Finnish Labour Court dismissed union fines for minor strike actions that did not violate peace obligations.

Ammattiosaston toimeenpanema työnseisaus oli kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä virkaehtosopimuksen palkkaluokittelua, yötyötä ja vuosilomaa koskeviin määräyksiin, minkä lisäksi sillä oli pyritty vaikuttamaan virkakoneistoa, virkojen täyttämistä, muuta henkilöstöpolitiikkaa ja työsuhdeasuntojen hankkimista koskeviin eli sellaisiin asioihin, joista ei voida virkaehtosopimuksella sopia.

Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Näyttämättä oli jäänyt, että liitot olisivat laiminlyöneet niille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Asianosaiset: Kunnallinen sopimusvaltuuskunta Julkisten Työalojen Ammattijärjestö JTA r.y., Mielenterveys- ja Kehitysvamma-alan Liitto MKL r.y. ja Mielenterveys- ja Kehitysvamma-alan Liitto MKL r.y:n Helsingin II osasto r.y.

RATKAISU

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan sekä Julkisten Työalojen Ammattijärjestö JTA:n ja kahden muun viranhaltijayhdistyksen kesken 25.3.1980 allekirjoitetussa kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEINEN OSA

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. PALKKALUOKKIIN SIJOITTELU JA IKÄLISÄJÄRJESTELMÄT

1 mom. Viranhaltijalle suoritetaan palkkaus sen palkkataulukon ja palkkaluokan mukaan, joka virkaehtosopimuksen nojalla oli hänen palkkauksensa perusteena 29.2.1980.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA SUHDE AIKAISEMPIIN PALVELUSSUHTEEN EHTOIHIN

1 mom. Tämä sopimus on voimassa 1.3.1980-28.2.1981. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolella kirjallisesti irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä, ellei tämän virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjasta toisin ilmene. Irtisanomisesta huolimatta ovat tämän sopimuksen määräykset voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku osapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11. TYÖRAUHA

1 mom. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

2 mom. Lisäksi virkaehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä viranhaltijayhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II SOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET YKSITYISKOHDITTAIN

1. luku

TYÖAIKA

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

22 §

1 mom. Iltatyöstä suoritetaan 15 %:n ja yötyöstä 30 %:n suuruinen rahakorvaus, joka lasketaan 23 §:n 1 momentissa tarkoitetusta tuntipalkasta, taikka yötyöstä vastaava hyvitys vapaa-ajan muodossa. Periodityötä suorittavan viranhaltijan osalta yölyön vapaa-aikahyvitys on kuitenkin 20 minuuttia yötyötuntia kohden.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

22 a §

1 mom. Yleissairaalassa, terveyskeskuksessa ja mielisairaalan vastaanotto-osastolla annetaan kolmivuorotyöhön rinnastettavaa periodityötä (työaikalain 6 §) suorittavalle viranhaltijalle, jonka yötyövuorojen lukumäärä on vähintään 9 ja enintään 22 vuosineljänneksen (tammi-maaliskuu, huhti-kesäkuu, heinä-syyskuu, loka-joulukuu) aikana ja jonka palvelussuhde on keskeytymättä jatkunut vähintään kolme kuukautta, 22 §:n 1 momentissa tarkoitettu vapaa-aikahyvitys. Yötyön vapaa-aikahyvitystä annetaan kuitenkin enintään kuusi tuntia kolmen viikon ja neljä tuntia kahden viikon työaikajaksossa. Kolmiviikkoisjaksossa 18 tuntia ja kahden viikon työaikajaksossa 12 tuntia ylittäviltä yötyötunneilta annetaan työnantajan harkinnan mukaan yötyökorvauksena 22 §:n 1 momentissa tarkoitettu vapaa-aikahyvitys tai rahakorvaus. Milloin käytössä on kahden työaikajakson tasoituskausi, ovat edellä mainitut tuntimäärät vastaavasti kaksi kertaa suurempia.

Pöytäkirjamerkintä:

Viranhaltijan vuosineljänneksen aikana tekemien yötyövuorojen lukumäärä ratkaisee sen, sovelletaanko hänen vuosineljänneksen aikana tekemänsä yötyön korvaamiseen 22 vai 22 a §:n määräyksiä, mikäli muut edellä mainitut edellytykset täyttyvät.

2 mom. Mikäli 1 momentissa tarkoitetulle viranhaltijalle ei ole voitu laitoksen toiminnan vuoksi antaa yötyöstä sanotussa momentissa tarkoitettua vapaa-aikahyvitystä, suoritetaan hänelle kussakin periodissa tehdystä yötyöstä, josta hän ei ole saanut vapaa-aikahyvitystä, 22 §:n 1 momentissa tarkoitetun rahakorvauksen lisäksi 30 %:n rahakorvaus, joka lasketaan 23 §:n 1 momentissa tarkoitetusta tuntipalkasta. Edellä mainittu rahakorvaus suoritetaan kuitenkin enintään siltä yötyötuntimäärältä, joka saadaan, kun kolmiviikkoisjaksossa 18 yötyötunnista ja kahden viikon työaikajaksossa 12 yötyötunnista vähennetään niiden yötyötuntien määrä, joilta viranhaltijalle on suoritettu vapaa-aikahyvitys. Kahden työaikajakson tasoituskautta käytettäessä ovat edellä mainitut tuntimäärät vastaavasti kaksinkertaisia.

3 mom. Tässä pykälässä tarkoitetulle viranhaltijalle maksetaan niiltä yötyötunneilta, joilta hän saa vapaa-aikahyvityksen, kuitenkin kolmiviikkoisjaksossa enintään 36 yötyötunnilta ja kahden viikon työaikajaksossa enintään 24 yötyötunnilta lisäksi 15 %:n suuruinen erillinen rahakorvaus, joka lasketaan 23 §:n 1 momentissa tarkoitetusta tuntipalkasta. Kahden työaikajakson tasoituskautta käytettäessä ovat edellä mainitut enimmäismäärät vastaavasti kaksinkertaisia.

4 mom. Tässä pykälässä tarkoitettujen korvausten suorittamisajankohtaan nähden noudatetaan 22 §:n 3 momentin määräyksiä.

5 mom. Mikäli tässä pykälässä tarkoitetun viranhaltijan työjakso keskeytyy 18 §:n 5 momentissa mainitusta syystä, ei yötyön vapaa-aikahyvitystä eikä asuntovarallaolotuntien puoliskoja käytetä säännöllisen työajan vajauksen täyttämiseen enempää kuin se määrä, mikä asianomaisen viranhaltijan vahvistettuun työvuorotaulukkoon on merkitty annettavaksi yötyön vapaa-aikahyvityksenä tai luettavaksi asuntovarallaoloa työajaksi.

Pöytäkirjamerkintä:

22 a §:n määräyksiä sovelletaan 1.10.1980 jälkeen lähinnä alkavan periodin alusta lukien.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. luku

56 § VUOSILOMA

1 mom. Pääviranhaltijalla on oikeus saada kalenterivuosittain vuosilomaa kultakin sellaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jonka aikana hän on ollut oman kunnan tai kuntainliiton 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa palveluksissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

57 §

1 mom. Pääviranhaltijan vuosiloman pituus on jokaista 56 §:ssä tarkoitettua lomanmääräytymiskuukautta kohden

1) kolme arkipäivää,

jos hänen päävirkasuhteensa omassa kunnassa tai kuntainliitossa on välittömästi lomanmääräytymisvuoden maaliskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kalenterikuukautta ja hänellä on siihen mennessä ikälisään oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään kymmenen vuotta,

2) 2 1/2 arkipäivää,

a) jos hänen päävirkasuhteensa omassa kunnassa tai kuntainliitossa on välittömästi lomanmääräytymisvuoden maaliskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kalenterikuukautta ja hänellä on siihen mennessä ikälisään oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään kymmenen vuotta,

b) jos hänen päävirkasuhteensa omassa kunnassa tai kuntainliitossa on välittömästi lomanmääräytymisvuoden maaliskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään yhden vuoden ja hänellä on siihen mennessä ikälisään oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään seitsemän vuotta,

c) jos hän on ollut oman kunnan tai kuntainliiton palveluksessa välittömästi lomanmääräytymisvuoden maaliskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta,

d) jos hän on ollut päätoimiseksi katsottavassa palvelussuhteessa omassa kunnassa tai kuntainliitossa välittömästi lomanmääräytymisvuoden maaliskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden ja on siihen mennessä ollut kunnan tai kuntainliiton päätoimiseksi katsottavassa palvelussuhteessa yhteensä vähintään viisi vuotta. Tässä kohdassa tarkoitettua palvelusaikaa laskettaessa ei oteta huomioon 30 päivää lyhyempiä palvelusaikoja.

Edellä olevat c- ja d-kohdan määräykset koskevat 1.4.1979 tai myöhemmin alkavia lomanmääräytymiskuukausia, kuitenkin siten, että d-kohdan viimeisessä virkkeessä olevaa määräystä noudatetaan 1.4.1980 alkavan lomanmääräytymisvuoden alusta lukien.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 mom. Edellä 2 b - d-kohdissa tarkoitetusta vuosilomasta annetaan 24 lomapäivää ylittävä loman osa työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua. Viranhaltijan suostumuksella voidaan edellä mainittu loman osa antaa muulloinkin sen kalenterivuoden kuluessa, jona lomanmääräytymisvuosi päättyy. Tähän vuosiloman osaan ei anneta 59 §:n 2 momentissa sanottua loman pidennystä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

59 §

1 mom. Vuosiloma annetaan pääviranhaltijalle työnantajan määräämänä aikana lomakautena, jollei virkatehtävien laatu tai lomavuorojen järjestely vaadi loman tai sen osan antamista muulloin samana kalenterivuotena taikka 57 §:n 2 momentista muuta johdu. Lomakausi on toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika, nämä päivät mukaan luettuina. Viranhaltijan suostumuksella voidaan vuosiloma tai sen osa antaa muulloinkin kuin lomakautena, kuitenkin viimeistään seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä.

2 mom. Muuhun kuin lomakauteen määrätty vuosiloma tai sen osa annetaan, mikäli kysymyksessä ei ole virkatehtävän laadun tai virantoimituksen keskeytyksen vuoksi muuna kuin lomakautena annettava loma taikka 57 §:n 2 momentissa tarkoitettu loman osa, puolella pidennettynä, ei kuitenkaan enemmästä kuin koko vuosiloman puolesta määrästä, niin että suurin mahdollinen pidennys voi olla neljäsosa koko lomasta. Puolia päiviä ei tätä lomaa myönnettäessä oteta huomioon. Kuitenkin 57 §:n 1 momentin 2 b - d-kohdissa mainitun loman osalta suurin mahdollinen pidennys on kuusi arkipäivää. Tässä momentissa tarkoitettua loman pidennystä ei anneta lomaan tai sen osaan, joka 4 momentin mukaisen lomajärjestyksen vahvistamisen jälkeen on viranhaltijan pyynnöstä siirretty pidettäväksi muuna kuin yleisenä lomanantokautena.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä mainitun kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen osapuolten sanotun sopimuksen tarkistamisesta 1.11.1980 lukien tekemässä pöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Todettiin, että kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 8 §:ssä tarkoitetun, viranhaltijoiden palkkaluokkiin sijoittelua ja muita vastaavia tarkistuksia koskevan järjestelyvaraerän käytöstä oli saavutettu neuvottelutulos 15.5.1980 mennessä.

Sovittiin, että kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen (1.3.1980-28.2.1981) mukaisia viranhaltijain palvelussuhteen ehtoja tarkistetaan siten kuin jäljempänä tässä pöytäkirjassa ja sen liitteissä on mainittu.

Tarkistukset tulevat voimaan 1.11.1980 lukien lukuun ottamatta opettajanviran haltijoiden kouluvuoden alkamiseen välttämättömästi liittyviä liitteessä 17 erikseen mainittuja tarkistuksia, jotka tulevat voimaan 1.8.1980.

3 §

Tämän pöytäkirjan liitteinä ovat muutokset ja lisäykset kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen seuraaviin liitteisiin:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liite n:o 19/Eräiden kunnallisten viranhaltijain palkkaluokkiin sijoittelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liite n:o 19/Kunnallinen yleinen virkaehtosopimus 1980

ERÄIDEN KUNNALLISTEN VIRANHALTIJAIN PALKKALUOKKIIN SIJOITTELU

1 luku. Yleiset määräykset

1 §

1 mom. Viranhaltijaryhmät sijoitetaan palkkaluokkiin 1.11.1980 lukien siten kuin jäljempänä on määrätty, kuitenkin niin, että palkkausta voidaan tarkistaa enintään yhdellä palkkaluokalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

1 mom. Milloin viranhaltijan palkkaus II luvun mukaan määräytyy asteikon puitteissa, on palkkaluokkaa vahvistettaessa otettava huomioon virkatehtävien laatu, vaativuus, vastuullisuus ja määrä, viranhaltijan taito ja kyky sekä asema kunnan tai kuntainliiton organisaatiossa.

2 mom. Mikäli useaan viranhaltijaan sovelletaan samaa asteikkoa, joko virkanimikkeen tai tehtävänkuvauksen perusteella, palkkaluokkia määrättäessä toteutetaan edellä 1 momentissa mainitut perusteet huomioon ottaen tarkoituksenmukainen palkkausporrastus siten, että vaativampia tehtäviä suorittavat viranhaltijat sijoitetaan asteikon puitteissa muita korkeampiin palkkaluokkiin ja että viranhaltijoita mahdollisuuksien mukaan sijoitetaan ainakin suurissa yksiköissä mahdollisimman moniin käytettävissä oleviin palkkaluokkiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II luku. Yksityiskohtaiset määräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. TERVEYDENHUOLTOALAN HENKILÖKUNTA

3.1. Hoitohenkilökunta

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3.1.3. Sairaala-, hoito- ja huoltolaitoksissa, avoterveydenhuollossa sekä lasten ja kehitysvammaisten päivähoitolaitoksissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3.1.3.18. Mielisairaanhoitaja Y 16-17 pl

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä kerrotuilla perusteilla kunnallinen sopimusvaltuuskunta on vaatinut Julkisten Työalojen Ammattijärjestö JTA:n ja Mielenterveys- ja Kehitysvamma-alan Liiton tuomitsemista kunnallisen virkaehtosopimuslain nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä sekä Mielenterveys- ja Kehitysvamma-alan Liitto MKL r.y:n Helsingin II osaston tuomitsemista hyvityssakkoon kunnallisen virkaehtosopimuslain nojalla luvattoman työtaistelun toimeenpanemisesta.

Edellä kerrotuilla perusteilla Julkisten Työalojen Ammattijärjestö JTA ja Mielenterveys- ja Kehitysvamma-alan Liitto MKL ovat osaltaan vaatineet kanteen hylkäämistä.

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Mielenterveys- ja Kehitysvamma-alan Liiton hallitus on päätöksellään 27.2.1981 kieltänyt työtaistelun toimeenpanemisen ja tiedottanut tästä päätöksestä kirjeitse ammattiosastolle. Liiton toiminnanjohtaja on jo ammattiosaston edellä mainitussa 16.2.1981 pidetyssä kokouksessa ilmoittanut, että suunniteltu työtaistelu on vastoin sekä lakia että sopimusta. Julkisten Työalojen Ammattijärjestö on niin ikään kieltänyt työtaistelun aloittamisen. Mainitut liitot ovat työnantajapuolen kanssa käymissään neuvotteluissa pyrkineet työnseisauksen syynä olleiden kysymysten ratkaisemiseen neuvotteluteitse. Yhdistysten toimenpiteet näyttävät osaltaan vaikuttaneen siihen, että 9.3.1981 alkavaksi ilmoitettu työnseisaus sittemmin peruuntui. Edellä mainituista syistä ja kun työnseisaus on jäänyt vähäiseksi työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että yhdistykset olisivat tässä asiassa laiminlyöneet niille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi Julkisten Työalojen Ammattijärjestöä ja Mielenterveys- ja Kehitysvamma-alan Liittoa vastaan tehdyt hyvityssakovaatimukset hyläten kunnallisen virkaehtosopimuslain 8, 9 ja 20 §:n nojalla tuomita Mielenterveys- ja Kehitysvamma-alan Liitto r.y:n Helsingin II osaston maksamaan kunnalliselle sopimusvaltuuskunnalle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 500 markkaa sekä korvaamaan kunnallisen sopimusvaltuuskunnan oikeudenkäyntikulut 1 400 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Vapaavuori, Schrey, Kuivanen ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.