Legislator Case Law & Legislation
TT:1982-128 AI generated

Labor court dismisses union claim that strike absence during holiday week justifies holiday pay under collective agreement.

Case Number TT:1982-128
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Labor Court dismissed the union's claim for holiday pay due to a strike that prevented the fulfillment of the 72-hour regular work week. The court found that the collective agreement's provision for reduced pay during shortened periods applies only when the employee is available for work but unable to perform due to employer-dependent reasons, not strikes. Consequently, the court ruled that the employer was not obligated to pay the additional eight hours' wages for the holiday day because the strike constituted a valid reason for non-attendance distinct from the agreement's scope.

Legislator headnote

AI generated

Section 7(5) and (6) of the Collective Agreement on Road Transport; The provision for reduced pay during shortened periods applies only to absences caused by employer-dependent reasons, excluding strikes, thereby denying holiday pay entitlement when a national strike interrupts the work week.

Keywords

AI generated
collective agreement interpretation holiday pay entitlement national strike absence reduced work week employer dependent reasons labor court dismissal road transport sector

Cited Legislation

AI generated
Section 7(5) and (6) of the Collective Agreement on Road Transport 1981-1983
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Autoliikenteen työehtosopimuksen määräyksen mukaan säännöllinen työaika 2-viikkojaksossa, johon sisältyi arkipäiväksi sattuva vapunpäivä, oli 72 tuntia. 19.4.-2.5.1981 väliseksi ajaksi sattuneen 2-viikkojakson aikana työntekijäliiton puolelta toimeenpantu valtakunnallinen työtaistelu oli päättynyt 23.4.1981. Jakson aikana ei sen vuoksi 72 tunnin kokonaistyöaika täyttynyt, eikä arkipyhäkorvauksen maksamiselle vapunpäivän osalta ollut perustetta.

Tuomiossa todettu, ettei asianmukaisessa järjestyksessä toimeenpantua valtakunnallista lakkoa voitu verrata työnantajan lupaan, sairauteen, lomautukseen tai muuhun vastaavaan syyhyn perustuvaan poissaoloon työstä.

Asianosaiset: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y. Autoliikenteen Työnantajaliitto r.y.

Kuultavat: Kiitoliikenne K. Hellberg & Co kommandiittiyhtiö

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Voimassa olevassa autoliikenteen työehtosopimuksessa 1981-1983 on muun muassa seuraavat määräykset:

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

I YLEISTÄ

1 §

Soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Autoliikenteen Työnantajaliitto r.y:n alueliikennettä, ulko- ja kotimaan tavaraliikennettä harjoittavien jäsenyritysten työntekijäin työsuhteisiin.

Pöytäkirjamerkintä: Tätä sopimusta noudatetaan myös ALT:n jäsenyritysten kuljetusalustojen, pyöräkuormaajien, nosturi- ja pumppuautojen sekä muiden erikoisautojen kuljettajiin.

II TYÖPALKAT

7 §

Palkanmääräytyminen

5. Tämän työehtosopimuksen 11 §:n 1 momentissa mainituissa lyhennetyissä jaksoissa maksetaan edellisen momentin mukainen täysi jaksopalkka siten, että palkka työajan lyhennyksen osalta maksetaan keskituntiansion mukaan. Lain tarkoittama itsenäisyyspäivän palkka katsotaan tulleen näin maksetuksi.

6. Tunti-, urakka- ja reissupalkkaisille työntekijöille maksetaan säännölliseltä (72 tai 64 tunnin) työajalta muodostuneen palkan lisäksi kahdeksan (8) tai kuudentoista (16) tunnin palkka keskituntiansion mukaan.

7. Jos työntekijä sopimuksen mukaisesti on ollut työnantajan käytettävissä hänen kuitenkaan työnantajasta riippuvasta syystä saamatta tehdä työtä, on hänelle maksettava 2-viikkojakson säännöllistä työaikaa vastaava palkka.

III TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

11 §

Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on 80 tuntia 2-viikkojaksossa. Säännöllinen työaika niissä 2-viikkojaksoissa joihin sisältyy pääsiäislauantai tai arkipäiväksi sattuva vapun- tai itsenäisyyspäivä, on 72 tuntia. Joulujakson säänöllinen työaika on 64 tuntia, jos ensimmäinen joulupäivä on arkipäivä, muutoin 72 tuntia.

14. Muuten noudatetaan työaikaan nähden voimassa olevan työaikalain määräyksiä.

Tämän vuoksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y. on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että autoliikenteen työehtosopimuksen 7 §:n 5 ja 6 kohdat velvoittavat Kiitoliikenne K. Hellberg & Co kommandiittiyhtiön maksamaan työntekijöilleen vuoden 1981 vapunpäivältä kahdeksan tunnin palkan keskituntiansion mukaan siitä huolimatta, että vapunpäivän sisältävä kaksiviikkoisjakso on valtakunnallisen työnseisauksen johdosta jäänyt 72 tuntia lyhyemmäksi.

Autoliikennealan työehtosopimuksessa oli tavoitteeksi otettu työajan muuttumisesta riippumatta maksettava täysi 80 tunnin palkka. Työehtosopimuksessa oli tämän arkipyhäkorvauksen luonteisen palkkaerän maksamista koskevan sopimuskohdan sanamuodon mukaisena edellytyksenä, että työntekijä oli ollut koko kaksiviikkoisjakson ajan työnantajan käytettävissä. Ylimääräistä palkkaerää ei kohdistettu millekkään päivälle. Näin ollen sopimusta ei voitu verrata muihin työehtosopimuksiin. Tätä tulkintaa oli noudatettu johdonmukaisesti työntekijäliiton tieten. Kaikki tulkintaerimielisyydet oli ratkaistu tämän kannan mukaisesti.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton toimeenpanema lakko oli työriitalain ja työehtosopimuslain mukaan laillinen, mutta tällä seikalla ei ollut sovellettavan työehtosopimuksen määräyksen valossa merkitystä. Työntekijäpuolen toimeenpanemaa työtaistelua ei ollut muuallakaan työoikeudellisia säännöksiä ja määräyksiä sovellettaessa pidetty sen laillisuudesta riippumatta hyväksyttävänä syynä työsuhde-etuuksia määrättäessä. Näillä perusteilla vastaaja oli pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat pyytäneet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Kiitoliikenne K. Hellberg & Co kommandiittiyhtiö on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Autoliikenteen Työnantajaliiton jäsenyrityksen Kiitoliikenne K. Hellberg & Co kommandiittiyhtiön palveluksessa olevat autonkuljettajat ovat osallistuneet kanteessa tarkoitettuun, 23.4.1981 päättyneeseen autoliikennettä koskeneeseen valtakunnalliseen työtaisteluun. Autonkuljettajien säännöllinen työaika on määräytynyt 2-viikkojaksottain muun muassa siten, että työtaistelun kestäessä jakso on alkanut 19.4.1981 ja päättynyt 2.5.1981. Jaksoon sattuneen vapunpäivän takia säännöllinen työaika olisi ollut 72 tuntia, mutta työtaistelun johdosta autonkuljettajat eivät ole jakson aikana olleet töissä täyttä tuntimäärää. Tämän vuoksi kommandiittiyhtiö ei ole maksanut autonkuljettajille työehtosopimuksen 7 §:n 6 kohdan määräykseen perustuvaa, vapunpäivän johdosta tapahtuneen työajan lyhennyksen osalta kahdeksan tunnin palkkaa keskituntiansion mukaan.

Voimassa olevan työehtosopimuksen 7 §:n 6 kohtaa vastaava määräys, jossa on sovittu arkipyhien johdosta lyhentyneeltä säännölliseltä työajalta keskituntiansion mukaan maksettavasta palkasta, on otettu autoliikenteen työehtosopimukseen ensimmäisen kerran vuonna 1972. Työntekijäliiton puolelta on työehtosopimusta koskeneissa neuvotteluissa vaadittu arkipyhäkorvauksen ottamista sopimukseen samansisältöisenä kuin se on tuolloin ollut asianosaisliittojen välisessä korjaamoita koskeneessa työehtosopimuksessa. Siinä korvaus on sovittu maksettavaksi erityisesti luetelluilta pyhä- ja juhlapäiviltä kahdeksan tunnin palkkana. Työnantajapuolen vastustettua tehtyä ehdotusta määräys on saanut sen nykyistä sisältöä vastaavan sanamuodon silloin käydyn valtakunnallisen työtaistelun lopettamisen yhteydessä valtakunnansovittelijan tekemän sovintoesityksen pohjalta. Määräys on tuolloin sisältänyt myös voimassa olevaan työehtosopimukseen 11 §:n 1 kohdaksi siirretyt säännöllisen työajan pituutta koskevat määritelmät.

Autoliikenteen työehtosopimuksen 7 §:n 6 kohdassa käytetty sanonta lyhennetyissä jaksoissa maksettavasta täydestä jaksopalkasta viittaa sekin siihen, että tuollaiselta jaksolta on tarkoitettu maksettavaksi keskituntiansioon perustuvaa palkkaa lyhennyksen osalta vain säännöllisen työajan täyttyessä. Arkipyhäkorvaus taas on jo mainitussa huoltokorjaamoiden työehtosopimuksessa sovittu maksettavaksi nimenomaisesti juhla- ja pyhäpäivältä. Kun otetaan huomioon jaksoissa tapahtuvan työn erityisluonne, ei muiden alojen työehtosopimusten arkipyhäkorvauksia koskevista määräyksistä voida tehdä päätelmiä autoliikenteen työehtosopimuksen mukaisessa jaksotyössä työajan lyhennyksen osalta maksettavaa palkkaa koskevan määräyksen oikeasta sisällöstä.

Edellä esitetyillä perusteilla ja kun puheena olevan määräyksen soveltamiskäytännöstä ei ole esitetty sellaista näyttöä, joka osottaisi määräystä tulkitun yleisesti kanteessa vahvistettavaksi vaaditulla tavalla, työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen.

Asian laatuun nähden Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Kiitoliikenne K. Hellberg & Co kommandittiyhtiö saavat kärsiä oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Airaksinen, Sariola, P. Virtanen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.