Labor court dismisses claim for dismissal due to temporary work during vacation as insufficient grounds.

Tilapäistä työskentelyä työsuhteen kestäessä toisen työnantajan palveluksessa ei pidetty erityisen painavana syynä työsopimuksen irtisanomiselle siinäkään tapauksessa, että työn tekeminen oli osaksi ajoittunut vuosiloman ajaksi. Työntekijä ryhtyessään toisen työnantajan palvelukseen oli ollut selvillä siitä, että hänen tehtävänsä tulisivat liittymään hänen aikaisemman työnantajansa liiketoimintaan. Hänen menettelyään ottaessaan vastaan toisen työnantajan puolelta tarjottuja työtehtäviä pidetty harkitsemattomana, mutta sitä ei kuitenkaan katsottu riittäväksi perusteeksi työsuhteen irtisanomiselle.

Kanne jätetty tutkimatta suullisen esivalmistelun jälkeen esitettyjen vaatimusten osalta.

Asianosaiset: Sairaankuljettaja Armi Martin Suomen Sairaankuljetus r.y.

Kuultavat: Sairaankuljetus Reino Häkkinen -nimisen toiminimen omistaja Reino Häkkinen

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Suomen Sairaankuljetus r.y:n ja Kunnallisvirkamiesliitto r.y:n välillä 31.10.1979 allekirjoitetun työehtosopimuksen 2 §:n mukaan työntekijöihin sovelletaan työehtosopimuksena soveltuvin osin kulloinkin voimassa olevaa kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja muiden muassa TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y:n tekemää kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevan työehtosopimuksen määräyksiä.

Sopimuskaudella 1980 - 1981 oli viimeksi mainitussa työehtosopimuksessa muun muassa seuraava määräys:

3 § TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN JA TYÖNTEKIJÄIN LOMAUTTAMINEN

1. Jollei tämän työehtosopimuksen ja sen liitteiden erityismääräyksistä muuta johdu, työsopimusta irtisanottaessa ja työntekijöitä lomautettaessa noudatetaan helmikuun 26. päivänä 1979 allekirjoitettua työehtosopimusta iritsanomisen ja lomautuksen perusteista.

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja muiden muassa TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y:n välillä 26.2.1979 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista on muun muassa seuraavat määräykset:

4 § IRTISANOMISEN PERUSTEET

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena iritsanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsetään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä. Irtisanomisperustetta harkittaessa on otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat.

Sairauslomalla olevaa työntekijää ei saa irtisanoa, ellei hänen toistuvasta sairastelustaan aiheudu haittaa työnteolle ja tämä sairaus jatku sen vuoksi, että hän on kieltäytynyt alistumasta sellaiseen lääkärin määräämään hoitotoimenpiteeseen, jota ei ole pidettävä vaarallisena.

13 § KORVAUS PERUSTEETTOMASTA IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

Häkkinen oli irtisanonut Martinin 6.6.1980 vastoin irtisanomissuojasopimusta. Häkkinen oli ilmoittanut perusteeksi irtisanomiselle sen, että Martin oli mennyt Häkkisen kilpailijakseen kokeman työnantajan töihin palkattomalla lomallaan ja että Martin olisi törkeällä tavalla loukannut työnantajaansa ja hänen perhettään. Kuntainliittoa, jonka palveluksessa Martin tilapäisesti oli ollut, ei kuitenkaan voitu pitää tässä tapauksessa kilpailevana työnantajana, eikä Martin myöskään ollut törkeällä tavalla loukannut työnantajansa eikä hänen perheensä kunniaa. Martin on ollut työehtosopimuksen vastaisen irtisanomisen jälkeen työttömänä eri pituisia jaksoja.

Sanotuilla perusteilla Martin on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että hänen työsuhteensa päättäminen oli tapahtunut irtisanomisen ja lomautuksen perusteista tehdyn työehtosopimuksen vastaisesti. Lisäksi Martin on vaatinut Häkkisen velvoittamista suorittamaan hänelle irtisanomissuojasopimuksen perusteella vahingonkorvausta neljän kuukauden palkkaa vastaavat yhteensä 11 176 markkaa laillisine korkoineen ja virheellisesti suoritetun palkanmaksun ja aiheettoman lomakorvauksen pidättämisen perusteella saamatta jääneitä palkkasaatavia enintään 3 000 markkaa.

Työtuomioistuimessa toimitetussa esivalmistelussa Martin on vielä vaatimuksiaan täsmentäen lausunut muun ohella, että 1.3.1980 tapahtuneen palkankorotuksen jälkeen kysymyksessä olevien palkkaluokkien ero oli ollut 270 markkaa. Siitä Häkkinen oli maksanut 209 markkaa. Tällä perusteella Martin on vaatinut, että Häkkinen velvoitettaisiin maksamaan Martinille saamatta jääneenä palkkana 61 markkaa. Lisäksi Martinille maksetun virheellisen kuukausipalkan seurauksena loma-ajan palkkakin on maksettu liian pienenä. Tältä osin Martin on vaatinut Häkkisen velvoittamista suorittamaan korotuksena loma-ajan palkkaan 22 päivältä 5.5.-31.5.1980 vielä 519,17 markkaa. Lisäksi Martinille oli helmikuussa 1980 annettu vuosilomaa 6 päivää, jolta oli laskettu vuosiloman palkka 65 markkaa liian pienenä. Tällä perusteella Martin on vaatinut Häkkisen velvoittamista suorittamaan 65 markkaa. Martin on pysynyt myös 1 116,10 markan vuosilomakorvauksen maksamista koskevassa vaatimuksessaan.

Työtuomioistuimelle toimitetun ilmoituksen mukaan Kunnallisvirkamiesliitto r.y. on 13.10.1981 kieltäytynyt panemasta kysymyksessä olevaa kannetta vireille työtuomioistuimessa.

Häkkinen oli maksanut Martinille 1.3.1980 voimaan tulleen palkankorotuksen 209 markkaa 1.3.-31.3.1980 väliseltä ajalta. Suomen Sairaankuljetus r.y. kuitenkin myönsi, että palkka oli 1.3.1980 lähtien maksettu virheellisen palkkaluokan mukaan. Siitä johtuvat vaatimukset olivat oikeita muutoin kuin jo maksetun 209 markan osalta. Lisäksi yhdistys myönsi loma-ajan palkan laskemisessa tapahtuneet virheellisyydet. Lomakorvauksen pidättäminen, jonka Häkkinen oli suorittanut Martinin ollessa loma-aikanaan työssä Haminan seudun kansanterveystyön kuntainliitossa, oli sen sijaan asianmukainen. Muilta kuin myöntämiltään osin yhdistys on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Reino Häkkinen Sairaankuljetus Reino Häkkinen -nimisen toiminimen omistajana on ollut työtuomioistuimessa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja toteaa, että Armi Martin on jutun suullisen esivalmistelun jälkeen, jolloin jo on määrätty pääkäsittely pidettäväksi, työtuomioistuimelle toimittamassaan kirjoituksessa, jonka sisällön hän on pääkäsittelyssä uudistanut osaksi kannettaan, esittänyt vaatimuksia työsuhteestaan johtuvien palkka- ja lomakorvauserien maksamisesta aikaisemmin ilmoittamiaan määriä suurempina ja osaksi myös toisenlaisilla perusteilla. Koska vaatimuksia ei ole esitetty heti valmistavan käsittelyn alussa, eikä kysymys ole sellaisesta kanteen laajentamisesta, joka olisi sallittua työtuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa, työtuomioistuin, huomioon ottaen myös työehtosopimuksen neuvottelumenettelyä koskevat määräykset, jättää kanteen tältä osin tutkimatta.

Tutkiessaan muilta kohdin jutun työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, että Reino Häkkinen on 6.5.1980 päivätyllä ilmoituksella irtisanonut toiminimellä Sairaankuljetus Reino Häkkinen harjoittamansa liikkeen palveluksessa sairaankuljettajana olleen Martinin työsuhteen päättymään 6.6.1980. Ilmoituksessa on irtisanomisen perusteina mainittu, että Martin on työsuhteestaan saaman palkattoman vapaan ja sitä seuranneen vuosilomansa aikana ollut töissä Häkkisen kilpailijakseen katsoman toisen työnantajan palveluksessa ja että hän lisäksi on työsopimuslain 43 §:ssä tarkoitetulla tavalla loukannut Häkkisen ja hänen perheen jäsenensä kunniaa.

Jutussa ei ole näytetty, että Martin olisi törkeästi loukannut Häkkisen tai jonkin hänen perheen jäsenensä kunniaa. Tuollaisena loukkauksena ei voida pitää Martinin kanteessa kerrottua lausumaa erään poliisitutkinnan yhteydessä, jossa hän kuulustelijan kysymysten johdosta on kertonut näkemäkseen ilmoittamastaan Häkkisen ja hänen kotiväkensä välisestä välikohtauksesta. Irtisanomiseen myötävaikuttaneita muitakaan seikkoja, joihin työnantajapuolelta on kirjallisesti ilmoitettujen syiden ohella vedottu, ei ole näytetty toteen.

Suomen Sairaankuljetus r.y. ja Häkkinen velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Martinin oikeudenkäyntikulut jutussa tuhannella viidelläsadalla (1 500) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Lappalainen, P. Hämäläinen, Airaksinen, Sariola, Leivo, P. Virtanen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.