Labor court dismissed union claim regarding work schedule interpretation and strike allegations.

Kysymys siitä, miten viisi työpäivää oli sijoitettava maanantaina kello 0 alkavan seitsemän vuorokauden pituisen ajanjakson arkipäiville ja mikä arkipäivistä jäi vapaaksi.

Tulkintaperusteena se, mitä oli esitetty neuvottelujen kulusta ja myös se, mikä oli vastaavien sopimusmääräysten tulkinta muualla samojen keskusjärjestöjen piirissä.

Työnantajapuolella ei ollut rikottu valvontavelvollisuutta eikä syyllistytty työtaistelutoimenpiteeseen.

Asianosaiset: Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y. Suomen Kiinteistötyönantajainliitto r.y.

RATKAISU

Kiinteistötyöntekijäin Liiton ja Suomen Kiinteistötyönantajainliiton kesken 14.4.1980 tehdyssä kiinteistöalan päätoimisten työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

6 § SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

Työaikaan nähden noudatetaan voimassaolevan työaikalain säännöksiä, mikäli tästä sopimuksesta ei jäljempänä muuta johdu.

Säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa siten, että päivittäinen työaika on 8 tuntia. Työviikko on viisipäiväinen. Työviikko alkaa maanantaina klo 00.00, lukuunottamatta 3-vuorotyötä, jossa viikko alkaa kunkin työvuoroviikon alkaessa.

Säännöllinen työaika päivätyössä järjestetään yleensä klo 7.00-16.00 välisenä aikana tai, työnantajan ja työntekijän niin sopiessa töiden järkiperäisen hoidon vuoksi, klo 6.00-18.00 välisenä aikana. Yhdenjaksoinen lepotauko on vähintään yksi ja enintään kaksi tuntia.

Työntekijällä on oikeus kahteen 12 minuutin kahvitaukoon töiden sen salliessa. Kahvitauot voidaan järjestää muutoinkin, kokonaisaikaa muuttamatta. Lepoaikaa ei lueta työaikaan. Lepo- ja kahvitaukoja on noudatettava täsmällisesti.

Sunnuntait ja juhlapyhät ovat vapaat lukuunottamatta sovittuja jäljempänä mainittuja päivystysvuoroja tai ylimääräisiä töitä.

Arkipyhäviikoilla lauantai on työpäivä lukuunottamatta itsenäisyyspäiväviikon ja uudenvuodenpäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeisiä lauantaita. Mikäli arkipyhiä on useampia samalla viikolla, on niiden aiheuttama työajan lyheneminen tasoitettava 40 viikkotyötuntiin kolmen viikon ajanjaksossa. Työajan tasoituksessa ei huomioida joulu-, pääsiäis- ja juhannusaattoa. Edellisen lisäksi pääsiäislauantai ja vapunpäiväviikon lauantai ovat vapaapäiviä, kuitenkin niin, että alueen hoitamisen kannalta välttämättömät työt hoidetaan sopimuksen mukaan ja niille työntekijöille, jotka tänä aikana ovat työssä annetaan vastaava vapaa-aika 50 %:lla pidennettynä muuna työaikana tai 50 %:lla korotettu palkka työhön käytetyn ajan mukaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

24 § TYÖRAUHAVELVOITE

Kaikki työtaistelutoimenpiteet tätä sopimusta vastaan ovat kielletyt tämän sopimuksen voimassaoloaikana.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Kiinteistötyönantajainliitto ja Kiinteistöjen Aluehoitoyhdistys olivat menettelyllään kumpikin syyllistyneet työtaistelutoimenpiteeseen, joka kohdistui työehtosopimuksen säännöllistä työaikaa koskeviin määräyksiin. Tarkoituksena oli saada määräysten alkuperäinen sisältö muutetuksi hyväksymällä menettely, jota Suvelan Huolto Oy oli työntekijöihinsä soveltanut. Pyrkimyksenä oli myös saada mitätöidyksi määräysten oikea noudattaminen koko työehtosopimuskentässä. Työtaistelutoimenpide suuntautui näin ollen myös työehtosopimuksen työrauhavelvoitetta vastaan. Työnantajaliitto ja sen jäsenyhdistys olivat lisäksi laiminlyöneet työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen velvollisuutensa huolehtia, etteivät jäsenyhdistys ja jäsentyönantaja rikkoneet työehtosopimuksen määräyksiä.

Edellä kerrotun perusteella Kiinteistötyöntekijäin Liitto on vaatinut Suomen Kiinteistötyönantajainliiton ja Kiinteistöjen Aluehoitoyhdistyksen velvoittamista suorittamaan työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n perusteella hyvityssakkoa työehtosopimuksen rikkomisesta ja työtaistelutoimenpiteestä sekä velvollisuuksiensa laiminlyömisestä.

Kanteeseen vastatessaan on Suomen Kiinteistötyönantajainliitto lausunut, että Suvelan Huolto Oy:ssä oli ollut käytössä työtuntijärjestelmä, jonka mukaan vapaapäivä ei aina ollut lauantai, vaan niin sanottu lauantaimies oli ollut lauantaina työssä saaden vapaapäiväkseen maanantain. Työntekijäpuoli oli riitauttanut asian, joka oli käsitelty työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä.

Työnantajapuoli ei ollut syyllistynyt minkäänlaiseen työtaistelutoimenpiteeseen tai työehtosopimuksen rikkomiseen. Kanteessa ei ollut perusteltu, miten työnantajapuolen toimenpiteet olivat olleet työtaistelutoimenpiteitä. Työnantajapuolen antama ohje ei sisältänyt minkäänlaista työtaistelun tunnusmerkistöön olennaisesti kuuluvaa painostusvaikutusta, joten kyseessä ei voinut olla työtaistelutoimenpide. Annettu ohje oli työehtosopimuksen mukainen, joten työnantajapuoli ei ollut syyllistynyt passiivisen työrauhavelvollisuuden rikkomiseen. Työnantajapuoli ei myöskään ollut laiminlyönyt huolehtia siitä, etteivät työehtosopimukseen sidotut alayhdistys ja työnantaja rikkoneet työehtosopimuksen määräyksiä.

Näillä perusteilla vastaaja on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Kiinteistöjen Aluehoitoyhdistys on ollut jutussa kuultavana.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Kiinteistötyöntekijäin Liitto on esittänyt selvitystä siitä, että se on ymmärtänyt hyväksytyn sopimustekstin määräävän lauantain vapaapäiväksi ja että liiton puheenjohtaja on tämän nimenomaan todennutkin sopimuksen hyväksymisen jälkeen Suomen Kiinteistötyönantajainliiton neuvotteluedustajien läsnä ollessa. Työtuomioistuin katsoo kuitenkin näyttämättä jääneen, että Suomen Kiinteistötyönantajainliiton edustajat olisivat havainneet Kiinteistötyöntekijäin Liiton puheenjohtajan lausuman ja sen merkityksen.

40 tunnin työviikko on aikanaan otettu käyttöön keskusjärjestöjen yhteisestä ehdotuksesta, ja keskusjärjestöt ovat myös tehneet sopimuksia tämän työaikajärjestelyn toteuttamisesta. Edellä on todettu keskusjärjestöjen edustajien olleen mukana työehtosopimuksen työaikamääräyksiä hyväksyttäessä. Tämänkin vuoksi työtuomioistuin katsoo voivansa antaa esillä olevaa asiaa ratkaistaessa merkitystä myös sille, miten vastaavat sopimusmääräykset on muualla samojen keskusjärjestöjen piirissä ymmärretty. Tuollainen normaalitulkinta esillä oleville työehtosopimusmääräyksille olisi työtuomioistuimen käsityksen mukaan, että maanantaina kello 0 alkavana seitsemän vuorokauden aikana saa olla viisi työpäivää, mutta että sitä ei ole rajoitettu, mille tämän ajanjakson arkipäiville nämä työpäivät on sijoitettava ja mikä näistä arkipäivistä siis jää vapaapäiväksi.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin, todeten ettei kanteessa ole pyydetty ratkaisua riidanalaisten sopimusmääräysten oikeasta sisällöstä, katsoo näyttämättä jääneen, että Kiinteistötyöntekijäin Liiton kannan mukainen esillä olevien työehtosopimusmääräysten tulkinta olisi oikea ainakaan niin selvästi, että Suomen Kiinteistötyönantajainliitto ja Kiinteistöjen Aluehoitoyhdistys olisivat jättäessään huolehtimatta sellaisen tulkinnan noudattamisesta Suvelan Huolto Oy:ssä laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa. Työtuomioistuimen mielestä ei jutussa liioin ole esitetty perustetta sille, että tukemalla omaa tulkintaansa sillä tavoin kuin on tapahtunut työnantajapuoli olisi ryhtynyt työtaistelutoimenpiteeseen. Näin ollen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun katsoen saa Suomen Kiinteistötyönantajainliitto kuitenkin kärsiä itse oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Peltola, Parkkinen, Sariola, Leivo ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.