekirjoituspöytäkirjoineen 6.6.1978

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

7 §

Palkkaperusteet

O h j e t u n t i p a l k a t

18 Mom. 1. Täysin työkykyisten l8 vuotta täyttäneiden

_______

vuotta työntekijäin ohjepalkat ovat penneinä: täyttätäneet työntekijät

10 §

Erilliset lisät

A. E r i t t ä i n r a s k a s j a

l i k a i n e n t y ö

Mom. 1. Erittäin raskaissa ja erittäin likaisissa

_______

töissä, joissa työnluokitusta ei ole suoritettu, maksetaan tunnilta enintään 120 pennin suuruinen lisä.

Lisä on suuruudeltaan 130 penniä 1.1.1982 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Lisän Erittäin raskaalla työllä tarkoitetaan sellaista määräy- työtä, joka selvästi erottautuu kulloinkin kysymyktyminen sessä olevan alan raskaista töistä.

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neu- Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä il

_______

votte- maantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamisluvel- ta, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on volli- työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla suus työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. NeuPai- vottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. nostus- Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä kielto muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, Alista- voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos minen toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian lii- liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava toille muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Työehtosopimuksessa tarkoitetussa keskusliittojen välisessä yleissopimuksessa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista on seuraava määräys:

8 § Lomautus

Lomauttaminen

Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.

Niillä edellytyksillä, joilla työnantaja saisi irtisanoa tai purkaa työsopimuksen, hän voi työsopimuksen irtisanomisen tai purkamisen sijasta vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi. Samoin voidaan työntekijä lomauttaa työsopimuslain (As.kok. n:o 320/70) 37 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaisesti. Sopimuksella voidaan lomauttamisoikeutta laajentaa.

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 31 §:ssä.

Kanteeseen vastatessaan on Metallityöväen Liitto lausunut, että eräs hioja oli siirretty työskentelemään tiskipöytäosastolta aikaisempaa osastoaan raskaammalle ja vaativammalle prosessitekniselle osastolle. Tiskipöytäosastolla työntekijälle oli maksettu urakoimattomasta työstä keskituntiansion mukaan 24,95 markkaa sekä likaisen työn lisää 1,20 markkaa tunnilta. Uudesta työstä prosessiteknisellä osastolla työnjohtaja oli ilmoittanut tuntipalkaksi 20,10 markkaa ilman likaisen työn lisää. Mainitulla osastolla aikaisemmin työskennelleelle hiojalle oli likaisen työn lisä maksettu tuntipalkan lisäksi. Kun työnantaja ei useista luottamusmiehen kanssa käymistään neuvotteluista huolimatta ollut korjannut hiojan palkkausta, työntekijät vastalauseeksi työnantajan menettelylle poistuivat 5.2.1982 työpaikalta osaston luottamusmiehen jäädessä kuitenkin työhön. Myöhemmin käytyjen neuvottelujen jälkeen työnantaja maksoikin hiojalle erillislisänä 1,20 markkaa tunnilta.

12.2.1982 pidetyssä kokouksessa työntekijät olivat päättäneet pidättäytyä ylitöiden suorittamisesta. Kieltäytymisen seurauksena oli siirrytty vuorotyöhön osastoilla, joilla sitä ei oltu aikaisemmin teetetty. Vuorotyöhön siirtymisen seurauksena oli vältytty usean työntekijän lomauttamiselta, mihin työntekijät olivat kieltäytymisellään pyrkineet. Työntekijöiden käsityksen mukaan työnantaja oli pitänyt kahta työntekijää, joiden työhön ottamisen jälkeen työntekijät olisivat luopuneet ylityökiellosta, lomautettuna voidakseen syyttää ylitöistä kieltäytyneitä työntekijöitä tilausten siirtymisestä muille yrityksille.

Työntekijät olivat pyrkineet neuvotteluratkaisuihin. Päluottamusmies ja osastojen luottamusmiehet olivat kehottaneet työntekijöitä ylläpitämään työrauhaa. Samoin oli tehnyt työhuonekunnan toimikunta 15.2.1982 pitämässään kokouksessa. Lakkoihin ei ollut osallistunut yhtään luottamusmiestä, mutta 12.2.1982 oli lakossa ollut yksi ammattiosaston toimikunnan jäsen. Näillä perusteilla Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Jakobstads Metallfackavdelnig on ollut jutussa kuultavana.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Oy Ja-Ro Ab:n Pietarsaaren tehtaiden työntekijät ovat kanteessa kerrotuin tavoin toimeenpanneet helmi-huhtikuussa 1982 työtaisteluja. Prosessiteknisen osaston työntekijöiden 5.2.1982 toimeenpanema lakko on johtunut siitä, että yhtiö ei ole suostunut maksamaan osastolle siirretylle työntekijälle hiontatyöstä tuntipalkan lisäksi likaisen työn lisää. Tämän johdosta työntekijät ovat neljä tuntia kestäneen lakon avulla pyrkineet painostamaan työnantajaa suostumaan siihen.

Tehtaisiin kuuluvalla putkitehtaalla 26.3. ja 2.4.1982 järjestetyillä joitakin tunteja kestäneillä lakoilla on tuettu työntekijöiden puolelta esitettyä vaatimusta likaisen työn lisän maksamisesta hehkutettujen putkien sorvaustyössä. Kysymys on ollut urakkahinnoitteluun liittyvästä erimielisyydestä, joka olisi pitänyt ratkaista sen varalta sovittua neuvottelujärjestystä noudattaen.

Työtaistelutoimenpiteet ovat kohdistuneet osaksi työehtosopimuksen palkkausta ja osaksi lomautusta koskeviin määräyksiin. 12.2.1982 toimeenpantuun lakkoon on ottanut osaa yksi Jakobstads Metallfackavdelningin toimikunnan jäsen. Sitä vastoin jutussa ei ole näytetty, että luottamusmiehiä olisi osallistunut lakkoihin, mutta hekin ovat kieltäytyneet ylitöistä. Työhuonekunnan toimikunta on 15.2.1982 pitämässään kokouksessa kehottanut työntekijöitä säilyttämään työrauhan neuvottelujen aikaansaamiseksi. Ammattiosaston, joka vastaa luottamusmiesten ja toimikunnan jäsenen toimista, ei toisaalta ole selvitetty ryhtyneen muihin toimenpiteisiin työtaistelujen ehkäisemiseksi.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Jakobstads Metallfackavdelningin maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta kolmetuhatta viisisataa (3 500) markkaa ja korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannella kolmellasadalla (1 300) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Äimälä, Leivo, P. Virtanen ja Olin.

Tuomio oli yksimielinen.