Union fined for failing to stop strike violating collective agreement wage provisions.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court ordered the Union, regional branch, and local section to pay fines for failing to stop a strike. The Union argued the strike was justified due to unpaid contract bonuses, while the employer contended the strike violated collective agreement terms. The court ruled that the Union's efforts were insufficient and the local section actively supported the strike, justifying the penalties under the Collective Agreement Act.
Legislator headnote
AI generatedSections 8 and 9 of the Collective Agreement Act; failure of trade union representatives to take necessary measures to end a strike constitutes a breach of supervisory duties warranting fines.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Painostaakseen työnantajaa suostumaan urakan ulosmaksuun työehtosopimuksen määräyksestä poikkeavalla tavalla olivat putkiasentajat olleet lakossa. Lakot olivat työtaistelutoimenpiteenä kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.
Työntekijäliitosta oli kehotettu liiton aluetoimiston henkilöitä ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi. Aluetoimistosta olikin annettu työntekijöille tämän mukaisia kehotuksia, mutta tämä työntekijäliiton toiminta oli lakkoilun kestäessä ollut kuitenkin riittämätöntä. Työntekijäliiton aluejärjestön työvaliokunta oli kahdessa kokouksessaan kehottanut putkiasentajia lopettamaan lakkoilun. Työpaikan luottamusmies tai muut ammattiosaston edustajat eivät olleet edes ilmoittaneet lakoista aluejärjestölle eikä työntekijäliitolle, eivätkä aluejärjestönkään toimenpiteet lakkoilun pitkään jatkuessa olleet olleet riittäviä.
Työntekijäliitto, aluejärjestö ja ammattiosasto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.
Asianosaiset: Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Rakennustyöläisten Liitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisliittojen välillä 24.3.1981 allekirjoitetussa putkijohto ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun muassa samat määräykset, jotka on jäljennetty työtuomioistuimen tänään julistamaan tuomioon n:o 84 samojen asianosaisten välisessä, myös samoja alayhdistyksiä koskeneessa jutussa.
Putkijohtotyönantajainliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenliikkeen Putkiala Oy:n Vaasan toimipisteessä työskentelevät asentajat olivat olleet lakossa siten, että 16 työntekijää oli ollut poissa työstä neljä tuntia 3.4.1981, ja samoin oli ollut poissa työstä neljä tuntia 18 työntekijää 9.4.1981 ja 14 työntekijää 14.4.1981 sekä 18 työntekijää 15.4., 21.4., 23.4. ja 24.4.1981. Lakot olivat jatkuneet siten, että 18 työntekijää oli ollut poissa työstä kahdeksan tuntia 29.4., 30.4., 8.5., 14.5., 21.5., 22.5. ja 1.6.1981. Lakkojen syynä oli ollut tyytymättömyys urakan ulosmaksuun. Työntekijät olivat vaatineet ulosmaksuksi henkilökohtaista tuntipalkkaa 65 %:lla korotettuna. Koska vaatimus ylitti sen, mitä työehtosopimuksen 13 §:n 4 kohdassa edellytettiin maksettavaksi, oli työnantaja kieltäytynyt suostumasta työntekijöiden vaatimukseen.
Edellä mainittujen lakkojen johdosta oli Putkijohtotyönantajainliitto lähettänyt 29.4. ja 21.5.1981 päivätyt kirjeet Rakennustyöläisten Liitolle kehottaen liittoa ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Nämä kirjeet oli annettu tiedoksi myös Rakennustyöläisten Liiton alayhdistyksille Rakennustyöläisten Pohjanmaan aluejärjestö r.y:lle ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 402 r.y:lle. Tämän lisäksi Putkijohtotyönantajainliitosta oli oltu puhelinyhteydessä Rakennustyöläisten Liittoon ja sen Pohjanmaan aluejärjestöön ja kehotettu näitä ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi. Tästä huolimatta ei Rakennustyöläisten Liitto eikä myöskään aluejärjestö ollut ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin työtaisteluiden lopettamiseksi. Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 402 oli työntekijöiden menettelyä suoranaisesti tukemalla syyllistynyt työrauhavelvollisuutensa rikkomiseen.
Edellä olevilla perusteilla Putkijohtotyönantajainliitto on vaatinut Rakennustyöläisten Liiton, Rakennustyöläisten Pohjanmaan aluejärjestön ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 402:n tuomitsemista hyvityssakkoon niille työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n mukaan kuuluvien velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä.
Rakennustyöläisten Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kanteessa tarkoitettu kiista työnantajan ja työhuonekunnan välillä juonsi alkunsa siitä jo pitempään jatkuneesta tyytymättömyydestä, mikä työntekijöiden keskuudessa oli vallinnut sen johdosta, että työntekijät olivat havainneet joutuvansa mielestään turhaan odottamaan loppulaskentaan asti työehtosopimuksen mukaisia suhteellisen suuria urakkavoittoja, vaikka ainakin osa urakkavoitoista olisi voitu yhtä hyvin maksaa ulos jo tilikausittain. Tyytymättömyyttä oli lisännyt myös se tieto, että useissa putkiliikkeissä käytettiin tällaista työehtosopimuksen edellyttämää parempaa ulosmaksua. Kun neuvottelut työnantajan kanssa olivat jääneet tuloksettomiksi, oli työhuonekunta neuvottelujen edistämiseksi keskeyttänyt työnteon kanteessa mainittuina aikoina. Näin oli käynyt siitä huolimatta, että luottamusmies oli ollut jatkuvasti työssä ja kehottanut muita työntekijöitä normaaliin työntekoon. Luottamusmiehen lisäksi oli kaksi työntekijää ollut työssä.
Edellä olevilla perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
Rakennustyöläisten Pohjanmaan aluejärjestö ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 402 ovat olleet jutussa kuultavina.
Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Putkiala Oy:n Vaasan toimipisteessä työskentelevät asentajat ovat painostaakseen työnantajaa suostumaan kanteessa tarkoitettuun urakan ulosmaksua koskevaan vaatimukseen olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 3.4.1981 ja 1.6.1981 välisenä aikana. Lakot ovat työtaistelutoimenpiteenä kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.
Rakennustyöläisten Pohjanmaan aluejärjestön työvaliokunta on kahdessa kokouksessaan toukokuussa kehottanut putkiasentajia lopettamaan lakkoilunsa. Muuta selvitystä aluejärjestön ja ammattiosaston toimenpiteistä työtaistelun estämiseksi tai lopettamiseksi ei ole esitetty.
Työpaikan luottamusmies tai muut ammattiosaston edustajat eivät ole edes ilmoittaneet lakoista aluejärjestölle eikä Rakennustyöläisten Liitolle, eivätkä aluejärjestönkään mainitut toimenpiteet työrauhan ylläpitämiseksi ole työtuomioistuimen mielestä olleet lakkoilun pitkään jatkuessa riittäviä. Näyttämättä on sen sijaan jäänyt, että ammattiosasto olisi suoranaisesti tukenut työntekijöiden menettelyä.
Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Rakennustyöläisten Liiton, Rakennustyöläisten Pohjanmaan aluejärjestön ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 402:n kunkin valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä maksamaan hyvityssakkoa Putkijohtotyönantajainliitolle, Rakennustyöläisten Liiton 3 500 markkaa, Rakennustyöläisten Pohjanmaan aluejärjestön 2 500 markkaa ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 402:n 5 000 markkaa sekä kaikki kolme yhteisvastuullisesti korvaamaan Putkijohtotyönantajainliiton oikeudenkäyntikulut 800 markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Äimälä, Parkkinen, Olin ja Lankinen.
Tuomio oli yksimielinen.