Labor court dismisses union fine claim against local branch while fining national union and employer for strike violations.

Lakko ja työnantajan vastatyötaistelutoimenpide olivat kohdistuneet työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan määräykseen erikoistaloista. Ammattiosasto ja työnantaja tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta sekä työntekijä- ja työnantajaliitot valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. Työntekijäliiton aluejärjestöä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty.

Asianosaiset: Putkijohtotyönantajainliitto r.y. ja Rakennustyöläisten Liitto r.y. vuoroin kantajana ja vastaajana

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken voimassa olevassa 10.5.1980 allekirjoitetussa putkijohto ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

II TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

5 § Säännöllinen työaika

1. Työajan suhteen noudatetaan voimassa olevan työaikalain säännöksiä ja tämän työehtosopimuksen määräyksiä.

2. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 § Työajan sijoitus

1. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan muuttaa työntekijäin luottamusmiehen ja työnantajan yhteisellä suostumuksella.

2. Yksityövuorossa työ alkaa kello 7 ja päättyy kello 16.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Kahdeksantuntisen työvuoron puoliväliin sijoitetaan tunnin kestävä ruokailutauko. Ruokailutauko voidaan sijoittaa myös lomittain.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

27 § Työrauhavelvoite

1. Työehtosopimuslain 8 §.

2. Tämän sopimuksen allekirjoittaneet liitot pyrkivät välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Sopimukseen sidotut yhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät joita sopimus koskee, välttävät sellaisia taistelutoimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan lisäksi muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Ns. erikoistalot

Rakennuskohteen haittatekijöistä on neuvoteltava ennen työn aloittamista, ja mikäli näitä ilmenee työn aikana, on niistä neuvoteltava ja pyrittävä sopimaan välittömästi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lakon syinä olevista asioista oli työntekijöiden kanssa neuvoteltu 6.11., 13.11. ja 27.11., jolloin työnantaja oli vaatinut normaalin työajan noudattamista, sekä 11.12. ja 15.12. Työnantajataho oli lähettänyt työntekijäpuolen järjestöille kaksi muistutuskirjettä. Rakennustyöläisten Liiton jäsenyhdistyksen rakennustyöläisten Turun Aluejärjestö r.y:n toimitsija oli ottanut osaa neuvotteluihin ainakin 11.12. ja 15.12. Kummallakin kerralla hän oli täysin tukenut työntekijöiden vaatimuksia ottamatta käytännössä huomioon työehtosopimuksen määräyksiä. Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestö ja Rakennustyöläisten Liittoon niin ikään kuuluva Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto 391 r.y. eivät ilmeisesti olleet muodollisia kehotuksia lukuun ottamatta tehneet mitään työrauhan palauttamiseksi.

Sanotuilla perusteilla Putkijohtotyönantajainliitto on vaatinut Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto 391:n tuomitsemista työrauhavelvollisuuden tietensä rikkomisesta sekä Rakennustyöläisten Liiton ja Rakennustyö- Iäisten Turun Aluejärjestön valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Työntekijät olivat katsoneet, että työnantaja oli rikkonut putkijohto- ja putkieristysalan vuoden 1980 työehtosopimuksen osana olevan allekirjoituspöytäkirjan 10 §:ää laiminlyömällä asianmukaiset neuvottelut erikoistalolisän maksamisesta, jonka seurauksena asiasta ei ollut päästy sopimukseen huolimatta työntekijöiden monista esityksistä. Lisäksi työnantajan suorittama palkanmaksun keskeytys oli ollut luonteeltaan työnantajapuolen vastatyötaistelutoimenpide, joka oli kohdistunut muun muassa työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 10 §:ään ja työehtosopimuksen työaikamääräyksiin.

Työntekijät olivat kaikin tavoin pyrkineet sopimusratkaisuun. Työntekijät olivat mm. antaneet työnantajalle kirjallisena luettelon niistä haittatekijöistä, jotka vaikeuttivat työskentelyä mainituissa rakennustyökohteissa ja jotka olivat samalla perusteluina vaatimuksille erikoistalolisän maksamisesta. Huolimatta työnantajan työehtosopimuksen rikkomisesta olivat Rakennustyöläisten Liiton aluesihteeri sekä liiton aluetoimiston toinen toimitsija kuitenkin todenneet työntekijöille, että neuvotteluja olisi pitänyt käydä työnteon lomassa eikä siirtyä 4 tunnin työpäivään. Samaa seikkaa olivat tähdentäneet myös liiton keskustoimiston edustajat.

Rakennustyöläisten Liitto oli toiminut kaikin tavoin tilanteen selvittämiseksi. Aluesihteeri ja aluetoimiston toimitsija olivat Rakennustyöläisten Liiton palveluksessa. Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 391:n toimikuntaan ei ollut kuulunut ketään lakossa olevista putkityöntekijöistä, joten osaston vaikuttamismahdollisuudet työtaistelun selvittämiseksi olivat olleet vähäiset.

Edellä mainituilla perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä liittoa ja Turun Aluejärjestöä kohtaan sekä osaston vaikuttamismahdollisuuden vähäisyyden ja työnantajan menettelyn huomioon ottamista tapahtumia arvioittaessa.

Putkijohtotyönantajainliittoa vastaan nostamassaan vastakanteessa Rakennustyöläisten Liitto on todennut, että Oy Starckjohann & Co Ab oli ryhtynyt edellä kerrottuun työehtosopimuslain 8 §:n vastaiseen työtaisteluun, joka edelleen jatkui. Myöskään Putkijohtotyönantajainliitto ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työnantajan vastatyötaistelutoimenpiteen lopettamiseksi.

Näillä perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Oy Starckjohann & Co Ab:n tuomitsemista työrauhavelvollisuuden tietensä rikkomisesta ja Putkijohtotyönantajaliiton tuomitsemista valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Sanotuilla perusteilla Putkijohtotyönantajainliitto on vaatinut Rakennustyöläisten Liiton kanteen hylkäämistä.

Rakennustyöläisten Liitto on edelleen lausunut, ettei Putkijohtotyönantajainliiton väite, että putkijohtoalan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 10 § olisi pelkkä neuvottelumääräys omaamatta sen kummempaa velvoittavuutta, ollut oikea. Rakennustyöläisten Liiton kanta oli, että mainitulla määräyksellä oli tarkoitettu sitä, että mikäli rakennuksissa esiintyisi 10 §:n tarkoittamia haittatekijöitä, näistä haittatekijöistä oli sovittava työnantajan ja työntekijöiden välillä.

Rakennustyöläisten Liiton putkijohtoalan jaostosihteeri ei ollut ollut Turun piirikonttorin työntekijöiden toimenpiteistä tietoinen ennen kuin vasta saatuaan Putkijohtotyönantajainliiton kirjeen 20.11.1980. Tuolloin jaostosihteeri oli välittömästi ottanut yhteyttä Turun aluetoimiston toimitsijaan ja pyytänyt selvitystä piirikonttorin tilanteesta. Toimitsija oli selittänyt, että työt olivat käynnissä, jonka ilmoituksen jaostosihteeri oli käsittänyt siten, että asiat olivat kunnossa. Käsiteltäessä mainittua työnantajaliiton kirjettä Rakennustyöläisten Liiton työehto-osastolla jaostosihteeri oli ilmoittanut tilanteen Turun piirikonttorin alueella selvinneen, joten jatkotoimenpiteisiin ei ollut ryhdytty. Tämän jälkeen Rakennustyöläisten Liiton keskustoimistossa oli luultu asioiden olevan kunnossa, kunnes liiton tietoon oli tullut 5.12.1980 päivätty Putkijohtotyönantajainliiton toinen kirje.

Työntekijät olivat olleet sitä mieltä, että he olivat oikeutettuja saamaan terveystalotyömaan ja Raision kaupungintalotyömaan osalta korvausta niistä haittatekijöistä, jotka aiheutuivat mm. siitä, että työtä jouduttiin aina erikseen suunnittelemaan, josta aiheutui viivästyksiä. Muita haittatekijöitä olivat olleet mm. tarvikkeiden tilauksesta aiheutunut ajanhukka, tarvikkeiden kuljetus, työkohteen yksilöllisyys (työ ei ollut sarjatyötä, kuten esim, asuinrakennukset), työnteon keskeyttäminen ja työpaikalta toiseen siirtymiset. Piirikonttorin esimiehen kanssa ei ollut päästy asiallisiin neuvotteluihin, vaan työnantajan edustaja oli vain luvannut asian selvittämistä ja yrittänyt tällä tavoin kiertää asian ratkaisemista aina siihen saakka, kunnes työmaat valmistuisivat. Tämän vuoksi työntekijät olivat katsoneet parhaaksi siirtyä työskentelemään neljä tuntia päivässä.

Putkijohtotyönantajainliitto on vielä lausunut, että ammattiosasto oli ollut tietoinen työtaistelusta. Tämä kävi ilmi työntekijäliiton haastehakemuksen liitekirjeistä. Lisäksi eräs osaston toimikuntaan kuuluva putkiasentaja oli käynyt Raision kaupungintalon työmaalla rakennustyömiesten pääluottamusmiehen kutsumana ainakin kerran.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Oy Starckjohann & Co Ab, Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto 391 ja Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestö ovat olleet kuultavina siltä osin kuin niitä vastaan on jutussa esitetty vaatimuksia.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Oy Starckjohann & Co Ab:n Turun piirikonttorin putkityöntekijät ovat painostaakseen työnantajaa suostumaan lähinnä erikoistalolisää koskeviin palkankorotusvaatimuksiinsa olleet lakossa 17.11.1980 kaksi tuntia ja 18.-27.11.1980 joka päivä neljä tuntia. 27.11.1980 työnantaja on vaatinut työntekijöitä noudattamaan seuraavasta päivästä lähtien normaalityöaikaa palkanmaksun keskeyttämisen uhalla, jolloin työntekijät ovat jääneet kokonaan pois työstä. Tilanne on jatkunut jutun pääkäsittelypäivänä edelleen samanlaisena siten, etteivät työntekijät ole suostuneet noudattamaan normaalityöaikaa eikä työnantaja ole peruuttanut uhkaustaan palkanmaksun keskeyttämisestä, vaan on ilmoittanut töiden voivan jatkua vain jos niitä tehdään kahdeksan tuntia päivässä.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestöä vastaan tehdyn hyvityssakkovaatimuksen hyläten, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Rakennustyö- Iäisten Liitto r.y:n osasto 391:n maksamaan Putkijohtotyönantajainliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 000 markkaa ja Rakennustyöläisten Liiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 3 500 markkaa sekä Oy Starckjohann & Co Ab:n Rakennustyöläisten Liitolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 500 markkaa ja Putkijohtotyönantajainliiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 4 000 markkaa. Juttujen näin päättyessä saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, M. Virtanen, Aranto, Leivo ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.