Labor court fines union for strike actions violating work peace obligations under collective agreement.
Legislator summary
AI generatedThe labor court ruled that the union's refusal to work, prohibition of overtime, and strikes constituted a strike action targeting wage provisions in the collective agreement. Although the employer had not immediately warned employees to continue specific tasks, the union failed to take measures to end the strike. Consequently, the court ordered the union to pay a fine of 3,500 marks and cover legal costs.
Legislator headnote
AI generatedSection 4 of the Collective Agreements Act; Section 8 of the Collective Agreements Act: A union is liable for a fine if its members engage in strike actions against wage provisions without prior warning from the employer to continue specific work and without the union taking steps to terminate the strike.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kieltäytyminen tietystä työstä, ylityökielto ja lakot olivat muodostaneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneen työtaistelutoimenpiteen, joskaan työnantajapuolelta ei ollut heti huomautettu työntekijöille siitä, että näiden olisi jatkettava myös edellä mainittua työtä. Ammattiosaston, joka vastasi asettamiensa luottamusmiesten toiminnasta, ei ollut edes väitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin saadakseen työntekijät lopettamaan työtaistelunsa. Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.
Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisliittojen välillä 21.3.1980 allekirjoitetussa panimoiden ja virvoitusjuomatehtaiden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
II SOPIMUKSEN SITOVUUS JA NOUDATTAMISVELVOLLISUUS
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 § Työrauhavelvoite
Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
III TYÖNJOHTO JA JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS
6 § Työnjohto
Työnantajalla tai hänen määräämällään edustajalla on oikeus ottaa toimeen työntekijät, johtaa ja jakaa työt sekä irtisanoa ja erottaa työntekijät.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
IV TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
8 § Työpalkat
Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneissä eri paikkakuntaluokissa ja palkkaryhmissä seuraavat:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
9 § Suorituspalkkatyö
1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se on teknisesti mahdollista, suoritetaan työ tuotannon ja ansion kohottamiseksi suorituspalkkatyönä.
2. Milloin työtulos on oleellisesti riippuvainen työmäärästä ja vaihtelee työponnistuksen mukaan, voidaan palkkausmuotona käyttää suoraa urakkaa tai osaurakkaa.
3. Suora urakka on hinnoiteltava siten, että työntekijän urakka-ansio normaalilla urakkatyövauhdilla nousee 20 % ohjetuntipalkkaa korkeammaksi ja kasvaa suoritustason noustessa samassa suhteessa.
4. Osa- eli sekaurakkatyö, jossa osa palkasta maksetaan kiinteänä ja osa työsuorituksen mukaan määräytyvänä liikkuvana osana, on hinnoiteltava siten, että työsuorituksen tai työtehon vastatessa normaalia urakkatyövauhtia työntekijän ansio nousee 20 % ohjetuntipalkkaa korkeammaksi. Työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä tulee palkan liikkuvan osan kasvaa vähintään samassa suhteessa.
5. Palkkiopalkkajärjestelmää voidaan käyttää niissä töissä, joissa työtulos (tuotannon määrä, tuotteen laatu, raaka-aineen käytön taloudellisuus yms.) riippuu esim. työntekijän tarkkaavaisuudesta, työtaidosta, tms. tekijästä.
6. Paikallisesti voidaan sopia myös muiden suorituspalkkausmuotojen käytöstä.
7. Suorituspalkkatyössä on ohjetuntipalkka taattu.
8. Suorituspalkkatöiden hinnoittelusta sovitaan paikallisesti.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
V TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
16 § Ylityö
Ylityötä tehdään työaikalaissa säädetyin ja viranomaisten määrittelemin rajoituksin.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Osapuolten välillä 27.3.1981 allekirjoitetussa työehtosopimuksen liitepöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1 § PALKANKOROTUKSET
A. Voimassa olevia palkkoja korotetaan 65 pennillä tunnissa sen palkanmaksukauden alusta lukien, jonka alkamispäivä on lähinnä 26.3.1981.
Ohjetuntipalkkoja nostetaan 65 pennin yleiskorotuksen lisäksi 1. palkkaryhmässä 25 penniä, 2. palkkaryhmässä 30 penniä, 3. palkkaryhmässä 35 penniä sekä 4. palkkaryhmässä 40 penniä.
Ohjetuntipalkkojen ylimääräinen korottaminen ei sellaisenaan aiheuta korotusta käytännön ansioissa yli sovittujen yleiskorotusten edellyttäen, että palkat uusista ohjetuntipalkoista laskettuina täyttävät kussakin palkkamuodossa työehtosopimuksen mukaiset vähimmäisvaatimukset.
Työehtosopimuksen kaksivuotisuudesta johtuen suoritetaan 75 pennin suuruista lisää maksetuilta tunneilta jo 1.3.1981 lukien siihen asti, kunnes tässä pykälässä A. kohdassa sovitut uudet palkat tulevat voimaan eli 26.3.1981 tai lähinnä tätä olevan palkanmaksukauden alkuun saakka.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Oy Mallasjuoman tehtaiden tuotevaraston trukinkuljettajat olivat painostaakseen työnantajaa suostumaan palkankorotusvaatimuksiin ryhtyneet työtaistelutoimenpiteisiin siten, että trukinkuljettajat olivat kieltäytyneet helmikuun alusta 1981 lähtien huhtikuun 13 päivään 1981 asti tuotevaraston kuljettimissa esiintyvien laitehäiriöiden poistamisesta. Aikana 1.6.-10.6.1981 tuotevaraston työntekijät olivat kieltäytyneet sekä mainituista laitehäiriöiden poistamisesta että ylityöstä. Työtaistelu oli jälleen jatkunut 12.6.1981, jolloin kummankin vuoron työntekijät olivat olleet 3 tuntia lakossa, ja 15.6.1981, jolloin aamuvuoron työntekijät olivat jääneet lakkoon kello 11. Työstä kieltäytyminen, ylityökielto ja toimeenpannut lakot olivat työtaistelutoimenpiteenä kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.
Edellä olevilla perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Päijät-Hämeen Elintarviketyöntekijät r.y:n tuomitsemista työehtosopimuslain nojalla hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
Päijät-Hämeen Elintarviketyöntekijät r.y. on ollut jutussa kuultavana.
Työstä kieltäytyminen, ylityökielto ja lakot ovat muodostaneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneen työtaistelutoimenpiteen, joskaan työnantajapuolelta ei ole ennen 8.4.1981 huomautettu työntekijöille siitä, että näiden olisi jatkettava työtään myös laitehäiriöiden poistamisen osalta. Ammattiosaston, joka vastaa asettamiensa luottamusmiesten toiminnasta, ei ole edes väitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin saadakseen työntekijät lopettamaan työtaistelunsa.
Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Päijät-Hämeen Elintarviketyöntekijät r.y:n maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 500 markkaa. Lisäksi Päijät-Hämeen Elintarviketyöntekijät r.y:n tulee korvata Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Airaksinen, Henrik Nordström, P. Virtanen ja Olin.
Tuomio oli yksimielinen.