Labour court allows maternity leave time to count for seniority when contract is silent but precedent exists.

Kysymys siitä, luettiinko määrävuosikorotukseen oikeuttavaksi ajaksi paitsi se aika, jolta raskauden ja synnytyksen vuoksi virkavapaana ollut viranhaltija oli saanut täydet palkkaedut, myös se aika, jolta hän oli saanut sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa, mutta ei palkkaa.

Virkaehtosopimuksessa ei ollut nimenomaisesti määrätty, mitkä ajat luettiin hyväksi laskettaessa eri määrävuosikorotuksiin oikeuttavia aikoja. Valtion virkamiesten ikälisäjärjestelmässä luettiin sen sijaan äitiysrahakausi riidattomasti ikälisään oikeuttavaksi ajaksi. Muun selvityksen puuttuessa katsottu, ettei myöskään nyt esillä olevassa kysymyksessä ollut perustetta poiketa ikälisäjärjestelmän periaatteista.

Asianosaiset: TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Valtiovarainministeriö

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Valtiovarainministeriön ja muiden ohella TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ovat 17.9.1980 laatineet 15.3.1980 tehdyn pöytäkirjan (virkaehtosopimuksen) 2 ja 8 §:ssä tarkoitetusta valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta pöytäkirjan (virkaehtosopimuksen), jossa sanotaan muun ohessa:

3 §.

Virat, toimet ja ylimääräiset toimet sijoittuvat liitteen 2.1 mukaisiin palkkausluokkiin ja lisäksi noudatetaan, mitä allamainituissa liitteissä on sanottu.

Liite 2.2 Muistutusten muutokset

2. Virkaehtosopimuksen palkkausliitteet

2.2 Muistutusten muutokset

Y L E I S M U I S T U T U K S E T

4. B-, C- ja S-palkkausluokkiin kuuluvia virkamiehiä koskeva muistutus

Oikeus määrävuosikorotuksiin on sellaisella virkamiehellä, jonka virka tai toimi on si

______________

joitettu B-palkkausluokkaan tai C55 - C66 palkkausluokkiin sekä S-sopimuspalkkaluokkaan kuuluvalla, sijoituspalkkaluokan mukaista taulukkopalkkaa saavalla virkamiehellä. ______________

Edellä tarkoitetulle virkamiehelle myönnetään määrävuosikorotus 2, 4, 6 ja 9 valtiolla

_

palvellun vuoden jälkeen.

6. Toimistohenkilökuntaa koskeva muistutus

Sijoituspalkkausluokkaan V17 tai sitä alempaan kuuluvalle kanslistille, apulaiskanslistille, VR:n vakinaiselle toimistovirkailijalle ja VR:n ylimääräiselle ja tilapäiselle toimistovirkailijalle V7 ja V8, toimistoapulaiselle, kanslia-apulaiselle,

___

Sijoituspalkkaluokkaan V16 tai alempaan kuuluvalle, jolla on edellä mainittua palvelua yhteensä vähintään viisitoista vuotta, suoritetaan palkkaus lisäksi yhtä palkkausluokkaa korkeampana kuin mitä näissä toimissa muutoin suoritetaan.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on valtiovarainministeriötä vastaan työtuomioistuimessa vireille panemassaan kanteessa lausunut, että Ylivieskan maatalouspiirin maataloustoimiston ylimääräinen toimistoapulainen Sirkka Seppälä oli ollut virkavapaana raskauden ja synnytyksen vuoksi 28.1.-8.9.1978. Tästä ajasta hänelle oli edellä olevan yleismuistutuksen n:o 6 mukaista viisivuotiskorotusta varten luettu hyväksi aika 28.1.-24.4.1978. Sitä aikaa, jolta Seppälä oli saanut sairausvakuutuslain mukaista äitiyspäivärahaa, mutta ei palkkaa, ei ollut luettu hyväksi kyseistä määrävuosikorotusta varten.

Äitiysloma-aikaa pidettiin työssäolon veroisena mm. vuosilomalain mukaisen vuosiloman ansainnassa, valtion virkamiesten vuosilomasta annetun asetuksen mukaisen vuosiloman ansainnassa, eläkelakien mukaiseen eläkkeeseen oikeuttavaa aikaa laskettaessa, valtion virkamiesten ikälisäsopimuksen mukaista ikälisään oikeuttavaa aikaa laskettaessa samoin kuin yleensä yksityisellä sektorilla työehtosopimusten kokemusvuosilisiin oikeuttavaa aikaa laskettaessa. Sanalla "palveluksessa" ei yleismuistutuksessa ollut tarkoitettu vain sellaista aikaa, jolta maksettiin palkkaa. Vallitseva käytäntö tuki tätä tulkintaa.

Edellä olevilla perusteilla TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaisi 17.9.1980 tehdyn virkaehtosopimuksen liitteen 2.2 muistutuksen 6 koskevan - niin kuin kannetta on sittemmin täsmennetty - myös sitä aikaa, jolta Seppälä on edellä mainitun raskauden ja synnytyksen vuoksi saanut sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa. Edelleen kantaja on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Valtiovarainministeriö on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Seppälän tapauksessa oli menetelty vallitsevien ohjeiden mukaisesti. Valtiovarainministeriön Tampereen 19.9.1978 yliopistolle antaman lausunnon mukaan luettiin raskauden ja synnytyksen vuoksi myönnetyn virkavapauden ajasta määrävuosikorotukseen oikeuttavaksi palvelusajaksi se aika, jolta virkamiehelle tai muulle virkavapauteen oikeutetulle suoritettiin täydet palkkaedut, eli sillä hetkellä aika, johon sisältyi 72 arkipäivää. Seppälän tapauksessa tehty päätös oli myös maatilahallituksessa koko määrävuosikorotusjärjestelmän voimassaoloajan noudatetun käytännön mukainen, kuten paikallisneuvottelupöytäkirjasta ilmeni.

Valtiovarainministeriö uudisti keskusneuvottelussa esittämänsä kannan, jonka mukaan yleismuistutusta n:o 6 oli tulkittava tiukasti sen sanamuodon mukaan. Vakiintuneen tulkinnan mukaan sanonnalla "valtion palveluksessa" tarkoitettiin sitä, että vain viran tai toimen tosiasiallinen hoito voitiin lukea hyväksi kyseisen yleismuistutuksen mukaisiin määrävuosikorotuksiin oikeuttavia palvelusaikoja laskettaessa. Palkatonta virkavapausaikaa ei siten voitu lukea hyväksi yleismuistutuksen mukaista viisivuotiskorotusta varten. Määrävuosikorotusjärjestelmä oli oma kokonaisuutensa, eivätkä muut sopimukset eivätkä kanteessa mainitut muut säädökset siihen vaikuttaneet.

Näillä perusteilla valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan.

Valtiovarainministeriö on vielä lausunut, että TVK-V:n mainitsema soveltamisohjeluonnos oli ollut tarjous, joka neuvotteluissa oli TVK-V:n taholta hylätty, eikä siis vallitsevan olotilan kartoittaminen, vaan kaupankäynti siitä, miten asiasta tulisi sopia.

________

Työtuomioistuin on, samalla kuin lausunnon antaminen raukeaa siltä osin kuin kanteesta on luovuttu, muulta osin tutkinut jutun ja katsoo selvitetyksi, että Ylivieskan maatalouspiirin maataloustoimiston ylimääräinen toimistoapulainen Sirkka Seppälä on ollut vuonna 1978 virkavapaana raskauden ja synnytyksen vuoksi. Tästä ajasta hänelle on 17.9.1980 tehdyn virkaehtosopimuksen voimaantulon jälkeen luettu sopimuksen liitteen 2.2 kohdan yleismuistutus 6:ssa tarkoitettua määrävuosikorotusta varten hyväksi se aika, jolta hän oli saanut täydet palkkaedut, mutta ei sitä aikaa, jolta hän oli saanut sairausvakuutuslain mukaista äitiyspäivärahaa, mutta ei palkkaa.

Virkaehtosopimuksessa ei ole nimenomaisesti määrätty, mitkä ajat luetaan hyväksi laskettaessa eri määrävuosikorotuksiin oikeuttavia aikoja. Sen osalta, luetaanko tällä tavoin hyväksi se virkavapausaika, jolta maksetaan äitiysrahaa mutta ei palkkaa, on käytäntöä eri virastoissa ja laitoksissa eri suuntiin ilman että kumpikaan vaihtoehto muodostaisi yleistä tai pääasiallista käytäntöä. Valtiovarainministeriö on vuonna 1978 antanut Tampereen yliopistolle ohjeen, jonka mukaan määrävuosikorotukseen oikeuttavaksi palvelusajaksi luetaan raskauden ja synnytyksen vuoksi myönnetyn virkavapauden ajasta vain se silloin 72 arkipäivän pituinen aika, jolta maksetaan täysi palkka. Samanlaista ohjausta valtiovarainministeriö on puhelimitse antanut muillekin virastoille ja laitoksille.

Määrävuosikorotuksiin oikeuttavaa palvelusajan laskentamenettelyä on käsitelty virkaehtosopimuspuolten välisessä työryhmässä ennen 15.1.1980 solmittua virkaehtosopimusta. Tämän työryhmän työskentelyn pohjaksi valtion työmarkkinalaitos oli esittänyt kaksi erilaista luonnosta määrävuosikorotuksiin oikeuttavan ajan laskemiseksi. Näistä oli työryhmässä vallitsevaksi kannaksi tullut se, jonka mukaan myös äitiysrahakausi olisi luettu hyväksi määrävuosikorotuksia varten. Lopullisissa sopimusneuvotteluissa ei tätäkään luonnosta ole hyväksytty, koska se eräissä muissa suhteissa olisi TVK-V:n neuvotteluedustajan mukaan merkinnyt huononnuksia virkamiesten etuihin. Nämä seikat huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, ettei näiden ohjeluonnosten sisällystä ja käsittelyvaiheita voida esillä olevassa kysymyksessä käyttää kummankaan asian- osaisen tulkintatavan tukena.

Näin ollen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen sitenhyväksyen vahvistaa, että Sirkka Seppälälle on laskettava kanteessa tarkoitettuun määrävuosikorotukseen oikeuttavaksi ajaksi kokonaisuudessaan se aika, jonka hän on ollut virkavapaana raskauden ja synnytyksen vuoksi. Jutun laatuun katsoen saa TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lindholm, Sarkko, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Ahtola, Schrey, Leivo ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.