Continuous service including maternity leave substitution counts as comparable civil service for general civil service agreement application.

Yhtäjaksoinen palvelussuhde, vaikka siihen kuului osana vuosilomasijaisuuksiakin, oli rinnastettavissa virkasuhteeseen verrattavaan päätoimiseen palvelussuhteeseen. Säteilyturvallisuuslaitoksen palveluksessa 10.3.1980 lähtien yhtäjaksoisesti virkaatekevänä, viransijaisena ja vuosilomasijaisena laitoksen erilaisissa, etupäässä toimistoapulaisen toimissa viimeksi 17.4.1981 alkaen vuosilomasijaisena toimineen henkilön palvelussuhteessa oli vuosilomasijaisena toimimisen aikana noudatettava valtion yleistä virkaehtosopimusta niin, että hänellä oli viimeksi tarkoitettuna sijaisuusaikana oikeus saada raskauden ja synnytyksen vuoksi virkavapautta samaksi ajaksi, johon hänelle sairausvakuutuslain 23 §:n mukaan tulevan äitiysloman katsottiin kohdistuvan, ja hänelle oli maksettava kiinteä palkkaus virkavapauden alusta lukien 72 päivän ajalta.

Asianosaiset: TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Valtiovarainministeriö

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Valtion yleisessä virkaehtosopimuksessa 19.3.1981 on muun muassa seuraavat määräykset:

Virkavapauden pituus määräytyy tämän pykälän mukaisesti niiden virkamiesten osalta, joiden laskettu synnytysaika tai synnytyspäivä on 1.7.1981 tai sen jälkeen. Pykälä ei kuitenkaan koske niitä virkamiehiä, joiden raskaus on keskeytynyt ennen 1.6.1981. Heidän virkavapautensa määräytyy 16 §:n mukaisesti. 17 §. Virkamiehelle, jolle on myönnetty edellä 16 ja 16a §:ssä tarkoitettua virkavapautta, maksetaan kiinteä palkkaus virkavapauden alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää. Mitä edellä tämän pykälän 1 momentissa on määrätty, koskee tilapäistä toimihenkilöä ja päätoimista tuntiopettajaa ainoastaan edellyttäen, että hän on välittömästi ennen keskeytystä ollut valtion palveluksessa, tai milloin erikseen niin on sovittu, tietyn viraston tai laitoksen palveluksessa, vähintään kuusi kuukautta.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on työtuomioistuimessa lausunut, että toimistoapulainen Arja Kämäräinen oli tullut säteilyturvallisuuslaitoksen palvelukseen 10.3.1980 ja sen jälkeen ollut yhtäjaksoisesti laitoksen palveluksessa eri nimikkeillä. Viimeksi hänet oli määrätty hoitamaan säteilyturvallisuuslaitoksen toimistoapulaisen vuosiloman sijaisuutta 17.4.-31.10.1981 väliseksi ajaksi. Kämäräisen anottua paikallista äitiyslomaa ajaksi 15.7.1981-31.10.1981 oli säteilyturvallisuuslaitos kieltäytynyt sitä myöntämästä sillä perusteella, että valtion yleisen virkaehtosopimuksen 1 §:n mukaan vuosilomasijaisiksi otetut eivät kuulu virkaehtosopimuksen soveltamispiiriin. Sanotussa määräyksessä ei virkamieskäsitteen ulkopuolelle kuitenkaan suljettu vuosilomasijaisia.

Tämän johdosta TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V oli vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaisi, että Arja Kämäräisellä on virkaehtosopimuksen nojalla ollut oikeus saada raskauden ja synnytyksen vuoksi virkavapautta samaksi ajaksi, johon hänelle on sairausvakuutuslain 23 §:n mukaan tuleva äitiysraha katsottiin kohdistuvan, sekä palkkaus 72 arkipäivältä virkavapauden alusta lukien.

Valtiovarainministeriö on kanteeseen vastatessaan lausunut, että määräajaksi otettu vuosilomasijainen ei voinut saada virkavapautta, vaan ainoastaan palkatonta vapautusta tehtäviensä hoidosta ja tätäkin korkeintaan määräyksistä ilmenevän määräajan loppuun saakka. Vuosilomasijaisen oli katsottava olevan virkasuhteeseen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa valtioon. Tuon ryhmän oikeudellinen asema oli toistaiseksi järjestämättä. Virkaehtosopimuslain mukaan oli kuitenkin mahdollista sopia ryhmään kuuluvien henkilöiden palvelussuhteen ehdoista.

Ennen virkaehtosopimusten tekemistä virkamiesten oikeus palkalliseen virkavapauteen raskauden ja synnytyksen vuoksi perustui palkkauslain 9 §:ään sekä valtion ylimääräisistä toimenhaltijoista sekä tilapäisistä toimihenkilöistä annetun asetuksen 8 §:ään. Ylimääräisasetuksen 23 §:n 1 momentin mukaan kyseinen asetus ei koskenut vuosilomasijaisia. Näin ollen vuosilomasijaiset eivät olleet oikeutettuja äitiysloma-ajan palkkaetuihin. Kun äitiyslomaa koskevat sopimusmääräykset sisällytettiin 11.4.1974 tehtyyn valtion yleiseen virkaehtosopimukseen, ei sopimus merkinnyt asiallista muutosta aikaisempaan tilanteeseen, eikä sen soveltamisalaa ollut myöhemminkään laajennettu.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Arja Kämäräinen on säteilyturvalaitoksen päätöksillä määrätty hoitamaan kanteessa kerrotuin tavoin 10.3.1980 lukien virkaatekevänä, viransijaisena ja vuosilomasijaisena laitoksen erilaisia, etupäässä toimistoapulaisen toimia. Viimeksi hänet on määrätty hoitamaan laitoksen toimistoapulaisen vuosiloman sijaisuutta 17.4.-31.10.1981 väliseksi ajaksi. Säteilyturvalaitos ei ole suostunut myöntämään Kämäräiselle hänen pyytämäänsä palkallista virkavapautta 15.7.-31.10.1981 väliseksi ajaksi äitiysloman pitämistä varten.

Asianosaiset ovat asiassa olleet eri mieltä siitä, sovelletaanko vuosilomasijaiseksi määrätyn palvelussuhteen ehtoihin valtion yleistä virkaehtosopimusta, kuten TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on kanteessaan esittänyt, vai ei.

Valtion virkaehtosopimuslain mukaan virkamiesten palvelussuhteen ehdoista on voimassa, mitä niistä virkaehtosopimuksilla määrätään. Lain 1 §:n 2 momentin perusteella virkaehtosopimusjärjestelmän piiriin luetaan virkamiehinä myös virkasuhteeseen verrattavassa päätoimisessa palvelussuhteessa valtioon olevat henkilöt. Lain soveltamisala on niin lavea, ettei se sinänsä estäisi sopimasta virkaehtosopimuksella esimerkiksi vuosilomasijaisiksi määrättyjen palvelussuhteen ehdoista. Näin on myös valtiovarainministeriö ilmoittanut asian käsittäneensä.

Valtiovarainministeriön puolelta on esitetty selvitystä siitä, että valmisteltaessa 1970-luvun alussa ensimmäistä kertaa valtion yleistä virkaehtosopimusta siihen on pyritty kokoamaan lainsäädännössä hajallaan olevia palvelussuhteen ehtoja koskevia säännöksiä. Tarkoitus ei tuolloin ole ollut laajentaa virkamiehiksi vanhastaan katsottavien piiriä. Ministeriö on tässä yhteydessä viitannut valtion ylimääräisistä toimenhaltijoista ja tilapäisistä toimihenkilöistä annettuun asetukseen, jolla ennen yleisen virkaehtosopimuksen voimaan tuloa on säännelty asetuksessa tarkoitettujen toimenhaltijoiden ja toimihenkilöjen palvelussuhteen ehdoista. Asetuksen 23 §:n mukaan se ei koske sivutoimia eikä myöskään vuosilomasijaisiksi taikka kausikiireen vuoksi tai muusta vastaavanlaisesta syystä otettuja satunnaisia apulaisia. Yleiseen virkaehtosopimukseen ei kuitenkaan ole otettu säännöstä vastaavaa määräystä.

Esitetyn selvityksen mukaan virkaa tai tointa sijaisena hoitamaan otetun asema määräytyy sen hallintopäätöksen mukaan, joka tehdään siihen otettaessa. Se taas, määrätäänkö tiettyä virkaa tai tointa hoitamaan otettu tehtäväänsä virkaatekevänä tai viransijaisena, jolloin hän kiistattomasti kuuluu yleisen virkaehtosopimuksen soveltamispiiriin, vai vuosilomasijaiseksi, ei sitä vastoin ole riippuvainen ainakaan yksinomaisesti siitä, mihin tarkoitukseen osoitetuista määrärahoista sijaisen palkkaus tullaan suorittamaan. Vuosilomaijaista ei näytä välttämättä tarvitsevan ottaa jonkin nimenomaisesti lomalla olevan viran tai toimehaltijan sijaan loma-aikaa vastaavaksi ajaksi. Vuosilomasijaiselle määrättävät tehtävät eivät ainakaan kaikissa tapauksissa määräydy lomalla olevalle kuuluvien tehtävien mukaisesti.

tarkoitettuihin virkavapauteen ja kiinteään palkkaukseen kanteessa mainittuna ajanjaksona.

Esittämillään perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi vahvistaa, että Arja Kämäräisellä on ollut oikeus hakemuksestaan saada raskauden ja synnytyksen vuoksi virkavapautta samaksi ajaksi, johon hänelle sairausvakuutuslain 23 §:n mukaan tulevan äitiysloman katsotaan kohdistuvan, ja että hänelle on maksettava kiinteä palkkaus virkavapauden alusta lukien 72 arkipäivän ajalta.

Asian laatuun nähden TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V saa itse kärsiä vahinkonaan oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, Kourilehto, Sarkko, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Juurinen, Kaski, Kuivanen ja Schrey.

Tuomio oli yksimielinen.