Union fined union for strike over wage dispute violating collective agreement peace obligation.

Ammattiosastoa edustava pääluottamusmies ja sen asettama luottamusmies, joka oli samalla myös osaston puheenjohtaja, olivat osallistuneet mielenosoitukseksi työntekijöiden puolelta ilmoitettuun, mutta työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneeksi katsottuun työtaisteluun. Ammattiosasto, jonka ei ollut näytetty ryhtyneen toimenpiteisiin lakon johdosta, tuomittu hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Paimion Sähkö- ja Metallityöväen Ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 30.4.1981 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

1 §

Sopimuksen soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan alempana mainituin poikkeuksin Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.

3 §

Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

Sito- Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liitvuus toja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet niiden yhdistysten jäseniä.

Noudat- Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noutamis- dattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että velvol- niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työlisuus nantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä. 4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

8 §

Aikapalkka

Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähin

_______

tään perustuntipalkka.

Aika- Mom. 2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa

_______

työ- aikatyötä suorittaville, 18 vuotta täyttäneille lisä täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää.

Jos viimeksi mainittua sääntöä toteutettaessa jossakin tapauksessa syntyy epäselvyyttä siitä, mikä osa työntekijälle maksetusta aikapalkasta vastaa perustuntipalkkaa, on perustuntipalkan määrä erikseen selvitettävä huomioon ottaen, mitä 7 § 8 momentissa säädetään.

30 §

Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neu- Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä il

_______

votte- maantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamisluvel- ta, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on volli- työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla suus työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. NeuPai- vottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. nostus- Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä kielto muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, Alista- voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos minen toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian lii- liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava toille muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Sähkölähteenmäki Oy:n Paimion tehtaan rautarakenneosaston työntekijät olivat painostaakseen työnantajaa suostumaan aikapalkkojen korottamiseen ns. pulpettityössä ryhtyneet 2.2.1982 työehtosopimusta rikkoen lakkoon. Tuona päivänä oli ollut 10 työntekijää istumalakossa kello 8-11 välisen ajan ja 31 työntekijää lakossa kello 12-16 välisen ajan.

Paimion Sähkö- ja Metallityöväen Ammattiosasto r.y:n työpaikalle asettama luottamusmies oli lakkoja edeltäneenä päivänä esittänyt uhkauksen työtaisteluun ryhtymisestä, jollei pulpettityöstä, jonka kaltaista työtä aikaisemmin ei ollut suoritettu, maksettaisi työntekijöiden vaatimaa tuntipalkkaa. Vaadittu tuntipalkka oli korkeampi kuin työnantajan tarjoama tavallisen aikapalkan ylittävä, 28 markan suuruiseksi määrätty erityisaikapalkka. Seuraavana päivänä työntekijät olivat äänestäneet kokouksessaan osaston luottamusmiehen johdolla lakkoon ryhtymisestä aikapalkkakiistan vuoksi.

Työtaisteluun olivat osallistuneet Paimion Sähkö- ja Metallityöväen Ammattiosastoa työpaikalla edustaneet pääluottamusmies ja myös osaston luottamusmies, joka samalla oli ammattiosaston puheenjohtaja. Työnantaja oli kehottanut pääluottamusmiestä ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi ja palauttamiseksi. Pääluottamusmies ei ollut kuitenkaan ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin työtaistelujen syntymisen estämiseksi tai lopettamiseksi. Päinvastoin pääluottamusmies ja hänen ohellaan osaston luottamusmies olivat vaatimuksia esittämällä ja työtaistelutoimenpiteellä uhkaamalla sekä työtaistelutoimenpiteisiin osallistumalla asettuneet tukemaan työntekijäin työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia.

Ammattiosasto oli näin menetellen laiminlyönyt sille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet sallimalla osastoa työpaikalla edustavien luottamusmiesten esittää ja tukea voimassa olevan työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia ja osallistua työtaistelutoimenpiteisiin ja jättämällä huolehtimatta siitä, että sen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymistä. Sen vuoksi Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla vaatinut Paimion Sähkö- ja Metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Pääluottamusmiehellä oli 2.2.1982 ollut luottamusmiesvapaata viisi tuntia, jonka aikana hän ei ollut osallistunut poissaoloon.

Kun mielenosoitusluonteiset poissaolot olivat johtuneet työnantajan edustajasta aiheutuneesta syystä, eivätkä lakot olleet kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin, Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vastineen johdosta lausunut, että siinä tarkoitettu työnjohtaja oli saanut tehtäviinsä riittävän opastuksen ja koulutuksen. Liitto on kiistänyt työnjohtajan menettelyyn kohdistettujen moitteiden oikeutuksen.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Paimion Sähkö- ja Metallityöväen Ammattiosasto on ollut kuultavana jutussa.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että Sähkölähteenmäki Oy:n Paimion tehtaalla on syntynyt erimielisyyttä tuntipalkan suuruudesta eräässä pulpettityössä, jota yhtiössä ei ole samanlaisena aikaisemmin tehty. Kun yhtiö työnantajana on kieltäytynyt suostumasta rautarakenneosaston työntekijöiden esittämään palkkavaatimukseen, työpaikalla on Paimion Sähkö- ja Metallityöväen Ammattiosaston asettaman luottamusmiehen johdolla toimitetun äänestyksen perusteella toimeenpantu 2.2.1982 istumalakko kello 8-11 välisenä aikana ja lakko kello 12-16 välisenä aikana. Niihin on eri vaiheissa osallistunut 10-31 työntekijää. Lakoilla on saatettu osoittaa mieltä työntekijöiden ilmoittamin tavoin tuntipalkoista neuvotelleen työnjohtajan käyttäytymistä vastaan, mutta niillä on riidattomasti tarkoitettu tukea myös esitettyä palkkavaatimusta. Lakot ovat siten kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Työtaisteluihin ovat osallistuneet ammattiosaston työpaikalle asettama luottamusmies, joka on toiminut myös osaston puheenjohtajana, ja osan aikaa myös osastoa edustava pääluottamusmies. Ammattiosaston ei ole näytetty ryhtyneen toimenpiteisiin lakkojen estämiseksi ja lopettamiseksi. Ammattiosasto vastaa tästä laiminlyönnistään samoin kuin myös luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluun.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Paimion Sähkö- ja Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle kolmetuhatta viisisataa (3 500) markkaa sekä korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannella kahdellasadalla (1 200) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Äimälä, Sariola, Leivo, P. Virtanen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.