Labor court dismisses union's request for mandatory negotiations due to lack of time limits in the agreement.

VTK:n yhtyessä ensimmäisen kerran valtion virkamiesten luottamusmiessopimukseen vuonna 1974 oli allekirjoitettu erillinen pöytäkirja, jonka mukaan pääsopimuksessa säännellyn neuvottelumenettelyn sijasta noudatettiin pöytäkirjaan sisältyvää menettelyä. Pöytäkirjaa ei ollut asianomainen ministeri allekirjoittanut eikä valtioneuvosto hyväksynyt, mutta sitä oli siitä pitäen käytännössä noudatettu. Katsottu, että pöytäkirja oli edelleen voimassa virkaehtosopimusvaikutuksin ja että pääsopimukseen sisältyvät neuvottelumääräajat eivät näin ollen koskeneet VTK:n kanssa käytäviä neuvotteluja, vaikka pöytäkirjassa ei ollut omiakaan määräaikoja. Neuvottelujen käymiseen velvoittavaa luontoissuoritustuomiota ei kuitenkaan katsottu voitavan antaa.

Vaatimus vasta esivalmistelussa esitettyjen väitteiden jättämisestä huomiotta hylätty.

Asianosaiset: Valtion Teknisten Keskusliitto VTK r.y. Valtiovarainministeriö

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Valtion työmarkkinalaitoksen ja silloisen Valtion Teknillisten Virkamiesten Keskusliitto r.y:n välillä Valtion Teknillisten Virkamiesten Keskusliiton yhtymisestä valtion virkamiesten luottamusmiessopimukseen tehdyn pöytäkirjan allekirjoitustilaisuudessa 11.1.1974 laaditussa pöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 §.

Todettiin, että 11 päivänä tammikuuta 1974 allekirjoitetulla pöytäkirjalla VTK ry on liittynyt 16 päivänä joulukuuta 1970 tehtyyn valtion virkamiesten luottamusmiessopimukseen.

3 §.

Todettiin, että luottamusmiesten ja pääluottamusmiesten lukumäärien osalta valtion työmarkkinalaitos noudattaa VTK ry:n suhteen samoja periaatteita kuin allekirjoittajajärjestöjen suhteen.

4 §.

Todettiin, että luottamussopimuksen 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun neuvottelumenettelyn sijasta noudatetaan seuraavaa menettelyä.

Erimielisyyden sattuessa on valtiota työnantajana edustavan viranomaisen ja toisaalta virkamiehen tai häntä edustavan luottamusmiehen pyrittävä välittömällä neuvonpidolla selvittämään erimielisyydet viivytyksettä.

Mikäli asiaa ei saada selvitetyksi, voidaan asia siirtää pääluottamusmiehen tai ao. yhdistyksen ja tehtävään määrätyn valtion viranomaisen väliseen neuvonpitoon.

Mikäli erimielisyyttä ei näinkään saada selvitetyksi, asia käsitellään Teknillisten virkamiesten neuvottelukuntaan tarkoitusta varten asetettavassa jaostossa, jossa ovat edustettuna valtion työmarkkinalaitos, Akava ry, TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ry, Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestö VTY ry sekä Valtion Teknillisten Virkamiesten Keskusliitto ry (VTK).

Edellä mainitussa pöytäkirjassa tarkoitetun valtion virkamiesten luottamusmiessopimuksen sijaan tulleissa 15.3.1980 ja 19.3.1981 allekirjoitetuissa saman nimisissä sopimuksissa sanotaan muun ohessa:

Yleistä

1 §. Virkaehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuvat valtion ja virkamiesjärjestöjen välisiin neuvottelusuhteisiin. Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan edistää osapuolten välillä solmittujen virkaehtosopimusten noudattamista, valtiota työnantajana edustavan viranomaisen ja virkamiehen välillä syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä sekä työrauhan ylläpitämistä.

Soveltamisala

2 §. Tämän sopimuksen mukainen luottamusmiestoiminta järjestetään valtion virastoissa ja laitoksissa siten, kuin sen yksityiskohdista hallinnonaloittain tarkemmin sovitaanviraston tai laitoksen ja asianomaisten virkamiesjärjestöjen välillä.

Neuvottelujärjestys

6 §. Virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden sattuessa ja virkatehtävien suorittamista, niiden teknistä järjestystä sekä palkkausta, työaikaa, vuosilomaa tai muissa virkasuhteen ehtoja koskevissa asioissa on valtiota työnantajana edustavan viranomaisen ja toisaalta virkamiehen taikka häntä edustavan luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen pyrittävä välittömällä neuvonpidolla selvittämään erimielisyydet. Jos virkaehtosopimusta koskevaa asiaa ei edellä mainitulla tavalla saada selvitetyksi, noudatetaan 12 päivänä lokakuuta 1970 valtion virkaehtosopimus

ten neuvottelumenettelystä tehdyssä pääsopimuksessa sovittua neuvottelujärjestystä.

Valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä 12.10.1970 valtiovarainministeriön sekä Akava r.y:n, Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n kesken allekirjoitetussa pääsopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

Neuvottelumenettely tulkinta- ja soveltamisriitojen ratkaisemiseksi

Valtion Teknillisten Keskusliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että se oli 29.4.1981 pyytänyt niin sanottuja keskusneuvotteluja valtion työmarkkinalaitokselta asiassa, joka koski maanmittaustoimistojen maanmittausteknikoita koskevan muistutuksen soveltamista. Valtion työmarkkinalaitos oli kuitenkin kieltäytynyt käymästä asiasta neuvotteluja, koska neuvottelupyyntö olisi tullut tehdä kolmen kuukauden sisällä maanmittaushallituksen kanssa käytyjen neuvottelujen päättymisestä. Valtion työmarkkinalaitos oli vedonnut 12.10.1970 tehtyyn pääsopimukseen, jonka olivat allekirjoittaneet toisaalta valtiovarainministeriö ja toisaalta Akava, TVK sekä SAK. Pääsopimuksen neuvottelumenettelyä koskevien määräysten perusteella valtion työmarkkinalaitos katsoi Valtion Teknillisten Keskusliiton myöhästyneen neuvottelujen pyytämisessä.

Pääsopimuksen neuvottelumenettelyä koskevat määräykset eivät kuitenkaan miltään osin koskeneet VTK:n neuvottelujärjestelmää eikä VTK ollut pääsopimukseen osallinen. Virkaehtosopimukseen liittyvien tulkintaerimielisyyksien neuvottelumenettelystä oli VTK:n ja valtiovarainministeriön välillä voimassa 11.1.1974 tehty liittymissopimus myöhemmin tehtyine muutoksineen. VTK oli tuolloin liittynyt valtion virkamiesten luottamusmiessopimukseen, mutta samassa yhteydessä oli laadittu erillinen pöytäkirja, jolla oli täsmennetty luottamusmiessopimuksen soveltamista. Erillisen pöytäkirjan 4 §:n mukaan noudatettaisiin luottamusmiessopimuksen 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun neuvottelumenettelyn sijasta erityistä pöytäkirjassa määriteltyä menettelyä.

Valtion Teknillisten Keskusliitto VTK on pyytänyt työtuomioistuinta vahvistamaan, että keskusliittoa koskevaan luottamusmiessopimukseen ei sisälly valtion työmarkkinalaitoksen väittämää kolmen kuukauden määräaikaa laitostason neuvottelujen päättymisestä asian siirtämiseksi niin sanottuihin keskusneuvotteluihin, ja velvoittamaan valtiovarainministeriön käymään mainitut neuvottelut.

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan.

Valtiovarainministeriön esivalmistelussa esittämä väite siitä, että allekirjoituspöytäkirja ei ollut virkaehtosopimus, muutti valtiovarainministeriön vastinetta keskeisiltä perusteiltaan. Työtuomioistuimesta annetun lain 18 §:n 2 momentin mukaan olisi kuitenkin jo vastinekirjelmässä tullut ilmoittaa huomautukset niiden seikkojen johdosta, joihin kantaja perusti vaatimuksensa. Samoin olisi tullut esittää kanteen kiistämisen perusteet. Valtiovarainministeriö ei ollut kuitenkaan menetellyt näin. Suullisessa esivalmistelussa voitiin tehdä täsmennyksiä, lisäyksiä ja jopa pieniä muutoksia vastineessa esitettyjen seikkojen suhteen, mutta sitä ei voitu muuttaa olennaisilta perusteiltaan. VTK on vaatinut uusien väitteiden jättämistä tutkimatta liian myöhään tehtyinä.

Vuodesta 1974 lähtien oli kaikki palvelussuhde-erimielisyyksistä johtuneet keskusneuvottelut käyty allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n mukaisessa teknisten virkamiesten neuvottelukunnan jaostossa. Työnantaja ei ennen tämän jutun työtuomioistuimeen tuomista ollut asettanut pöytäkirjan merkitystä kyseenalaiseksi eikä pöytäkirjaa ollut kummankaan osapuolen taholta irtisanottu. VTK oli 28.2.1974 irtisanonut pöytäkirjan, jolla se oli yhtynyt materiaalisiin virkaehtosopimuksiin, mutta menettelytapaa koskevaa pöytäkirjaa ei ollut irtisanottu. VTK:n käytyä 17.4.1974 yhtymisneuvotteluja 11.4.1974 tehtyihin virkaehtosopimuksiin VTK oli yhtynyt myös luottamusmiessopimusta koskevaan virkaehtosopimukseen, mutta tällöin ei ollut uudistettu menettelytapapöytäkirjaa, koska se oli voimassa. Myöskään pääsopijajärjestöt eivät olleet uudistaneet pääsopimusta. Samoin oli menetelty vuodesta toiseen vuoteen 1981 asti.

Neuvottelumenettelyä koskeva pöytäkirja oli valtion virkaehtosopimuslain 3 §:n 2 momentissa mainitun kaltainen neuvottelumenettelystä tehty erillinen sopimus ja siitä oli voimassa, mitä virkaehtosopimuksesta oli säädetty. Pöytäkirjassa ei ollut sovittu mitään irtisanomisajoista, ja tällöin valtion virkaehtosopimuslain 6 §:n mukaisesti sopimuksen lakkaaminen edellytti irtisanomista. Luottamusmiessopimukseen yhtymistä koskevan virkaehtosopimuksen osalta ei ollut edes yritetty väittää, että se ei olisi virkaehtosopimus. Sekä yhtymispöytäkirja että neuvottelumenettelyä koskeva pöytäkirja oli allekirjoitettu samojen henkilöiden toimesta eikä kummassakaan ollut ministerin allekirjoitusta. Näin ollen väite siitä, että pöytäkirja ei olisi virkaehtosopimus, oli perusteeton.

Mikäli työtuomioistuin päätyisi siihen, että pöytäkirja ei ollut ollut voimassa vuoden 1975 jälkeen, VTK varasi mahdollisuuden erillisellä oikeudenkäynnillä työtuomioistuimessa vaatia valtiovarainministeriötä tuomittavaksi hyvityssakkoon virkaehtosopimuksen tietensä rikkomisesta sen jätettyä noudattamatta valtiovarainministeriötä sitovia kolmen viikon määräaikoja keskusneuvottelujen aloittamiseksi. Mikäli neuvottelumenettelyä koskeva pöytäkirja ei velvoittaisi valtiovarainministeriötä valtion virkaehtosopimuslain 3 §:n 2 momentin mukaisena menettelytapoja koskevana sopimuksena, velvoittaisi se kuitenkin osapuolten välisenä muuna sopimuksena ja olisi pätevä siten säätelemään sopimusosapuolten välisiä suhteita. Siinäkin tapauksessa, ettei pöytäkirja sitoisi osapuolia minään sopimuksena, olisi se yhteisesti sovittu tulkinta tehdyistä muutoin Valtion Teknillisten Keskusliittoa koskevista luottamusmiessopimuksista.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin on jutun käsitellessään havainnut Valtion Teknillisten Keskusliitto VTK:n vaatineen työtuomioistuimesta annetun lain 18 §:n 2 momentin nojalla valtiovarainministeriön asian esivalmistelussa esittämien eräiden väitteiden jättämistä huomiotta. Työtuomioistuimesta annetun lain 19, 20 ja 21 §:n huomioon ottaen työtuomioistuin kuitenkin katsoo, että näihin asiakysymyksiä koskeviin seikkoihin on voitu laillisesti nojautua asian esivalmistelussa vastineen antamisen jälkeenkin, ja hylkää näin ollen esitetyn vaatimuksen.

Työtuomioistuin on näin ollen tutkinut jutun kokonaisuudessaan ja katsoo siinä käyneen selville, että valtiovarainministeriö ja VTK ovat 11.1.1974 allekirjoittaneet pöytäkirjan, jolla VTK on liittynyt valtion virkamiesten luottamusmiessopimukseen. Sanotun pöytäkirjan allekirjoitustilaisuudessa on allekirjoitettu erillinen pöytäkirja, johon sisältyy ensinnäkin määräys VTK:n suhteen noudatettavista luottamusmiesten lukumäärää koskevista periaatteista. Pöytäkirjan 4 §:n mukaan noudatetaan luottamusmiessopimuksen 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun neuvottelumenettelyn sijasta pöytäkirjassa erikseen määriteltyä neuvottelumenettelyä, jossa viimeisenä asteena on teknillisten virkamiesten neuvottelukuntaan asetettava jaosto ja johon ei pöytäkirjassa ole liitetty mitään määräaikoja. Liittymispöytäkirjan ja allekirjoittamispöytäkirjan ovat allekirjoittaneet ja tarkistaneet samat henkilöt, mutta vain liittymispöytäkirjaan ovat myös luottamusmiessopimukseen osalliset pääsopijajärjestöt merkinneet hyväksymisensä.

Sopimuksessa edellytetyn neuvottelumenettelyn laiminlyömisen seuraamuksena on kuitenkin vain vastapuolen oikeus nostaa työtuomioistuimessa kanne työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaisesti, vaikkei virkaehtosopimuksen mukaisia neuvotteluja riitakysymyksestä olekaan käyty. Tämän vuoksi työtuomioistuin ei katso voivansa antaa kanteessa pyydettyä luontoissuoritustuomiota valtiovarainministeriön velvoittamisesta sanottujen neuvottelujen käymiseen.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee, kanteen enemmälti hyläten, oikeaksi vahvistaa, että Valtion Teknillisten Keskusliittoa koskevaan luottamusmiesopimukseen ei sisälly kolmen kuukauden määräaikaa laitostason neuvottelujen päättymisestä asian siirtämiseksi keskusneuvotteluihin. Asian laatuun katsoen ja jutun näin päättyessä saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Lappalainen, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Juurinen, Kaski, Schrey ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.