Legislator Case Law & Legislation
TT:1981-94 AI generated

Labor court dismissed union strike claim for damages due to failure to enforce work peace obligations.

Case Number TT:1981-94
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Labor Court dismissed the union's claim for damages and legal costs against the employer regarding a strike over wage increases. The court found that the union failed to prove it neglected its duty to maintain work peace during the strike, noting the strike was short and the union representative had attempted to resolve the issue. Consequently, the court ruled that the union could not be held liable for the employer's losses caused by the industrial action.

Legislator headnote

AI generated

Section 32 of the Collective Agreements Act; A union fails to incur liability for damages if it cannot demonstrate a clear neglect of its duty to maintain work peace during a strike.

Keywords

AI generated
work peace obligations union strike liability collective agreements act industrial action damages labor court dismissal

Cited Legislation

AI generated
Section 32 of the Collective Agreements Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Näyttämättä oli jäänyt, että ammattiosasto olisi työehtosopimuksen palkkamääräyksiin työtaisteluna kohdistuneen lakon yhteydessä laiminlyönyt velvollisuutensa työrauhan turvaamisessa.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 24.3.1980 allekirjoitetussa kalkki ja sementtiteollisuuden korjausosastoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

III TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

8 § Työpalkat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Liitot suosittelevat, että työpaikoilla sovitaan työnluokituksen käytöstä töiden keskinäisen vaativuuden määrittelemiseen ja työkohtaisten palkkojen porrastamiseen ja että tällöin käytetään liittojen yhteisesti hyväksymää työnluokitusjärjestelmää ja menettelytapaohjeita.

9 § Vaativat ammattityöntekijät

Ammattitöissä aikapalkalla työskenteleville palkkaryhmään 5 kuuluville ammattityöntekijöille maksetaan palkkaa, joka vähintään 20 %:lla ylittää asianomaisten työntekijäin ohjetuntipalkat.

Pöytäkirjamerkintä:

Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että vaativien ammattityöntekijäin palkkojen tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, että siinä otetaan huomioon tehtävän vaativuus, ao. työntekijän pätevyys ja tehtaan vastaavien palkkaryhmien ansiotaso ja sen kehitys.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Erikoislisät

1. Sen mukaan poikkeaako työntekijän työtaito, työteho tai kokemus taikka hänen tehtävänsä hänelle asettamat vaatimukset kysymyksessä olevan työntekijäryhmän yleisestä keskitasosta, voidaan hänelle maksaa enintään 10 % korkeampi palkka ohjetuntipalkasta laskettuna.

2. Pääasiassa aikatyötä suorittaville, 18 vuotta täyttäneille täysin työkykyisille työntekijöille voidaan maksaa aikatyölisää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 § Kokonaistuntipalkkajärjestelmä

Liitot ovat sopineet, että työehtosopimuksen voimassaoloaikana toteutetaan ylläpito-osastolla niin monessa teollisuuslaitoksessa kuin mahdollista kokonaistuntipalkkajärjestelmä, jossa tulee myös sopia palkkojen tarkistusmenettelystä. Kuitenkin, jos palkanmaksu tapahtuu urakan tai muun työn tulokseen välittömästi vaikuttavan palkkiojärjestelmän perusteella, voidaan nykyinen järjestelmä säilyttää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

32 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen on kielletty.

4. Niin kauan, kun tämän sopimuksen piiriin kuuluvasta riidanalaisesta asiasta käydään neuvotteluja tai se on 1 ja 2 momentissa mainittujen elinten ratkaistavana, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua) eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon Oy Partek Ab:n Turun Kaakelin korjausosastolla kanteessa mainittuna aikana ja ilmoitetussa laajuudessa. Työtaistelun oli aiheuttanut työnantajan kieltäytyminen vakiintuneen käytännön mukaisista palkan tarkistuksista.

Työnantajan tarkoituksena oli ollut yksipuolisesti vetäytyä vakiintuneen käytännön mukaisista palkantarkistuksista. Ilmeisesti tarkistuksista kieltäytymällä oli haluttu myös kokeilla korjausosaston työntekijöiden yhtenäisyyttä.

Oy Partek Ab:n Turun Kaakelin korjausosaston työntekijät muodostivat noin 10 prosenttia koko tehtaan työntekijäkunnasta. Korjausosaston työntekijät olivat kaikki Turun metallityöväen Ammattiosaston jäseniä. Heillä ei ollut edustusta ammattiosaston toimikunnassa. Korjausosaston luottamusmies ei ollut itse osallistunut lakkoon. Kun työntekijät olivat hänen ponnisteluistaan huolimatta poistuneet työpaikalta, oli hän jäänyt töihin ja ilmoittanut Turun metallityöväen Ammattiosaston toimitsijalle tapahtuneesta. Ammattiosaston taholta oli kehotettu välittömästi palauttamaan työrauha korjausosastolle ja toimimaan muutoinkin työrauhavelvoitteen mukaisesti. Ammattiosasto ei ollut ehtinyt kokouksessaan tuomita työtaistelua, koska lakko oli loppunut ja sopimukseen oli päästy jo 3.10.1980.

Metallityöväen Liitto on katsonut ammattiosaston ja luottamusmiehen ryhtyneen riittäviin toimenpiteisiin työtaistelun syntymisen ehkäisemiseksi sekä sen tuomitsemiseksi ja lopettamiseksi. Edellä esitettyyn viitaten liitto on kiistänyt kanteen.

Sillä seikalla, että korjausosaston luottamusmies ei itse ollut osallistunut työtaisteluun, ei ollut ammattiosaston vastuuta poistavaa merkitystä, koska luottamusmies joka tapauksessa oli esittänyt palkankorotusvaatimuksen joka myöhemmin oli johtanut työtaisteluun. Toisaalta vastaajan kirjelmästä ilmeni, ettei ammattiosasto ollut ehtinyt ryhtyä toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi, ja joka tapauksessa korjausosaston työntekijät olivat työtaisteluun ryhtyessään ilmoittaneet palaavansa työpaikalle perjantaina 3.10.1980. Työtaistelu oli ilmoitettu määräaikaiseksi, ja se oli kestänyt ilmoitetun ajan, joten tästä voitiin päätellä, ettei ammattiosasto ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Turun metallityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Oy Partek Ab:n Turun Kaakelin korjausosaston työntekijät ovat palkankorotusvaatimuksiaan tukeakseen olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 1.10.1980 kello 12 alkaen sekä 2.10.1980 koko päivän. Työntekijät ovat ilmoittaneet lakon syyksi sen, että työnantaja olisi jättänyt noudattamatta vakiintuneen käytännön palkkojen korottamisessa. Tästä riippumatta lakko on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Osaston luottamusmies, joka ei ole itse osallistunut lakkoon, on ennen lakon alkua kehottanut työntekijöitä pysymään työpaikalla ja lakon alettua ilmoittanut asiasta ammattiosaston toimistoon saaden sieltä kehotuksen työntekijöille palata työhön. Käytännön mahdollisuuksia lakon lopettamiseen ennen sen ennalta ilmoitettua päättymisaikaa ei ammattiosastolla ole tuolloin enää ollut. Selvittämättä on jäänyt, olisiko luottamusmiehellä ollut tietoa uhkaavasta lakosta niin paljon aikaisemmin, että hän olisi voinut ennen lakon alkamista pyytää apua tilanteen selvittämiseen ammattiosaston johdolta tai Metallityöväen Liitolta. Nämä seikat ja lakon lyhyen kestoajan huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että ammattiosasto olisi asiassa laiminlyönyt velvollisuutensa työrauhan turvaamisessa. Käsityksensä mukaan luottamusmies on sitä paitsi työntekijöiden palattua työhön 3.10.1980 saanut estetyksi sen, että he poistuisivat uudestaan työpaikalta.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun katsoen saavat Metallityöväen Liitto ja Turun metallityöväen Ammattiosasto kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Leivo, Suominen ja Sulkunen.

Eri mieltä olevan jäsen Hurmalaisen lausunto, johon jäsenet P. Hämäläinen ja Pyrhönen yhtyivät:

Koska osaston luottamusmies oli esittänyt työnantajalle palkankorotusvaatimuksen sekä sen hylkäämisen seurauksena alkavan lakon alkamis- ja päättymisajankohdan katson että ammattiosaston, joka vastaa luottamusmiehen toiminnasta, olisi jo tässä vaiheessa ennen lakon alkamista pitänyt ryhtyä riittäviin toimiin lakon estämiseksi. Koska riittävät toimenpiteet on laiminlyöty, harkitsen oikeaksi tuomita työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Turun metallityöväen Ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 000 markkaa hyvityssakkoa Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle, minkä lisäksi ammattiosaston tulee korvata kantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 000 markalla.