Labor court dismisses union strike actions for holiday disputes and orders fines for violating work peace obligations.

Työtaistelutoimenpiteillä oli tuettu vapaapäiviä koskevaa vaatimusta, joten ne olivat kohdistuneet työehtosopimuksen työaikaa koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto ja työntekijäliitto tuomittu hyvityssakkoihin, joiden määriä alentavana seikkana otettu huomioon työnantajaliiton torjuva asenne liittojen välillä käytävien neuvottelujen välitöntä aloittamista kohtaan työnseisauksen ehkäisemiseksi.

Asianosaiset: Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y. Liiketyöntekijäin Liitto r.y.

Kuultavat: Helsingin Kauppatyöntekijät r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 § Sopimuksen ulottuvuus Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden, kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain tarkoittamissa myymälöissä tai varastoissa työskentelevien Liiketyöntekijäin Liittoon = = = = kuuluvien täysintyökykyisten työntekijäin työehdot.

Pöytäkirjamerkintä:

___________________

Tämän työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä sovelletaan kaikkiin työntekijöihin, jotka työskentelevät tässä pykälässä tarkoitetuissa myymälöissä tai varastoissa.

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus 1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vaiko eivät.

6 § Työaika 1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

7. Kutakin kuusi arkipäivää sisältävää viikkoa kohden on työntekijä oikeutettu saamaan yhden vapaapäivän lainmukaisen viikkolepopäivän lisäksi. Tämä vapaapäivä on pyrittävä antamaan ns. kiertävänä vapaana, mutta vapaapäivä voidaan antaa myös muulla tavalla, joko saman viikon aikana tai yhdistäen useita vapaapäiviä säännöllisen työajan tasausjaksolla yhdenjaksoiseksi vapaaksi, jolloin vapaapäiväsuunnitelmasta on ilmoitettava vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin. Kalenterivuoteen tulee kuitenkin sisältyä vähintään 17 vapaata lauantaita ja 8 vapaata maanantaita, joihin luetaan lauantai- ja maanantaipäiville sattuvat arkipyhät, mutta ei sen sijaan lakimääräiselle vuosilomalle sattuvia lauantai- ja maanantaipäiviä.

Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otetulle kokoaikatyöntekijälle on annettava, mikäli hänen työsuhteensa on alkanut ennen pääsiäisviikkoa, vapaapäiväsuunnitelman mukaisiksi vapaapäiviksi kaksi seuraavista aattopäivistä: pääsiäislauantai, juhannusaatto, jouluaatto tai uudenvuodenaatto.

25 § Työrauhavelvoite Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

26 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 1. Tämän sopimuksen rikkomista, soveltamista ja tulkintaa koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan tai tämän edustajan ja työntekijän tai asianomaisen luottamusmiehen välillä.

2. Ellei yhteisymmärrystä saavuteta paikallisissa neuvotteluissa, on mikäli mahdollista erimielisyyskohdista ja osapuolten kannasta perusteluineen laadittava muistio. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle. Muistion valmistuttua voi jompi kumpi osapuolista saattaa erimielisyysasian sopijapuolten eli liittojen ratkaistavaksi.

3. Neuvottelut sekä yritys- että liittotasolla aloitetaan mahdollisimman pian ja käydään asiallisesti ja kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen.

Kaupan Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Veljekset Halonen Oy:n Esplanadin myymälän työntekijät olivat ryhtyneet työtaisteluun. Työntekijät olivat kieltäytyneet kollektiivisesti työnteosta 10.5.1982 noin 10 minuutin ajaksi ja sen jälkeen 13.5.1982 kello 9.45 alkaen aina seuranneen työpäivän loppuun saakka. Lakkoon oli osallistunut 25 myymälän 40:stä työntekijästä. Työtaistelun seurauksena oli yrityksen eräitä osastoja jouduttu sulkemaan ja asiakaspalvelu oli muissakin kohteissa oleellisesti vaikeutunut.

Työtaistelun syyksi olivat työntekijät ilmoittaneet vaatimuksen juhannus- ja jouluaaton saamiseksi vapaapäiviksi. Työehtosopimus ei välttämättä edellyttänyt näiden päivien antamista vapaapäiviksi. Työnantaja oli kuitenkin ollut valmis järjestämään työnteon kysymyksessä olevina aattopäivinä käyttämällä työssä vapaaehtoisia työntekijöitä. Työntekijät olivat kaikesta huolimatta ilmoittaneet jatkavansa työtaistelua, kunnes työnantaja taipuisi heidän vaatimuksiinsa. Työtaistelu oli kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen työaikaa ja työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Työtaistelusta vastasi Liiketyöntekijäin Liiton Helsingissä oleva ammattiosasto Helsingin Kauppatyöntekijät r.y. Sen työpaikalle asettama luottamusmies oli esittänyt työnantajalle vaatimukset. Työtaistelusta vastasi myöskin Liiketyöntekijäin Liitto. Se oli tiennyt asiasta jo ennen työtaistelujen alkamista ja toiminnallaan joko tukenut työtaistelua tai ainakin ollut kantajaliiton pyynnöstä huolimatta ryhtymättä mihinkään toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi tai lopettamiseksi.

Näillä perusteilla Kaupan Työnantajaliitto on vaatinut Helsingin Kauppatyöntekijät r.y:n ja Liiketyöntekijäin Liiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyjen velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

Työnantaja oli alistanut aattovapaita koskeneet riitakysymykset liittojen välillä neuvoteltavaksi. Kantajaliitto ei ollut kuitenkaan edes ilmoittanut riita-asian vireilletulosta, vaan vastaajaliitto oli saanut tiedon asiasta työpaikan luottamusmiehen kautta. Kantajaliitto oli myös viivytellyt neuvotteluun ryhtymistä niin, että ne oli aloitettu vasta 12.5.1982. Neuvottelut olivat tällöin katkenneet tuloksettomina. Liitto oli saanut tiedon lakosta 13.5.1982 ja ryhtynyt välittömästi toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Luottamusmies ei ollut osallistunut lakkoon, vaan oli kehottanut myyjiä palaamaan työhön. Liiketyöntekijäin Liitto ja luottamusmies olivat tehneet kaikkensa työrauhan turvaamiseksi. Ammattiosasto ei ollut tiennyt lakosta ennen sen alkamista eikä se ollut voinut tehdä asiassa enempää kuin mitä luottamusmies oli tehnyt kehottaessaan myyjiä palaamaan työhön. Erimielisyydet myyjien aattovapaista oli sovittu liittojen välillä 17.5.1982.

Edellä olevilla perusteilla Liiketyöntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Kaupan Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa vielä lausunut, että Veljekset Halonen Oy:ssä ei ollut työaikakysymyksessä rikottu työehtosopimusta. Työehtosopimuksen 6 §:n 7 kappaleen 2 alakohdan mukaan työntekijälle oli annettava vapaapäiväsuunnitelman mukaisiksi vapaapäiviksi kaksi seuraavista aattopäivistä: pääsiäislauantai, juhannusaatto, jouluaatto tai uudenvuodenaatto. Esillä olevassa tapauksessa oli osa työntekijöistä ollut työssä pääsiäislauantaina, joka oli ensimmäinen niistä neljästä aattopäivästä, joista kaksi piti olla vapaita. Työehtosopimusta rikkomatta siis työntekijä olisi saatettu pitää työssä myös juhannusaattona. Uudenvuodenaatto oli ollut jo edellisen vuoden puolella, eikä se siten kuulunut edellä sanotuista aattopäivistä muodostuvaan kiintiöön. Työehtosopimuksen sanamuoto sekä vakiintunut käytäntö osoittivat, että vapaapäivien pitäminen toteutettiin erikseen kalenterivuoden puitteissa.

Työehtosopimus ei taannut vakiintuneen käytännön noudattamista työaikakysymyksissä eikä tätä aikaisemmin oltu edes väitetty. Työntekijöille oli sattunut neljänä peräkkäisenä vuotena juhannus- ja jouluaatto vapaapäiväksi, koska liike oli pidetty suljettuna noina päivinä. Se oli tapahtunut siitä syystä, että kilpailevat liikkeet olivat menetelleet samalla tavalla. Vuonna 1981 oli ollut todettavissa, että Helsingin tekstiilikauppiaita koskeva, koeluonteisesti sovittu liikkeiden kiinnipitäminen juhannus- ja jouluaattoina ei ollut toteutunut. Kilpailutilanteen vuoksi myös Veljekset Halonen Oy:ssä ei juhannus- ja jouluaaton osalta ollut toteutettu liikkeiden sulkemista enää vuonna 1981. Sitä ei aiottu tehdä myöskään vuonna 1982. Työntekijöille ei ollut luvattu pysyvästi juhannus- ja jouluaattoja vapaapäiviksi, eikä heillä muutenkaan ollut ollut mitään aihetta olettaa näin tapahtuvan vastaisuudessa, kun päätös liikkeen sulkemisesta oli kulloinkin perustettava kilpailutilanteen edellytyksiin.

Sekä luottamusmies että varaluottamusmies olivat toimineet aktiivisesti työntekijöiden vaatimusten puolesta. He eivät olleet olleet itse lakossa ilmeisesti lähinnä siitä syystä, että he olivat saaneet tällaisen ohjeen omalta liitoltaan. Luottamusmiehet eivät kuitenkaan olleet toimineet aktiivisesti työtaistelun torjumiseksi ja päättämiseksi, mikä velvollisuus heillä olisi ollut.

Kaupan Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Helsingin Kauppatyöntekijät r.y. on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Veljekset Halonen Oy:n Esplanadin myymälän 25 työntekijää ovat painostaakseen työnantajaa juhannus- ja jouluaaton työaikajärjestelyissä olleet lakossa 10.5.1982 noin kymmenen minuuttia ja 13.5.1982 kello 9.45 lähtien seuraavan päivän työajan päättymiseen saakka.

Liiketyöntekijäin Liiton yhteistoiminta- ja sosiaalisihteeri on 6.5.1982 ilmoittanut työnantajaliiton toimihenkilölle vapaapäivien pitämiseen liittyvistä erimielisyyksistä ja ehdottanut liittojen edustajien välillä välittömästi pidettävän neuvottelun toimeenpanemista työpaikalla. Työnantajaliiton puolelta on työehtosopimuksen neuvottelumääräyksiin viitaten esitetty neuvottelujen käymistä ensin työntekijäin ja työnantajan kesken. Näin on meneteltykin, mutta neuvottelu on jäänut tuloksettomaksi. Tilanteen tämän jälkeen kärjistyttyä on työpaikalla pidetty 12.5.1982 asianosaisliittojen edustajien saapuvilla ollessa tuloksettomaksi jäänyt neuvottelu kiistan ratkaisemiseksi.

Ammattiosaston työpaikalle asettama luottamusmies, joka ei ole itse osallistunut lakkoihin, on työnantajan kanssa neuvottelemalla pyrkinyt estämään työtaistelun alkamisen ja niiden alettua kehottanut työntekijöitä palaamaan työhön. Liiton yhteistoiminta- ja sosiaalisihteeri on jo selostettujen toimiensa lisäksi ollut ennen lakkojen alkamista yhteydessä luottamusmieheen työrauhan säilyttämiseksi ja työtaistelujen puhjettua kutsunut lakkoon ryhtyneet työntekijät yhteiseen kokoukseen, jossa on päätetty lakon lopettamisesta sen jälkeen kun liittojen välillä oli sovittu niiden välisten neuvottelujen käynnistämisestä uudelleen erimielisyyksien ratkaisemiseksi.

Työtuomioistuimen mielestä ammattiosaston, joka vastaa luottamusmiehen toiminnasta ja laiminlyönneistä, eikä Liiketyöntekijäin Liitonkaan toimenpiteitä, kun ne esitetyn selvityksen mukaan ovat sittenkin enemmän suuntautuneet kiistan aiheuttaneen vaatimuksen läpiviemiseen kuin työrauhan säilyttämiseen, voida pitää riittävän tehokkaina.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin, huomioon ottaen hyvityssakkojen määriä alentavana seikkana työnantajaliiton torjuvan asenteen liittojen välillä käytävien neuvottelujen välitöntä aloittamista kohtaan työnseisauksen ehkäisemiseksi, harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Helsingin Kauppatyöntekijät r.y:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Kaupan Työnantajaliitolle kaksituhatta viisisataa (2 500) markkaa ja Liiketyöntekijäin Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä kaksituhatta viisisataa (2 500) markkaa ja molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan Kaupan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannella kahdellasadalla (1 200) markalla. Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, Lindholm, Sarkko, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Suominen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.