Labor court dismissed claim for extended vacation based on collective agreement practice and statutory interpretation.

Työehtosopimuksen määräyksen mukaan säilytettiin aikaisemmin noudatettu käytäntö antaa matkatoimistossa työskentelevälle toimihenkilölle kahdeksan vuoden alalla palvelun jälkeen 26 päivän pituisena aikaisemmin käytännössä annettu kuukauden vuosiloma. Siitä huolimatta, että työehtosopimukseen ei ollut otettu 1.4.1978 voimaan tulleisiin vuosilomalain muutoksiin (233/78) sisältynyttä loman jakautumista koskevaa voimaantulosäännöstä vastaavaa määräystä, säännöksen oli katsottu osoittavan, ettei työehtosopimuksen loman jakamisella ollut tarkoitettu vuosiloman kokonaisajan pitentämistä. Työehtosopimusta neuvoteltaessakaan ei tällaisesta ollut sovittu. Työehtosopimuksen loman jakamista koskevista määräyksistä ei siten ollut mahdollista johtaa toimihenkilölle oikeutta 30 päivää ylittävään vuosilomaan silloinkaan kun hän oli työskennellyt matkatoimistoalalla kahdeksan vuotta, minkä vuoksi kanne hylätty.

Asianosaiset: Teknisten ja Erikoisammattien Liitto r.y. LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Liiketyönantajain Keskusliitto r.y:n ja Yleisen Toimihenkilöliitto r.y:n välillä 27.4.1973 allekirjoitetussa matkatoimistojen toimihenkilöiden työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

10 §

Vuosiloma

1. Vuosiloma ja siitä suoritettava palkka tai korvaus määräytyvät työntekijäin vuosilomasta annetun lain mukaan.

2. Vuosiloma annetaan yhdenjaksoisena toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välisenä aikana (nämä päivät mukaanluettuina), ellei työnantajan ja toimihenkilön kesken toisin sovita.

3. Matkatoimistoissa, joissa on käytäntönä ollut, että toimihenkilöt saavat kuukauden vuosiloman 8 vuoden alalla palvelun jälkeen, tämä käytäntö säilyy.

Samojen osapuolten välillä 24.4.1977 allekirjoitetussa matkatoimistojen toimihenkilöiden työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

10 §

Vuosiloma

1. Vuosiloma ja siitä suoritettava palkka tai korvaus määräytyvät työntekijäin vuosilomasta annetun lain mukaan.

2. Vuosiloma annetaan yhdenjaksoisena toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välisenä aikana(nämä päivät mukaan luettuina), ellei työnantajan ja toimihenkilön kesken toisin sovita.

Pöytäkirjamerkintä:

___________________

Työnantajan ja toimihenkilön sopiessa lomanosan pitämisestä varsinaisen lomakauden ulkopuolella on toisen osapuolen niin pyytäessä sovittava molempia osapuolia sitovasti se ajankohta, jolloin toimihenkilö pitää näin sovitun lomanosan. Tästä sopimuksesta saadaan poiketa vain, mikäli se aiheuttaa töiden järjestelyille poikkeuksellisen suuria vaikeuksia.

3. Matkatoimistoissa, joissa on käytäntönä ollut, että toimihenkilöt saavat kuukauden vuosiloman 8 vuoden alalla palvelun jälkeen, tämä käytäntö säilyy.

5. Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on 31.3.1978 mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään 7 vuotta ja jolla on 31.3.1978 päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta vuosilomalain mukaisesti täydet 12 lomaan oikeuttavaa kuukautta, on oikeus 31.3.1978 jälkeen saada vuosilomaa 28 arkipäivää.

Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.1978 - 31.3.1979 toimihenkilöllä on edellä mainituin edellytyksin oikeus saada kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta lomaa 2,5 vuosilomalain mukaista arkipäivää.

Neljä viikkoa ylittävän vuosiloman osan työnantaja saa vuosilomalain vuosiloman jakamissäännöksistä riippumatta tällöin antaa erikseen lomakauden ulkopuolella. 10 §:n 6. kohtaa sovelletaan 1.4.1978 31.3.1979 lomanmääräytymisvuodesta lukien.

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton ja Yleisen Toimihenkilöliiton välillä voimassa olevassa vuosien 1980-1982 matkatoimistosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

12 §

Vuosiloma

1. Vuosiloma ja siitä suoritettava palkka tai korvaus määräytyvät työntekijäin vuosilomasta annetun lain mukaisesti.

2. Toimihenkilöllä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

3. Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on edellisen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään viisi vuotta, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

4. Vuosilomalain 3 §:ssä mainitusta poiketen on kuitenkin toimihenkilöllä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään 2 vuotta, oikeus saada 1.4.1982 jälkeiseltä ajalta lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

5. 24 päivää vuosilomasta, tai vuosiloman ollessa lyhyempi koko vuosiloma, annetaan yhdenjaksoisena toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välisenä aikana nämä päivät mukaan luettuna, ellei työnantajan ja toimihenkilön kesken toisin sovita.

Pöytäkirjamerkintä:

___________________

Työnantajan ja toimihenkilön sopiessa lomanosan pitämisestä varsinaisen lomakauden ulkopuolella on toisen osapuolen niin pyytäessä sovittava molempia osapuolia sitovasti se ajankohta, jolloin toimihenkilö pitää sovitun lomanosan. Tästä sopimuksesta saadaan poiketa vain, mikäli se aiheuttaa töiden järjestelylle poikkeuksellisen suuria vaikeuksia.

6. 24 lomapäivää ylittävä lomanosa annetaan yhdenjaksoisena lokakuun 1. ja huhtikuun 30. päivän välisenä aikana, ellei työnantajan ja toimihenkilön kesken toisin sovita.

7. Matkatoimistoissa, joissa on käytäntönä ollut, että toimihenkilöt saavat kuukauden vuosiloman kahdeksan vuoden alalla palvelun jälkeen, tämä käytäntö säilyy.

Pöytäkirjamerkintä:

___________________

Niiden toimihenkilöiden kohdalla, jotka ovat olleet 1.5.1972 järjestäytyneiden matkatoimistojen palveluksessa, on edelleen voimassa seuraava määräys: Se osa lomasta, joka toimihenkilön suostumuksella ehkä annetaan lokakuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana, annetaan puolitoistakertaisena, pyöristettynä, milloin päivän murto-osia syntyisi, lähimpään täyteen päivälukuun.

(Järjestäytyneitä matkatoimistoja 1.5.1972 olivat: Area, Suomen Matkatoimisto, Kaleva; Koulumatkailutoimisto, Lentomatkat ja Matkailuliiton matkatoimisto.)

Toimihenkilön ollessa oikeutettu saamaan vuosilomaa yli 24 päivää, ei tämän yli meneviin lomapäiviin sovelleta tämän pöytäkirjamerkinnän määräyksiä.

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa vuosien 1981-1983 matkatoimistosopimuksessa on muun ohella vastaavat määräykset.

Teknisten ja Erikoisammattien Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että työehtosopimuksessa tarkoitetuille toimihenkilöille, jotka täyttivät voimassa olevan työehtosopimuksen 12 §:n 3 ja 7 kohdassa määrätyt edellytykset, kuului vuosilomaa kesällä pidettävien 26 päivän lisäksi ns. talvilomana kuusi päivää. Työnantajapuolen tulkinnan mukaan lomaoikeus taas olisi tällaisessa tapauksessa enintään 30 päivää.

Työehtosopimuksen 12 §:n 7 kohdan määräyksen tulkitseminen työnantajapuolen esittämällä tavalla siten, että lomaoikeus olisi riidanalaisessa tapauksessa vain 26 päivän kesällä pidettävän loman lisäksi neljä päivää, ei voinut olla perusteltua ja hyväksyttävää. Tulkinta oli epäoikeudenmukainen, koska toimihenkilö joutuisi tällöin vastoin 12 §:n 7 kohdassa taattua etua ikään kuin ostamaan itselleen oikeuden kuuden päivän talvilomaan luopumalla oikeudestaan saada pitää kesällä lomaa 26 päivää ja tyytymään 24 päivän lomaan kesäaikana. Tulkinta johtaisi myös yhdenvertaisuusperiaatteen vastaiseen lopputulokseen siinä mielessä, että vuosilomalain muutoksella (HE 25/1978) toteutettu yleinen kuuden päivän talvilomaoikeus toteutuisi 12 §:n 7 kohdassa tarkoitettujen toimihenkilöiden kohdalla vain neljän päivän pituisena. Käytännössä olisi usein epätarkoituksenmukaista pitää vain neljän päivän talviloma, jos esimerkiksi puolison talviloma tai lasten hiihtoloma olisi kuusi arkipäivää.

Teknisten ja Erikoisammattien Liitto on vaatinut vahvistettavaksi, että työehtosopimuksen 12 §:n 7 kohdassa tarkoitettu toimistokohtainen 26 päivän pituista kesällä annettavaa lomaa koskeva etu, josta oli sovittu jo vuoden 1973 työehtosopimuksessa, säilyy myös sen jälkeen, kun toimihenkilö on saavuttanut oikeuden voimassa olevan vuosilomia koskevan lainsäädännön ja sitä vastaavien työehtosopimusmääräysten mukaiseen 2,5 arkipäivän pituiseen lomaan kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Kanteeseen vastatessaan LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto on lausunut, että työehtosopimuksen 12 §:n 7 kohdan määräys tuli sovellettavaksi ainoastaan silloin, kun työntekijä ei ollut oikeutettu yleiseen talvilomaan. Käytännössä tällainen tilanne syntyi, kun työntekijä oli ollut alalla kahdeksan vuotta, mutta ei ollut ollut saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti talvilomaan oikeuttavaa aikaa.

Työnantajaliiton tulkinta vastasi tulopolittisen virkamiehen suositusta työ- ja virkaehtosopimuskaudeksi 1.3.1977-28.2.1979 otettaviksi ehdoiksi. Sen mukaan talvilomajärjestely toteutettaisiin eri alojen vuosilomaoikeuden lähentämiseksi toisiinsa. Tulopoliittisen virkamiehen esittämä lähentämisajatus oli toteutettu koko työmarkkinakentässä. Se oli taas merkinnyt, että vuosilomaoikeuden asteittainen pitentäminen oli sovitettu yhteen vuosiloman pituutta koskeneiden aikaisempien etujen kanssa. Työnantajaliiton kanta merkitsi käytännössä sitä, että käytäntö, jonka mukaan toimihenkilöt saivat kuukauden vuosiloman 8 vuoden alalla palvelun jälkeen, säilyi, eikä sitä huononnettu.

Edellä mainituilla perusteilla LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä ja korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa, että asianosaisliittojen välisen työehtosopimuksen 12 §:n 7 kohtaa vastaava määräys, jonka mukaan aikaisemmin noudatettu käytäntö matkatoimistossa työskentelevälle toimihenkilölle kahdeksan vuoden alalla palvelun jälkeen anettavasta kuukauden vuosilomasta säilytetään, on ollut jo 1970-luvun alkuvuosista lähtien LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton ja Yleisen toimihenkilöliiton välisissä matkatoimistoja koskevissa työehtosopimuksissa. Määräyksessä olevalla maininnalla kuukauden vuosilomasta on alunperin tarkoitettu 26 arkipäivän pituista vuosilomaa. Loma on ollut annettava kahdeksan vuotta matkatoimistoalalla työskennelleelle toimihenkilölle riippumatta siitä, minkä pituisista työsuhteista tuo aika yhteenlaskettuna on koostunut. Kuukauden vuosiloman saadakseen toimihenkilöllä on kuitenkin kunakin vuonna pitänyt olla oikeus täysimääräiseen vuosilomaan.

Neuvoteltaessa viimeksi mainittujen liittojen välillä vuonna 1977 voimaan tulleesta työehtosopimuksesta, jolloin on sovittu tulopoliittisen virkamiehen suosituksen mukaisesti vuosiloma-aikojen pitentämisestä, on työnantajapuolelta esitetty puheena olevan kahdeksan vuoden palvelun jälkeen ansaitun kuukauden vuosilomaa koskevan määräyksen poistamista.Kun työntekijäpuolen taholta oli osoitettu määräyksen poistamisen johtavan jossain tapauksissa loma-oikeuden kaventumiseen, määräys on pysytetty työehtosopimuksessa entisessä muodossaan. Neuvotteluissa on todettu, että kun loma-oikeus tulisi asteettain pitenemään 30 arkipäivän pituiseksi, ristitiitaisuutta vuosi aiheutua sovellettaessa muuttuneissa oloissa puheena olevaa kuukauden lomaan oikeuttavaa määräystä. Yksiselitteisestä ratkaisusta ei kuitenkaan ole selvityksen mukaanpäästy yhteisymmärrykseen.

Kanteessa tarkoitetussa työehtosopimuksessa, joka on ensimmäinen asianosaisliittojen välillä solmittu matkatoimistoja koskeva työehtosopimus, on vuosiloman antamista koskevat määräykset vuosilomalain säännöksiä vastaavia. Siten siis toimihenkilön oikeus vuosilomaan määräytyy pääsääntöisesti täysien lomanmäärätytymiskuukausien perusteella. Toimihenkilö saa vuosilomaa joko 2 tai 2,5 arkipäivää kutakin täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohti riippuen keskeyttämättä jatkuneen työsuhteen kestoajasta. Lomaoikeus voi tämän mukaan enimmillään olla 30 arkipäivää.

Asianosaisliittojen erimielisyys johtuu viime kädessä työehtosopimuksen loman jakamista koskevista määräyksistä. Niiden mukaan 24 arkipäivää ylittävä lomanosa annetaan säännönmukaisesti kesään ajoittuvan lomakauden ulkopuolella.Näin siis 30 arkipäivän lomaan oikeutettu toimihenkilö saa kesäkautena lomaa 24 arkipäivää ja muuna aikana ns. talvilomana kuusi arkipäivää. Kanteen mukaan työehtosopimuksen 12 §:n 7 momentin edellytykset täyttävä ja siis matkatoimistoalalla kahdeksan vuotta työskennellyt toimihenkilö, jolla lisäksi on työsuhteen yhtäjaksoisen kestoajan perusteella oikeus 30 päivän vuosilomaan, tulisi saada lomaa mainitun määräyksen perusteella 26 arkipäivää ja lisäksi ns. talvilomaa loman jakamista koskevien määräysten perusteella kuusi päivää.Työnantajaliiton käsityksen mukaan taas kahdeksan vuoden palveluajan perusteella annettava 26 päivän mittainen lomaoikeus kuuluu vain sellaiselle työntekijälle, jolla ei ole oikeutta saada pidennettyä lomaa työsuhteen yhtäjaksoisen kestoajan perusteella.

Silloin kun puheena olevan työehtosopimuksen 12 §:n 7 kohdan määräys ensi kerran otettiin työehtosopimukseen, loma on ollut annettava sen pituudesta riippumatta kesäaikana. Jo mainituissa vuoden 1977 työehtosopimusta koskevissa neuvotteluissa, joissa on myös sovittu loman jakamista koskevan määräyksen ottamisesta työehtosopimukseen, ei jutussa esitetyn selvityksen mukaan ole otettu esille kysymystä siitä, olisiko 26 arkipäivän pituisesta vuosilomasta annettava vast'edes 24 arkipäivän ylittävä osa ja siis kaksi päivää varsinaisen lomakauden ulkopuolella vai ei.

1.4.1978 voimaan tulleisiin vuosilomalain muutoksiin (233/78), joilla myös tulopoliittisen virkamiehen suosituksen perusteella pidennettiin vuosiloma-aikoja samalla tavoin työehtosopimuksessakin, sisältyy loman jakautumista koskeva voimaantulosäännös. Siinä on säädetty, että jos työntekijällä on ennen lain voimaantuloa tehdyn sopimuksen mukaan oikeus laissa säädetyn pituiseen tai pitempään vuosilomaan, määräytyy sen alkamisalankohta, jakaminen ja siirto aikaisemman käytännön mukaan, jollei toisin sovita. Hallituksen esityksen (1978 vp. n:o 25), perusteluissa on asiaa selvennetty vielä lausumalla, että mikäli nyt ehdotettujen ansaintasääntöjen soveltaminen johtaa vuosiloman pidentämiseen, määräytyisivät myös loman antaminen, jakaminen ja siirto ehdotettujen uusien säännösten mukaan.

Siitä huolimatta, että työehtosopimukseen ei ole otettu puheena olevaa voimaantulosäännöstä vastaavaa määräystä, säännöksen on katsottava osoittavan, ettei loman jakaantumisella ole tarkoitettu vuosiloman kokonaisajan pitentämistä. Työehtosopimusta neuvoteltaessakaan ei tällaisesta ole sovittu. Näin ollen ei kanteessa esitetyin tavoin ole mahdollista johtaa työehtosopimuksen loman jakamista koskevista määräräyksistä kanteessa tarkoitetulle toimihenkilölle oikeutta 30 päivän ylittävään vuosilomaan silloinkaan, kun hän on työskennellyt matkatoimistoalalla kahdeksan vuotta.

Kun työehtosopimuksen 12 §:n 7 kohdssa on turvattu kahdeksan vuotta alalla työskennelleiden toimihenkilöiden osalta aikaisemman käytännön säilyttäminen, eikä työehtosopimuksessa ole tältä osin tehty varausta loman jakamisen varalta, tästä johtuu, että tuollaisen toimihenkilön on katsottava säilyttäneen oikeutensa pitää vuosilomastaan 26 arkipäivää varsinaisena lomakautena. Näin on laita siinäkin tapauksessa, että hänen lomaoikeutensa pitentyisi työsuhteen keskeyttämättömän jatkumisen perusteella. Edellytyksenä on, että aikaisemman käytännön mukaan 26 päivän mittainen loma on annettu kokonaisuudessaan kesäaikana.

Esittämillään perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen sellaisena kuin se on jutussa esitetty.

Asian laatuun nähden LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto saa kärsiä kulunsa vahinkonaan.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, Lindholm, Sarkko, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Kaski ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.