Labor court orders union branches to pay fines for violating peace obligations and failing to act promptly.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Turun metallityöväen Ammattiosasto r.y. Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosasto r.y. Piikkiön Metallityöväen Ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 30.4.1981 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

Perustuntipalkka

Työnte- Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritellään hänelle

_______

kijä- säännönmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitakohtai- miensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen nen pe- palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perusrustun- tuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntitipalk- palkka ja enintään 10 % tätä korkeampi. ka

8 § Aikapalkka

Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähin

_______

tään perustuntipalkka.

Aika- Mom. 4. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden

_______

palkko- palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuusjen ke- laitoksen suorituspalkkojen kehitystä. hitys P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä : Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen seuraaminen tapahtuu liitojen laatimien yhteisten ohjeiden mukaisesti.

Kuu- Mom. 5. Kuukausipalkasta sovittaessa noudatetaan

________

kausi- työehtosopimuksen palkkaperusteita. palkka S o v e l t a m i s o h j e : Muutettaessa aikatuntipalkkaa kuukausipalkaksi korotetaan voimassa olevaa tuntipalkkaa ensiksi 3.9 %, joka vastaa erillisesti maksettujen arkipyhäkorvausten vaikutusta ansioon. Näin saatu luku kerrotaan kuukauteen sisältyvällä keskimääräisellä työehtosopimuksen mukaisella säännöllisen työajan tuntimäärällä 170.

Ennen kuukausipalkan muodostamista suorituspalkkatyöntekijälle määritellään ensin edellä tarkoitettu aikatuntipalkka.

9 § Suorituspalkka

Hin- Mom. 1 Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se tek

______

noit- nillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattelu- tava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. peruste Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neu- Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä il

_______

votte- maantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamisluvel- ta, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on volli- työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla suus työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. NeuPai- vottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. nostus- Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä kielto muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, Alista- voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos minen toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian lii- liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava toille muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Työehtosopimuksen liitteenä olevassa yleissopimuksessa sanotaan muun ohessa:

5. k o h t a :

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton taholta oli työtaistelujen alkamisen jälkeen lähes päivittäin oltu yhteydessä Metallityöväen Liittoon ja vaadittu sitä ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi ja niiden lopettamiseksi. Metallityöväen Liiton mahdollisilla toimenpiteillä ei ollut ollut toivottua vaikutusta.

Ammattiosastot olivat laiminlyöneet niille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet. Ne ovat nimittäin sallineet niitä työpaikalla edustavien luottamusmiesten esittää ja tukea voimassa olevan työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia sekä osallistua työtaistelutoimenpiteisiin ja jättäneet huolehtimatta siitä, että työpaikalla olisi vältetty työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymistä. Samoin vastaajaliitto oli laiminlyönyt velvollisuutensa asiassa.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Turun metallityöväen Ammattiosaston, Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosaston sekä Piikkiön Metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Jutun pääkäsittelyssä Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on ilmoittanut palkkausasiaa koskevien lakkojen jatkuneen siten, että 23.6.1982 Paraisten tehtaan 253 työntekijää oli ollut luvattomassa istunmalakossa tai kokouksessa, johon olivat osallistuneet kaikki työvuorossa olleet luottamusmiehet, kello 9-11 ja 240 työntekijää lakossa kello 11-15.30. Piikkiön tehtaan 44 työntekijää oli ollut istumalakossa, johon olivat osallistuneet kaikki työvuorossa olleet luottamusmiehet, kello 9-9.30. Iltapäiväksi työntekijät ovat poistuneet työpaikalta.

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan myöntänyt lakkoja koskevat tiedot oikeiksi kiistäen kuitenkin sen, että luottamusmiehet olisivat osallistuneet lakkoihin. Paraisten tehtaalla Turun metallityöväen Ammattiosastoa edustava luottamusmies oli kuitenkin osallistunut lakkoon 10., 11. ja 14.6.1982 samoin kuin Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosastoa edustava luottamusmies 27.5.1982. Edelleen vastaajaliitto on myöntänyt, että luottamusmiehet olivat osallistuneet kanteessa tarkoitettuihin kokouksiin, mutta ne eivät olleet olleet työtaistelutoimenpiteitä.

Yhtiön Paraisten tehtailla oli työskennelty vain yhdellä työosastolla, halli n:o 5:ssä kahdessa vuorossa, mutta muilla osastoilla yhdessä vuorossa. Toukokuussa 1982 työnantaja oli ilmoittanut, että halli n:o 5:n iltavuoron työntekijöiden olisi illalla siirryttävä halli n:o 1:een hitsaamaan ruostumattomasta teräksestä valmistettavia tankkeja. Työntekijäpuoli oli esittänyt työnantajalle yhteistoimintalain mukaisten neuvottelujen käymistä siirtojen vaikutuksesta työntekijöiden palkkaukseen sekä siirtojärjestelmän kestoajasta. Edelleen työntekijät olivat esittäneet, että siirrettäville työntekijöille annettaisiin ruostumattoman teräksen hitsausta koskeva erityiskoulutus. Työnantaja oli kieltäytynyt kuitenkin jyrkästi neuvottelemasta näistä asioista vedoten työnjohto-oikeuteensa. Työnantajan asenne oli aiheuttanut työpaikalla mielialojen kärjistymistä siinä määrin, ettei työhäiriöitä voitu estää.

Huolimatta työnantajan neuvotteluhaluttomuudesta pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet olivat kaikin tavoin pyrkineet rauhoittamaan tilannetta neuvottelujen aloittamiseksi. Kesäkuun 17. päivästä lukien työt olivat olleet käynnissä ja tilanne täysin rauhoittunut. Metallityöväen Liitto oli lähettänyt Turun metallityöväen Ammattiosastolle ja kahdelle pääluottamusmiehelle 9.6.1982 sähkeet, joissa liitto oli kehottanut luottamusmiehiä, työhuonekuntia ja ammattiosastoa toimimaan siten, että työntekijät lopettaisivat työehtosopimuksen vastaiset työtaistelutoimenpiteet ja suorittaisivat työnsä työtuntijärjestelmän mukaan. Liiton toimitsijat olivat toistakymmentä kertaa olleet puhelinyhteydessä pääluottamusmiehiin ja vaatineet työrauhan palauttamista.

Koska sekä Metallityöväen Liitto että ammattiosastot olivat tehneet voitavansa työrauhan ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi, on Metallityöväen Liitto vaatinut kanteen hylkäämistä.

Metallityöväen Liitto on 23.6.1982 sattuneiden työtaisteluiden osalta myöntänyt ne iltapäivän lakkojen osalta, mutta selittänyt, että aamupäivällä tapahtuneet työstäpoissaolot olivat johtuneet työpaikalla pidetyistä kokouksista.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Turun metallityöväen Ammattiosasto, Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosasto sekä Piikkiön Metallityöväen Ammattiosasto ovat olleet jutussa kuultavana.

________

Turun metallityöväen Ammattiosaston asettama luottamusmies on osallistunut Paraisten tehtailla 10.6., 11.6. ja 14.6.1982 pidettyihin lakkoihin ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosastoa edustava luottamusmies siellä 27.5.1982 toimeenpantuun lakkoon. Samalla tehtaalla luvattomasti pidettyihin kokouksiin, jotka on järjestetty Turun metallityöväen Ammattiosaston asettaman pääluottamusmiehen johdolla, on ottanut osaa tuota osastoa ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosastoa edustavia luottamusmiehiä ja myös näiden osastojen sekä Piikkiön Metallityöväen Ammattiosaston toimikuntien jäseniä.

Ammattiosastot ovat vastuussa niiden työpaikoille asettamien luottamusmiesten ja toimikuntien jäsenten toimista. Työtaistelujen kestoajan huomioon ottaen ammattiosastojen olisi työtuomioistuimen mielestä tullut ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin työtaistelujen lopettamiseksi ja niiden uusiutumisen ehkäisemiseksi.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitosta on välittömästi työtaistelujen alettua ja sen jälkeen useaan otteeseen otettu yhteyttä Metallityöväen Liittoon ja vaadittu sitä ryhtymään heti toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Metallityöväen Liitosta on 9.6.1982 lähetetty sähkeet Turun metallityöväen Ammattiosastolle ja kumpaisenkin tehtaan pääluottamusmiehelle. Sähkeissä on annettu kehotus työehtosopimuksen vastaisten työtaistelutoimenpiteiden lopettamisesta ja töiden suorittamisesta työtuntijärjestelmän mukaisesti. Liiton toimitsijat ovat lukuisia kertoja olleet puhelinyhteydessä pääluottamusmiehiin ja vaatineet työrauhan palauttamista. Näitä liiton toimenpiteitä ei työtaistelujen laajuuteen nähden voida pitää liioin riittävän ripeinä eikä tehokkaina liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Turun metallityöväen Ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle kuusituhatta viisisataa (6 500) markkaa, Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosaston kuusituhatta viisistaa (6 500) markkaa ja Piikkiön Metallityöväen Ammattiosaston vastaavasti kolmetuhatta (3 000) markkaa sekä Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä neljätuhatta (4 000) markkaa. Lisäksi ammattiosastot ja Metallityöväen Liitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannella kolmellasadalla (1.300) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, Kourilehto, Sarkko, Hurmalainen, Airaksinen, Leivo ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.