Union fined for strike over vacation approval; employer's rigidity considered in penalty amount.

Telakan työntekijät olivat olleet lakossa osoittaakseen mieltä erään työntekijän vapaapäivän myöntämistä koskevan asian ratkaisemisessa noudatettua menettelyä kohtaan. Työtaistelut olivat kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja työaikaa koskeviin määräyksiin. Osasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon, mutta työnantajapuolen asiassa osoittama joustamattomuus otettu huomioon hyvityssakon määrässä.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen kesken 30.4.1981 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

Sitovuus

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet niiden yhdistysten jäseniä.

Noudattamisvelvollisuus

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä .

4 § Työrauhavelvoite

Työrauha

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

13 § Säännöllinen työaika

Työ- vuoroviikko kausi

Työ- Keskimää- Mom. 1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia

_______

räinen työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa. Työviikko työ- alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa klo 7.00, aika ellei paikallisesti muuta sovita. Sunnuntaityövuorokausi samoin kuin viikkolepokorvauksen laskemisessa käytettävä vuorokausi määräytyvät työvuorokauden mukaan. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että sen keskimäärin on 40 tuntia viikossa:

päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona;

siten, että se keskimäärin on 38 tuntia viikossa keskeytyvässä kolmivuorotyössä enintään vuoden pituisena ajanjaksona;

sekä siten, että se keskimäärin on 36 tuntia viikossa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä enintään vuoden pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

T y ö a j a n s i j o i t u s

Työ- Mom. 2. Työajan alkaminen ja päättyminen sekä tar

_______

tunti- peelliset väliajat työssä sovitaan paikallisesti järjes- lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. telmä Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuTila- votellaan ennen muutoksen toimeenpanemista pääluotpäiset tamusmiehen kanssa. Muutoksista ilmoitetaan muu- asianomaisille työntekijöille, mikäli mahdollista, tokset viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen voimaantuloa edeltävänä päivänä, ellei ole kysymys hätätyöstä tai siihen verrattavasta.

Ellei paikallisesti muuta sovita tai ellei työnantaja ole tuotannon teknillisten syiden sitä perustellusti vaatiessa vahvistanut lain ja tämän työehtosopimuksen puitteissa muuta työaikaa, alkaa työaika päivätyössä klo 7.00 ja päättyy klo 16.00. Työajan kestäessä on tunnin lepoaika.

Vapaapäivät

_______

Mom. 5. Työaikajärjestelmää laadittaessa pidetään tavoitteena, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista olla lauantai. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä tulee sen ilmetä etukäteen laaditusta työaikajärjestelmästä.

Arkipyhäviikot

_______

Mom. 6. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika 8 tuntia, lukuunottamatta pääsiäislauntaita, juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannon teknilliset syyt muuta vaadi.

Uudenvuorenpäivä-, vapunpäivä-, itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeiset lauantait ovat vapaapäiviä töissä, joissa työaika muutoinkin on järjestetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen Neu- Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä il

_______

vot- maantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamistelu- ta, tulkinta tai rikkomista koskevassa asiassa, on vel- työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla vol- työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on lisuus aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Pai- Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä nos- muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostus tamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemikielto seksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian Alis- liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava tami- muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat nen ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia lii- sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine toil- perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille le paikallisille osapuolille kappale.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Kanteessa ilmoitetut työnseisausten ajankohdat ja laajuus pitivät paikkansa. Ammattiosaston edustajat olivat tehneet voitavansa erimielisyyden hoitamiseksi neuvotteluin, vaikka työsuhdeinsinöörin mukaan luottamusmiehellä ei ollut oikeutta edes olla läsnä työntekijän kanssa käytävässä neuvottelussa. Ammattiosaston edustajat olivat tehneet voitavansa myös työrauhan turvaamiseksi.

Edellä esitetyillä perusteilla Metallityöväen Liitto on kiistänyt kanteen.

Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Oy Wärtsilä Ab:n Helsingin telakan putkiosaston 88 työntekijää ja koneasennusosaston 60 työntekijää ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 15. ja 16.4.1982. Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto r.y:n työpaikalle asettama luottamusmies on osallistunut lakkoon molempina päivinä ja toinen luottamusmies, joka samalla on ammattiosaston toimikunnan jäsen, jälkimmäisenä päivänä.

Työpaikalla eräs putkiosaston työntekijä on 2.4.1982 pyytänyt lupaa saada pitää palkattomana vapaapäivänä toisen pääsiäispäivän jälkeisen päivän, huhtikuun 13 päivän 1982 osallistuakseen isänsä syntymäpäivän viettoon toisella paikkakunnalla. Yhtiön palveluksessa oleva työsuhdeinsinööri, jonka tehtäviin on kuulunut asiasta päättäminen, on myöntänyt vapaata ainoastaan puolen päivän ajaksi. Putkiosaston työtilanne työnjohtajan ilmoituksen mukaan olisi sallinut vapaan myöntämisen koko päiväksi. Ilmeistä myös on, että vapaata halunnut työntekijä ei olisi julkisilla kulkuneuvoilla matkustaen toisen pääsiäispäivän jälkeisenä aamupäivänä ehtinyt iltapäivän työvuoroksi telakalle.

Lakot ovat selvityksen perusteella aiheutuneet vapaapäivän myöntämistä koskevasta erimielisyydestä. Työntekijät ovat työtaistelutoimenpiteillä tarkoittaneet osoittaa mieltä työsuhdeinsinöörin asian ratkaisemisessa noudattamaa menettelyä kohtaan, joka on poikennut vapaan anomista varten laadittuun lomakkeeseen ohjeellisina merkityistä myöntämisperusteista. Tästä riippumatta työtaisteluilla, joihin on ryhdytty vasta vapaapäiväksi pyydetyn päivän jälkeisenä ajankohtana, on pyritty vaikuttamaan työnantajan menettelyyn vapaapäiviä määrättäessä. Lakot ovat näin ollen kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja työaikaa koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston ei ole selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai lopettamiseksi. Kun osasto vastaa edustajiensa osallistumisesta lakkoon, se on rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Sen vuoksi työtuomioistuin, joka on hyvityssakkoa alentavana seikkana ottanut huomioon työnantajapuolelta asiassa osoitetun ilmeisen joustamattomuuden, harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto r.y:n maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tuhat viisisataa (1 500) markkaa sekä korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannella kahdellasadalla (1 200) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Tiitola, Äimälä, M. Virtanen, Kaski, P. Virtanen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.