Labour court dismisses claim that cleaning contract applies to hotel housekeepers, ruling on industry-wide agreement scope.

Kysymys hotelli- ja ravitsemisliikkeissä työskenteleviin puhdistus- ja siivousalan yritysten palveluksessa oleviin työntekijöihin sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Erimielisyysneuvottelut käyty loppuun jutun ollessa vireillä työtuomioistuimessa.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisyhdistysten kesken 23.3.1981 tehdyssä puhdistus- ja siivousalaa koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 §

SOVELLUTUSALUE

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Suomen Työnantajain Yleiseen Ryhmään kuuluvissa puhdistus- ja siivousalan yrityksissä.

Pöytäkirjamerkintä: ___________________

Mikäli puhdistus- ja siivousliike suorittaa muuta kuin siivoustyötä, sovitaan kulloinkin eri tehtävissä maksettavista palkoista erikseen työnantajan ja työntekijän kesken.

7 §

TYÖPALKAT

1. Työpalkat _________

Täysin työkykyisten 17 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat seuraavat paikkakuntakalleusluokittain 1.3.1981 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta alkaen:

PUHDISTUSALAN PERUSVAATIVUUSTASOT

Taso Työn luonne Työn raskaus ja Mk olosuhteet I II _______________________________________________________

Siivous käyttäen Työ on fyysises- 11.54 11.26 pääasiassa kuivia ti keveähköä ja ja nihkeitä työ- olosuhdehaittoja menetelmiä kuten: esiintyy vain 1 moppaus, imuroin- vähän. ti, tyhjennys ja pölyn pyyhintä.

Esim: Toimistotilojen siivous. Tilojen likaisuusaste korkeintaan kohtalainen _______________________________________________________

Siivous käyttäen Työ on fyysises- 11.78 11.54 pääasiassa kostei- ti keveähköä. ta ja märkiä työ- Hankalia työasenmenetelmiä kuten: toja ei esiinny 2 Käsin tehtävä kos- merkittävästi. teapyyhintä, eri- Olosuhdehaittoja laisten pintojen esiintyy korkeinpesu, ja tahran- taan häiritseväspoistot. sä määrin.

Esim: Yleisöpalvelutilat mm. pankin asiakastilat _______________________________________________________

Siivous käyttäen Työ on fyysises- 12.09 11.95 pääasiassa kostei- ti keskiraskasta tai märkiä työ- ta. Likaantumismenetelmiä. ta esiintyy merkittävästi, muita olosuhdehaittoja esiintyy jossain määrin

Esim: Porrassiivous yleensä ja sosiaalitilojen siivous jolloin tilojen likaisuusaste suuri

3 Tai: Siivotaan seuraa- Työ on fyysisesvien koneiden a- ti keveähköä, ja vulla. Lattianhoi- olosuhdehaittoja tokone (esim. pe- esiintyy vain su ja vahaus), ve- vähän. si-imuri, tai kevyt painepesulaite.

Esim: Lattian hoito, pesu ja vahaus _______________________________________________________

Siivotaan eri- Työ on fyysises- 12.32 12.18 koiskoneiden ku- ti melko raskasten: Teollisuus- ta, ja olosuhdeimurin tai pai- haittoja esiintyy nepesulaitteiden runsaasti avulla

Esim: Teollisuustilojen imurointi, joissa yleensä suojainten käyttö on välttämätöntä ja suursiivous

4 Tai: - Siivous yhdis- Työ on fyysisestelmä- ja suur- ti keveähköä ja alakoneiden a- olosuhdehaittoja vulla. Työhön esiintyy vain kohkuuluu yleensä tuullisesti koneyksikön hoito - Varastotyö

Esim: Varasto-tuotanto-myymälätilojen ja kulkuväylien puhdistustyö suurala- tai yhdistelmäkoneilla _______________________________________________________

Laitteiden ja ko- Työ korkeintaan 14.54 14.36 neiden kunnostus keskiraskas. Oloja huoltotyöt. suhdehaittoja esiintyy jossain määrin.

5 Tai Jakeluauton kul- Työssä esiintyy jetus raskaita työvaiheita, muuten työ on keskiraskasta. Olosuhdehaittoja esiintyy melkoisesti _______________________________________________________

Siivoustyö, jos- Työ on fyysises- 16.08 15.88 sa käytetään suu- ti raskasta, ja ria korkeapaine- olosuhteet ovat laitteita tai likaavia ja yleen6 suurtehoimuyksi- sä muita olosuhköitä dehaittoja esiintyy niin runsaasti, että suojainten käyttö on välttämätöntä. _______________________________________________________

Työntekijä luetaan siihen palkkaryhmään kuuluvaksi, jonka mukaista työtä hän suorittaa enemmän kuin puolet päivittäisestä säännöllisestä työajastaan.

13 §.

ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU

1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin tai näiden edustajain kesken.

2. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa asianomaisten liittojen ratkaistavaksi.

3. Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä STK:n ja SAK:n välillä tehdyssä yleissopimuksessa on määrätty.

4. Milloin erimielisyyttä aiheuttava asia työtuomioistuimesta annetun lain mukaan kuuluu työtuomioistuimen käsiteltäviin, eivätkä liittojen väliset neuvottelut ole johtaneet tulokseen, riita-asia voidaan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin sanotussa laissa on säädetty.

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y:n ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y:n kesken 17.12.1981 tehdyssä majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 § Sopimuksen ulottuvuus Tällä työehtosopimuksella määrätään majoitus- ja ravitsemisliikkeiden palveluksessa työaikalain alaista työtä suorittavien työntekijöiden työehdot.

Pöytäkirjamerkintä:

___________________

Tätä työehtosopimusta ei sovelleta esimiesasemassa oleviin henkilöihin eikä työnjohtajiin.

5 § Työntekijäin jako palkkaryhmiin Työntekijät ryhmitellään tehtäviensä mukaan seuraavasti:

1. Kaikki apulaiset.

2. Kahvilan tarjoilija, kahvilan annostelija, myyjä/antelija, kahvinkeittäjä, kahvilan keittäjä, pesulatyöntekijä, siivooja.

3. Varastotyöntekijä, hotellin pääsiivooja, liinavaatevarastonhoitaja.

4. Annostelija, kerroshoitaja, työpaikkaruokalan keittäjä.

5. Puhelunvälittäjä, vastaanottoapulainen.

6. Tarjoilija, paistaja, keittäjä, kokki, keittäjäkylmäkkö, kylmäkkö, lihanpaloittelija, kassanhoitaja, vahtimestari, naulakonhoitaja, huoltaja, varastonhoitaja.

7. Pääkeittäjä, pääkylmäkkö, portieeri, majoitusliikkeen vastaanottaja.

7 § Palvelurahapalkkaiset työntekijät

3. Kerroshoitajat ______________

a) Jos matkustajahuoneisiin tapahtuvasta, kerroshoitajan suorittamasta tarjoilusta peritään palveluraha, tulee tämä kerroshoitajalle varsinaisen palkan lisäksi samansuuruisena kuin 7 § 1 c) -kohdassa on tarjoilijoiden osalta sovittu.

b) Mikäli matkustajahuoneisiin tarjoiltavan aamukahvin tai kahviaamiaisen hinta sisältyy huoneen hintaan, lasketaan tarjoilusta kerroshoitajalle tuleva palveluraha laskennan pohjaksi työpaikalla erikseen sovittavan kohtuullisen hinnan perusteella.

Pöytäkirjamerkintä: ___________________

Jos työpaikalla ei päästä yksimielisyyteen kohtuullisesta hinnasta, jonka perusteella palveluraha lasketaan, tulee asia jättää allekirjoittajajärjestöjen ratkaistavaksi.

c) Mikäli kerroshoitaja osallistuu aamukahvin tai kahviaamiaisen tarjoiluun, joka on järjestetty muualla kuin matkustajahuoneessa tapahtuvaksi, sovitaan työpaikalla erikseen kerroshoitajalle tästä tulevasta korvauksesta.

Pöytäkirjamerkintä:

___________________

Työpaikalla erikseen sovittava korvaus voidaan sopia joko palvelurahana taikka kiinteään palkkaan sisältyvänä minimipalkan ylittävänä osana.

16.10.1980 päivätyn HRHL:n ja Kiinteistötyöntekijäin Liiton edustajain allekirjoittaman, myös Ryhmän tietoon saatetun kannanoton mukaan sanotut työntekijäliitot olivat yhtä mieltä siitä, että kerroshoitajat kuuluivat HRHL:n sopimustoiminnan piiriin riippumatta siitä, oliko kerroshoitajan työnantaja hotelliyrittäjä vai ulkopuolinen yritys. Tämä työntekijäliittojen työehtosopimusten vastainen kannanotto ei ollut vaikuttanut käytännössä vakiintuneeseen sopimusten sanamuodon mukaiseen soveltamiskäytäntöön. Esimerkiksi ServiSystems Oy sovelsi edelleen puhdistus- ja siivousalaa koskevaa työehtosopimusta palveluksessaan oleviin hotellisiivoojiin. HRHL oli alkuvuonna 1982 edelleen vaatinut toistuvasti Ryhmältä majoitus- ja ravitsemisalan sopimuksen soveltamista myös siivousliikkeiden palveluksessa oleviin hotellisiivoojiin. HRHL oli myös toistuvasti esittänyt ryhtyvänsä työtaistelutoimenpiteisiin vaatimustensa läpiajamiseksi.

Kiinteistötyöntekijäin Liiton kanta selvisi edellä tarkoitetusta työntekijäliittojen yhteisestä kannanotosta. Tämä kanta oli selvästi työehtosopimuksen vastainen. Asian johdosta oli järjestetty 23.3.1982 neuvottelu Ryhmän ja Kiinteistötyöntekijäin Liiton välillä. Neuvottelussa

Kiinteistötyöntekijäin Liiton edustajat eivät olleet kiistäneet muistioon merkitsemäänsä kantaa.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä oli 29.3.1982 ottanut vastaan HRHL:n sille osoittaman ilmoituksen työnseisauksesta. Ilmoituksen mukaan siivousyritysten palveluksessa olevien kerroshoitajien (hotellisiivoojien) töitä koskeva työnseisaus alkaisi tiistaina 13.4.1982 kello 5, ellei asiassa päästäisi sitä ennen HRHL:ää tyydyttävään ratkaisuun. Työnseisaus tulisi koskemaan kahdeksaa merkittävää hotellia eri puolilla maata. Työnseisausasia oli ollut esillä 31.3.1982 myös valtakunnansovittelijan toimistossa. Niissäkään neuvotteluissa ei ollut edistytty.

Sanotuilla perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että puhdistus- ja siivousalaa koskevaa työehtosopimusta on sen 1 §:n mukaisesti sovellettava myös niihin puhdistus- ja siivousalan yritysten työntekijöihin, jotka toimivat hotelli- ja ravitsemisliikkeissä.

Kanteen johdosta Kiinteistötyöntekijäin Liitto on ensin lausunut, että kannevaatimus oli yksilöimätön, eihän siitä käynyt ilmi, tarkoittiko kanne sekä hotellisiivoojia (kerroshoitajia) että ravintola-, ruokala- ja kahvilasiivousta tekeviä työntekijöitä vai pelkästään jompiakumpia näistä. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluviin työntekijöihin sovellettiin puhdistus- ja siivousalaa koskevaa työehtosopimusta. Sen sijaan Kiinteistötyöntekijäin Liitto ei ollut koskaan tehnyt Ryhmän eikä minkään muunkaan työnantajaliiton eikä työnantajan kanssa kerroshoitajia koskevaa työehtosopimusta, koska kerroshoitajat eivät kuuluneet Kiinteistötyöntekijäin Liiton järjestämis- ja sopimustoiminnan piiriin. Kanne olisi siis hylättävä siltä osin kuin se koski kerroshoitajia.

Helsingissä olevassa Hotelli Presidentissä, jossa oli 35 ulkopuolisen siivousliikkeen palveluksessa olevaa kerroshoitajaa, näihin sovellettiin HRHL:n ja Osuusliike Elannon kesken tehdyn sopimuksen perusteella majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusta. Mitään työnantajaliiton väittämää vakiintunutta käytäntöä ei ollut siis olemassakaan. Hotelli Presidentissä oli enemmän ulkopuolisen siivousyrityksen palveluksessa olevia kerroshoitajia kuin missään muussa hotellialan yrityksessä. Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton edustaja oli käytyjen neuvottelujen aikana nimenomaan todennut, että mikäli siivousliikkeiden palveluksessa olevat kerroshoitajat olisivat hotelliyrityksen palveluksessa, heihin ilman muuta sovellettaisiin majoitusja ravitsemisalan työehtosopimuksen kerroshoitajia koskevia palkkamääräyksiä.

Sanotuilla perusteilla Kiinteistötyöntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Hotelliyritysten palveluksessa olevien kerrossiivoojien työhön kuului toisin kuin siivousliikkeiden palveluksessa olevien hotellisiivoojien työhön työehtosopimuksen mukaan huoneisiin tarjoilu. Siivousliikkeen palveluksessa olevan hotellisiivoojan tehtäviin kuului ensisijaisesti siivous, mutta myös tähän liittyvä vuoteiden sijaus, liinavaatteiden vaihto sekä tyhjien pullojen yms. poisvienti hotellihuoneista. Sillä seikalla, että majoitus- ja ravitsemisliikkeeseen työsuhteessa oleva kerroshoitaja saattoi suorittaa samoja toimintoja, ei työehtosopimusten soveltamisaluemääräysten kannalta ollut merkitystä. Työehtosopimuksen 1 §:n pöytäkirjamerkintä tarkoitti, että puhdistus- ja siivousalan työehtosopimusta sovellettiin myös tilanteessa, jossa puhdistus- ja siivousliike suoritti muuta kuin siivoustyötä, kuitenkin siten että palkkauksesta sovittiin erikseen työnantajan ja työntekijän kesken. Vaikka siis palkkauksesta sovittiin erikseen, työehtosopimus tuli muutoin sovellettavaksi.

Työntekijäliitot eivät voineet työnantajaliittoja sitovasti keskenään sopia työehtosopimusten soveltamisaloista. Hotellisiivous ei tosin ollut ollut erillisenä kysymyksenä esillä työehtosopimusneuvotteluissa, mutta kun osapuolten välillä oli vallinnut yhteisymmärrys soveltamisalasta ja käytäntö oli ollut vakiintuneesti kantajan kannan mukainen, olisi työntekijäliiton asiana ollut ottaa esille asia työehtosopimusneuvottelussa sitä halutessaan. ServiSystems Oy:n ja KTV:n välisellä sopimuksella ei ollut oikeudellista merkitystä tässä asiassa. 23.3.1982 ei ollut ollut kysymys vastaajan esittämin tavoin siitä, että Ryhmä olisi yrittänyt saada aikaan sopimusta Kiinteistötyöntekijäin Liiton kanssa. Neuvottelu oli järjestetty ennen kaikkea siksi, että laki työtuomioistuimesta edellytti liittoneuvottelun käymistä tulkinta-asiassa. Puhdistus- ja siivousalan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä perustui käytettyyn työmenetelmään ja olosuhdehaittoihin eikä nimikkeisiin.

Kiinteistötyöntekijäin Liitto on vielä muun ohella lausunut, ettei työtuomioistuimen lausunnosta n:o 3 vuodelta 1979 saatu johtoa nyt esillä olevaan asiaan. Kerroshoitajien työ oli nimenomaan tyypillistä majoitusalaan kuuluvaa työtä. Kerroshoitajat eivät kuuluneet Kiinteistötyöntekijäin Liiton sopimustoiminnan piiriin. Oulun Hotelli Vaakunan osalta käydyssä neuvottelussa ei työntekijäpuolella ollut Ryhmän nyt esittämin tavoin omaksuttu työntekijäpuolen nyt ajaman kannan vastaista kantaa. Työnantaja oli vetänyt vääriä johtopäätöksiä myös Rovaniemellä käydystä neuvottelusta.

Kiinteistötyöntekijäin Liitto on jutun esivalmistelun aikana vielä lausunut, että asianosaisten välillä 23.3.1982 käyty keskustelu ei ollut varsinainen neuvottelu. Siitä tilaisuudesta työnantajapuoli oli tehnyt pelkästään yksipuolisen muistion. Kiinteistötyöntekijäin Liiton puheenjohtaja oli ehdottanut keskustelun jatkamista. Keskustelua ei sitten kuitenkaan ollut jatkettu, koska seuranneena päivänä oli tullut haaste työtuomioistuimeen. Kun neuvottelua ei ollut käyty, ei kannetta voitu ottaa tutkittavaksi.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on katsonut, että 23.3.1982 käyty neuvottelu oli täyttänyt neuvottelulta vaadittavat edellytykset. Neuvotteluja koskeva väite olisi joka tapauksessa liian myöhään tehtynä hylättävä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja toteaa, että joskaan riitakysymystä koskevia työehtosopimuksen 13 §:ssä tarkoitettuja neuvotteluja ei ole käyty asianmukaisesti loppuun ennen kanteen vireillepanoa ja tämä on ainakin osaltaan johtunut kantajapuolesta, neuvottelut on kuitenkin sittemmin jutun esivalmistelun aikana käyty loppuun työehtosopimuksen vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Ottaen myös huomioon työtuomioistuimesta annetun lain 16 ja 19 §:n säännökset työtuomioistuin katsoo, että kun mainitun lain 11 §:n 2 momentin mukaan riita-asiaa ei saa työtuomioistuimessa tutkia ennen kuin työehtosopimuksen määräämä neuvottelu on tapahtunut, myös jutun jo vireillä ollessa loppuun saatetut neuvottelut täyttävät tämän lainkohdan vaatimukset riita-asian tutkimiselle työtuomioistuimessa.

Puhdistus- ja siivousalaa koskevaa työehtosopimusta sovelletaan sopimuksen 1 §:n mukaan Suomen Työnantajain Yleiseen Ryhmään kuuluvissa puhdistus- ja siivousalan yrityksissä. Mikäli puhdistus- ja siivousliike suorittaa muuta kuin siivoustyötä, sovitaan määräyksen pöytäkirjamerkinnän mukaan kulloinkin eri tehtävissä maksettavista palkoista erikseen työnantajan ja työntekijän kesken. Pöytäkirjamerkinnän tarkoituksesta on vastaajaliiton työtuomioistuimessa kuultu puheenjohtaja lausunut, että määräys tarkoittaa tapauksia, joissa siivousliike ottaa tehtäväkseen joitakin kokonaan eri alaa koskevia tehtäviä. Määräys osoittaisi, että tällöin olisi sovellettava työsopimuslain 17 §:n mukaisesti asianomaisen alan työehtosopimuksen palkkamääräyksiä. Sanamuotonsa mukaan määräys voi kuitenkin yhtä hyvin koskea siivoustyötä lähelläkin olevia työtehtäviä.

Sen mukaan kuin jutussa on selvitetty, tekevät kanteen tarkoittamat työntekijät suurin piirtein samanlaista työtä kuin hotelliyritysten palveluksessa olevat kerroshoitajat. Pääosan työstä muodostaa hotellihuoneiden siivous ja kunnostaminen, vuoteiden sijaaminen ja liinavaatteiden vaihto siihen luettuina. Lähinnä käyttäytymisessä on otettava huomioon hotellin asiakkaat. Huoneisiin tarjoilu ei kuulu heidän tehtäviinsä, mutta joissakin tapauksissa he ovat osallistuneet tarjoiluun hotellin aamiaishuoneessa. Myös hotellin palveluksessa olevien kerroshoitajien osalta on huoneisiin tarjoilu nykyisin vähäistä.

Erimielisyys koskee lähinnä ServiSystems Oy:n palveluksessa olevia työntekijöitä. Esitetyn selvityksen mukaan yhtiö on soveltanut näidenkin työntekijöidensä työsuhteisiin vakiintuneesti puhdistus- ja siivousalan työehtosopimusta. Asiassa esitetty selvitys osoittaa työtuomioistuimen mielestä, että myös Kiinteistötyöntekijäin Liiton edustaja on osallistuessaan neuvotteluihin työehtosopimuksen soveltamisesta eräässä hotelliyrityksessä ollut selvillä siitä, että neuvottelun kohteena olevat työntekijät tekivät nyt riidanalaiseksi saatettua työtä. Mitään huomautusta tämä ei ole liiton taholta aiheuttanut, vaan neuvottelut on käyty loppuun siltä pohjalta, että asiassa sovelletaan siivous- ja puhdistusalan työehtosopimusta.

Työtuomioistuin on antamassaan lausunnossa n:o 3/1979 katsonut, että Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän jäsenenä puhdistus- ja siivousalan työehtosopimukseen sidottu liikkeenharjoittaja on ollut velvollinen soveltamaan tämän alan yrityksessään mainittua työehtosopimusta myös tehtäväkseen ottamassaan rakennusten loppusiivouksessa, vaikkei tällaista loppusiivousta eikä muutakaan rakennussiivousta ollut erikseen mainittu työehtosopimuksen tekstissä eikä, sikäli kuin oli selvitetty, myöskään työehtosopimusneuvotteluissa. Työsopimuslain 17 §:n soveltamista silmällä pitäen työtuomioistuin on edelleen todennut työehtosopimuslakiin perustuvalle työehtosopimusjärjestelmällemme olevan vierasta, että jonkin työehtosopimuksen soveltamispiiriin työehtosopimuslain 4 §:n mukaan kuuluva, sanotun sopimuksen alaan luettavaa työtä suorittava yritys joutuisi soveltamaan toista työehtosopimusta sen mukaan, mitä myös ensin mainitun sopimuksen piiriin luontevasti luettavaa työtä yrityksen työntekijät kulloinkin tekevät.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, P. Hämäläinen, M. Virtanen, Uski, Leivo, Kenraali ja Olin.

Eri mieltä olevan jäsen Kenraalin lausunto:

Yhdyn työtuomioistuimen enemmistön esittämiin perusteluihin seuraavalla tavalla kuuluvaan virkkeeseen saakka: "Myös hotellin palveluksessa olevien kerroshoitajien osalta on huoneisiin tarjoilu nykyisin vähäistä". Muilta osin katson selvitetyn, että ServiSystems Oy, jonka palveluksessa olevia työntekijöitä erimielisyys lähinnä koskee, on tosin soveltanut näidenkin työntekijöiden työsuhteisiin puhdistus- ja siivousalan työehtosopimusta. Sen sijaan katson jääneen luotettavasti selvittämättä, että myös Kiinteistötyöntekijäin Liiton edustajat olisivat liittotasolla tai paikallisesti hotelliyrityksissä käydyissä neuvotteluissa olleet tietoisia siitä, että neuvottelut ovat koskeneet (paitsi muita työntekijöitä) mahdollisesti myös nyt riidanalaiseksi saatettua työtä tekeviä työntekijöitä.

Edelleen katson, ettei ole estettä soveltaa Suomen työmarkkinakäytännössä hyväksyttyä ja yleisesti noudatettua teollisuusliittoperiaatetta myös palvelualoilla. Tämän periaatteen soveltaminen tässä tapauksessa merkitsee siis sitä, että kaikkiin kerroshoitajiin, riippumatta siitä, ovatko he hotelliyrityksen vai ulkopuolisen liikkeen palveluksessa, on sovellettava pääalan eli majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusta.

Vielä totean, että puhdistus- ja siivousalan työehtosopimuksen soveltaminen siivousyritysten palveluksessa oleviin hotellien kerroshoitajiin merkitsisi kahden eri työehtosopimuksen soveltamista samaa työtä (ja jopa samassa työpaikassa) tekeviin työntekijöihin, mitä asiantilaa ei voida pitää hyvin toimivan työehtosopimusjärjestelmän kannalta asianmukaisena.

Esittämääni nähden katson jääneen näyttämättä, että siivousliikkeen palveluksessa oleviin kerroshoitajiin olisi sovellettava puhdistus- ja siivousalan työehtosopimusta, minkä vuoksi harkitsen oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun nähden määrään kuitenkin, että Kiinteistötyöntekijäin Liiton on itse kärsittävä kulunsa asiassa.