Labor court dismissed union's claim against employer for work stoppage threats, finding no evidence of coercion.

Työnantaja vastasi työnjohtajan sellaisissa olosuhteissa antamista lausumista, että työntekijöillä oli aihetta katsoa ne uhkauksiksi sopimuksen vastaisista palkan alennuksista. Työnantaja tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Ylitöiden teettämisen vähentäminen, tehtaanjohtajan lausumien tehtaan toimituksissa olevasta tauosta ja palkkauksen sekä työpanoksen vastaavuudesta sekä edellä mainitun erään työnjohtajan erään lausunnon ei katsottu muodostaneen työtaistelutoimenpidettä. Näyttämättä oli jäänyt, että työnantajan edustaja olisi esittänyt pääluottamusmiehelle irtisanomisuhkauksen ja siten painostanut työntekijäpuolta. Työnantajaliitolla ei ollut syytä pitää tehtaanjohtajan lausumaa palkkauksen ja työpanoksen vastaavuudesta työehtosopimukseen kohdistuvana painostuksena. Perusteltua ei liioin ollut katsoa, että liitto olisi muutoinkaan laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Työehtosopimuksen väitetty tietensä rikkominen, josta ei ollut neuvoteltu, jätetty tutkimatta.

Asianosaiset: Metallityöväen Liitto r.y. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. ja Instrumentarium Oy

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 11.3.1980 allekirjoitetussa Ryhmään kuuluvien metallituotetehtaiden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rationalisointisopimus soveltamisohjeineen ja allekirjoituspöytäkirjoineen 25.5.1978

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Luottamusmiessopimus allekirjoituspöytäkirjoineen 2.4.1969

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Perustuntipalkka

Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritellään hänelle saannonmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitamiensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perustuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntipalkka ja enintään 10 % tätä korkeampi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Aikapalkka

Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.

Mom. 2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa aikatyötä suorittaville, 18 vuotta täyttäneille täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 3. Aikapalkalla työskenteleville palkkaryhmään 5 kuuluville ammattityöntekijöille maksetaan palkka, joka vähintään 15 %:lla ylittää työntekijän perustuntipalkan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 5. Kuukausipalkasta sovittaessa noudatetaan työehtosopimuksen palkkaperusteita.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III TYÖNTUTKIMUKSET

12 § Työntutkimukset

Mom. 1. Sopijapuolet toteavat menetelmöinnin ja työnmittauksen tuotantoa edistävän merkityksen sekä sen, että näitä suoritettaessa on noudatettava yleissopimuksen 7. kohdassa ja rationalisointisopimuksessa tarkoitettuja periaatteita.

Niillä työpaikoilla, joilla työnantaja käyttää työntutkimuksia, on työnantajan annettava työntekijöiden edustajille riittävä selvitys tutkimustavoista sekä siitä, miten niitä mahdollisesti sovelletaan työntekijöiden palkkaukseen.

Kun on kysymyksessä välittömästi työntekijän työhön kohdistuva työnmittaus, annetaan ennen tutkimisen aloittamista hänelle ilmoitus tästä ja sen tarkoituksesta. Niillä työpaikoilla, joilla töiden hinnoittelu perustuu tarkkoihin työntutkimuksiin, joiden tarkkuuden ja tason liitot ovat yhteisesti todenneet ja hyväksyneet, sovitaan paikallisesti erillisten suurentavien välikertoimien käytöstä tutkituissa töissä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 § Ylityö, sunnuntaityö ja viikkolevon aikana tehty työ

Mom. 1. Ylityötä tehdään työaikaan nähden laissa säädetyin rajoituksin ja maksetaan siitä työpalkka ja ylityökorvaus siten kuin tässä pykälässä on määrätty. Ylityökorotusten suhteen noudatetaan alempana mainittuja laskentasääntöjä, ellei paikallisesti ole sovittu muusta tämän pykälän ehdot täyttävästä laskentatavasta. Ylityökorotusta kutsutaan seuraavassa ylityölisäksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

26 § Kokoontuminen työpaikoilla ja tiedotustoiminta

Mom. 1. Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

28 § Luottamusmiehet

Mom. 1. Luottamusmiesten osalta noudatetaan keskusjärjestöjen välistä luottamusmiessopimusta 2.4.1969.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 4. Mikäli pääluottamusmiehellä on säännöllistä vapautusta työstä vähintään 14 tuntia viikossa, on hänelle järjestettävä luottamusmiessopimuksen 9 §:n mukainen toimitila.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken.

Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjestöjen välillä tehdyssä yleissopimuksessa säädetään.

Mom. 2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä 1 momentissa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa 15.5.1946 solmitussa yleissopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1. kohta:

Työnantaja- tahi työntekijäliiton, joka haluaa neuvotella vastaavan järjestön kanssa niiden toimialaan kuuluvista työoloja koskevista kysymyksistä, ei kuitenkaan 2. kohdassa mainituista asioista, tulee tästä sekä neuvotteluissa käsiteltävistä kysymyksistä antaa toiselle asiapuolelle kirjallinen ilmoitus, ja on neuvottelut aloitettava kahden viikon kuluessa sen jälkeen, ellei asian erityinen kiireellisyys vaadi nopeampaa käsittelyä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7. kohta:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työntekijäin asianomaisille luottamusmiehille on varattava mahdollisuus työpaikalla perehtyä työn- ja aikatutkimusten suoritustapaan samoin kuin niiden perusteella toimeenpantuihin uudistuksiin etenkin palkkojen järjestelyssä. Mahdollisesti syntyvät erimielisyydet käsitellään työehtosopimuksissa lähemmin määrätyllä tavalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa rationalisointisopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Rationalisoinnin tavoitteet

Rationalisoinnin tavoitteena on tuottavuuden parantaminen. Tämän lisäksi rationalisointitoiminnan tavoitteena on työympäristön, työolojen, palkkatulojen ja työntekijöiden muitten työehtojen parantaminen, tuotannon vakaa jatkuminen sekä työntekijöitten työsuhteitten jatkuvuus.

Rationalisoinnin vaikutuksesta palkkaukseen sovitaan huomioiden ao. työehtosopimuksen palkkausta koskevat määräykset ja neuvottelujärjestys.

Soveltamisohje:

Vain tuottavuudestaan huolehtiva yritys voi säilyä kilpailukykyisenä ja ylläpitää työllisyyttä. Rationalisoinnille on asetettu useita tavoitteita, joille on yhteistä tuottavuuden parantamiseen tähtäävä pyrkimys. Vaikka nämä tavoitteet ovatkin samanaikaisesti tavoittelemisen arvoisia, ei se kuitenkaan merkitse sitä, että ne pystyttäisiin saavuttamaan suppeammissa rationalisointitoimissa yhdellä kertaa.

2 § Rationalisoinnin määritelmä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tämän sopimuksen määräyksiä noudatetaan työntutkimustoimintaan siitä riippumatta, ovatko ne osa jotain laajempaa toimenpidettä vai suoritetaanko niitä yksittäisinä toimenpiteinä.

Soveltamisohje:

Ottamalla sopimukseen rationalisoinnin määritelmän osapuolet ovat halunneet selkiinnyttää vallinneita epäselvyyksiä. Työntutkimustoiminta pyrkii työmenetelmien kehittämiseen, kuvaamiseen ja työhön tarvittavan ajan määrittelyyn. Yksittäisiä työntutkimuksia koskeva maininta ei tarkoita, että ne tulisi ottaa määräaikaissuunnitelmaan tai että niitä varten pitäisi perustaa sopimuksen tarkoittamia projektiryhmiä. Sopimuksen muita määräyksiä noudatetaan sen sijaan myös yksittäisessä työntutkimustoiminnassa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Rationalisointiin liittyvät tutkimukset

Rationalisointiin liittyvät tutkimukset on suoritettava avoimesti. Suoritettavista tutkimuksista ja toimenpiteistä on ennen niihin ryhtymistä ilmoitettava luottamusmiehille sekä niille työntekijöille, joiden työhön sanotut toimenpiteet kohdistuvat. Luottamusmiehille on varattava tilaisuus perehtyä tutkimuksen pohjana olleeseen aineistoon sekä tutkimuksen tuloksiin. Työnmittausaineisto samoin kuin siihen liittyvät työmenetelmien kuvaukset on myöhemminkin oltava luottamusmiesten saatavilla.

Muutoin tiedottamisessa noudatetaan niitä periaatteita, joista on sovittu allekirjoittajajärjestöjen välisessä tiedottamissopimuksessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Työntekijöiden mukanaolo

Työntekijöiden mukanaolo rationalisointitoimenpiteiden toteuttamisessa on eräs edellytys niiden tuloksellisuudelle. Varsinkin luottamusmiesten merkitys on tässä suhteessa ratkaiseva. Työntutkijoiden ja muiden vastaavien henkilöiden on mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kiinnitettävä huomiota myös niihin tutkimusta ja toteuttamista koskeviin näkökohtiin, joita työntekijät esittävät omista töistään. Kaiken työntutkimus- ja muun rationalisointitoiminnan on oltava avointa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 § Erimielisyydet

Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet käsitellään asianomaisen työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa luottamusmiessopimuksessa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Pääluottamusmiestä ei saa Irtisanoa paitsi jäljempänä mainitussa tapauksessa.

Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei teollisuuslaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Työosaston luottamusmieheen on osaston puitteissa, mikäli mahdollista, sovellettava samoja sääntöjä.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta tai työsopimuslain 31 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 15 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä. Työnantaja, joka ei noudata edellä tässä kohdassa mainittuja määräyksiä, on velvollinen suorittamaan luottamusmiehelle 22.2.1966 tehdyn irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan määräytyvän korvauksen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja työntekijäin välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiesten tehtävänä on myös välittää tietoja toisaalta työnantajan ja toisaalta ammattiosaston tai työntekijäin välillä.

3. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki valituksenalaisen tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 § Luottamusmiestehtävien hoitaminen

1. Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle järjestetään tarvittaessa tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa vapautusta työstään.

2. Mikäli pääluottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa pääluottamusmiestehtävät sinä aikana. Kiireellisten asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa pääluottamusmiehelle vapautusta työstään muunakin työn kannalta sopivana aikana.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Luottamusmiesten toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle paikan, jossa voidaan säilyttää luottamusmiestehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet. Milloin työpaikan koko sitä edellyttää, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen toimitilan, jossa voidaan käydä luottamusmiestehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metallityöväen Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän jäsenyrityksen Instrumentarium Oy:n Palomex-tehtaan johto oli syksyn 1980 aikana ryhtynyt useisiin työtaistelutoimenpiteiksi katsottaviin toimenpiteisiin. Palmexin tehtaalla oli vuoden 1980 syyskuun puoleenväliin saakka tehty ylitöitä siten, että suuri osa työntekijöistä oli säännönmukaisesti tiistaisin ja torstaisin ollut neljä tuntia ylitöissä, minkä lisäksi ylitöitä oli tehty jonkin verran myös viikonloppuisin. Syyskuun 17 päivänä olleen työnseisauksen jälkeen työnantaja oli painostustoimenpiteenä lakkauttanut ylitöiden säännöllisen teettämisen. Tämä edelleen jatkuva menettely kohdistui työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen määräyksiin ylityöstä ja työntutkimuksesta.

17.9.1980 pidetyssä työnantajan ja työntekijäpuolen edustajien neuvottelussa, jossa oli käsitelty ajankäyttötutkimuksia, oli tehtaan johtaja ilmoittanut työnantajan voivan sulkea tehtaan kahdeksi viikoksi, koska toimituksissa ollaan edellä aikataulusta. Tätä ilmoitusta oli pidettävä työstäsulkemisuhkauksena, joka työtaistelutoimenpiteenä kohdistui työntutkimusta koskeviin työehtosopimusmääräyksiin. Tehtaan johtaja oli todennut 26.9.1980 työntekijöille, että elleivät nämä työsuorituksissaan pääse tehtaalla käynnissä olevaan rationalisointiprojektiin liittyvän most-liikeaika-järjestelmän mukaiseen 1-suoritustasoon, työntekijöille maksetaan vain suoritustason mukainen palkka. Mainittua projektia aloitettaessa oli todettu, ettei standardiaikoja käytetä palkkausperusteina. Ilmoitus oli näin ollen ollut uhkaus sovittujen palkkojen perusteettomasta alentamisesta ja kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Viikolla 38 tai 39 eräs työnjohtaja oli ilmoittanut sähköosaston eräälle työntekijälle vastaavasti, että ellei tämä saavuta työssään mainittua suoritustasoa oli työnantajalla oikeus alentaa hänen palkkaansa. Kyseistä työtä varten ei työntekijälle ollut annettu ohjeaikaa. Sama työnjohtaja oli 10.11.1980 esittänyt kolmelle muulle sähköosaston työntekijälle saman uhkauksen ja lisäksi uhannut siirtää heidät toisiin tehtäviin ja ottaa uudet työntekijät heidän tilalleen. Viikolla 46 oli mainittu työnjohtaja ilmoittanut kokoonpanoosaston luottamusmiehelle erottavansa maalaamon työntekijät tai siirtävänsä heidät toisiin tehtäviin. Työnjohtajan uhkailut, jotka osoittivat työnantajan harjoittavan Palomex-tehtaalla jatkuvaa järjestelmällistä painostusta työntekijöitä kohtaan, olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

31.10.1980 ylityönjohtaja oli ilmoittanut pääluottamusmiehelle, että työnantaja oli harkinnut tämän irtisanomista, mutta ei ollut uskaltanut toteuttaa tätä mahdollisten tukitoimenpiteiden vuoksi. Pääluottamusmieheen kohdistettuna uhkaus oli ollut painostamistoimenpide koko työntekijäkuntaa kohtaan ja näin ollen työtaistelutoimenpide.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että Instrumentarium Oy välttäisi työehtosopimuksen määräyksiin kohdistuvia työtaistelutoimenpiteitä.

Edellä olevilla perusteilla Metallityöväen Liitto on vaatinut Instrumentarium Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän tuomitsemista samojen säännösten nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon ja Instrumentarium Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla työehtosopimuksen, luottamusmiessopimuksen ja rationalisointisopimuksen tietensä rikkomisesta hyvityssakkoon.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Instrumentarium Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet ensinnä, että työehtosopimus edellyttää, että työehtosopimuksen rikkomista koskevassa asiassa oli noudatettava neuvottelumenettelyä. Väitettyjen työehtosopimuksen, luottamusmiessopimuksen ja rationalisointisopimuksen tieten rikkomisten osalta ei tällaista neuvottelua ollut tapahtunut. Näin ollen kanne tulisi tältä osin jättää tutkittavaksi ottamatta.

Ylityötä oli ennen syyskuun puoltaväliä tehty säännönmukaisesti vain koneistamossa ja maalaamossa. Kyseessä ei ollut mikään ennakolta sovittu tiettyjä työntekijöitä koskeva kiinteä järjestely. Viikoilla 38-40 ei ylityöpyyntöjä ollut työnantajan toimesta esitetty, koska tuotantovauhti tehtaalla ei ollut normaali. Tämän jälkeen oli maalaamon ja koneistamon työntekijöitä lähes viikoittain pyydetty jäämään ylityöhön tuotannon kannalta tarpeellisessa määrin. Tuotantolinjan loppupäässä yhden koneen kokoamiseen tarvittu aika oli syksyn kuluessa lisääntynyt 20 %:lla. Tästä syystä ei tuotantolinjan alku- ja keskivaiheilla enää ollut sellaista ylitöiden tekemisen tarvetta kuin elo-syyskuussa Työnjohdon viikosta 41 lähtien esittämiin ylityöhön jäämistä koskeviin pyyntöihin työntekijät olivat lähes pääsääntöisesti vastanneet kielteisesti. Kysymyksessä oli vaikuttanut olevan pikemminkin kollektiivinen ylityökielto.

17.9.1980 pidetyssä neuvottelussa olivat työntekijäin edustajat todenneet, että ellei tutkimuksista luovuta nyt ja tulevaisuudessa, porukka menee lakkoon. Tähän liittyen oli tehtaan päällikkö todennut toimituksissa olevan kahden viikon tauon. Tehtaan sulkemista koskevaa uhkausta hän ei ollut esittänyt.

Tehtaan johtaja ei myöskään ollut sitonut maksettavia palkkoja most-liikeaikajärjestelmän mukaiseen 1-suoritustasoon. Tehtaan johtaja oli lausunut, ettei kukaan työnantaja voi maksaa täyttä palkkaa, ellei työpanos sitä vastaa. Pääluottamusmiehen tiedusteltua, merkitseekö tämä palkan alentamista, oli tehtaan johtaja toistanut lausumansa. Näin yleisluontoisesti ilmaistua kannanottoa ei voitu pitää minään uhkauksena eikä edes käsittää sellaiseksi.

Haastehakemuksessa mainitun työnjohtajan ensinnä mainittu lausuma oli tarkoittanut sitä, että hän oli maininnut työntekijälle työntutkimustulosten koskevan myös tätä työntekijää. Tässä yhteydessä hän oli todennut myös yleisluontoisesti, ettei työnantaja voi maksaa täyttä palkkaa ellei täyttä suoritusta tule. Mainittu työnjohtaja ei ollut pitänyt mitään erityistä palkan alentamiseen tähtäävää puhuttelua sähköosaston työntekijöille 10.11.1980. Tällöin käydyssä keskustelussa hän oli antanut palkan ja suorituksen välisestä yhteydestä samankaltaisen yleisluontoisen lausuman kuin aikaisemminkin. Väite siitä, että työnjohtaja olisi uhannut erottaa maalaamon työntekijät tai siirtää heidät toisiin tehtäviin, ei pitänyt paikkaansa.

Väite siitä, että ylityönjohtaja olisi 31.10.1980 esittänyt Instrumentarium Oy:n harkinneen pääluottamusmiehen irtisanomista, ei pitänyt paikkaansa.

Vaikka jotakin kanteessa mainittua toimenpidettä pidettäisiin työtaistelutoimenpiteenä, ei Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ollut kuitenkaan syyllistynyt valvontavelvollisuutensa rikkomiseen. Mitään tämän kaltaista huomautusta tai ilmoitusta ei Metallityöväen Liiton taholta ollut syksyn aikana tehty Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle.

Edellä kerrotuilla ja väitetyn työehtosopimuksen tieten rikkomisen osalta erikseen esittämillään perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Instrumentarium Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Tämän jälkeen on lähinnä koneistamon ja maalaamon työntekijöitä pyydetty useita kertoja ylitöihin, mutta useimmilla kerroilla asianomaiset työntekijät ovat kieltäytyneet ylitöistä. Ylitöiden teettämistä muilla osastoilla, muun ohessa loppukokoonpanossa, työnantaja ei ole tänä aikana yleensä pitänyt tarkoituksenmukaisena, kun tuotantomääriä ei täten kuitenkaan olisi saatu lisätyksi tuotantotulosten määräytyessä koneistamosta ja varsinkin maalaamosta valmistuvien osien määrän mukaan. Työtuomioistuin ei katso työnantajan ylitöiden teettämistä rajoittamalla myöskään tänä aikana pyrkineen painostamaan työntekijöitä työntutkimukseen tai ylitöihin liittyvissä kysymyksissä. Siten ei työnantaja työtuomioistuimen mielestä ole näissä yhteyksissä syyllistynyt kanteessa mainittuihin työehtosopimuksen määräyksiin kohdistuvaan työtaistelutoimenpiteeseen.

Tehtaan ylityönjohtaja on 31.10.1980 keskustellut tehtaan pääluottamusmiehen kanssa. Siitä, onko ylityönjohtaja tällöin esittänyt kanteessa mainitun lausuman pääluottamusmiehen mahdollisesta irtisanomisesta, ovat ylityönjohtaja ja pääluottamusmies esittäneet työtuomioistuimessa täysin vastakkaiset todistajanlausunnot. Työtuomioistuimella ei ole perustetta pitää toisen todistajan kertomusta sen luotettavampana kuin toisenkaan. Työtuomioistuin katsoo näin ollen näyttämättä jääneen, että mainittu keskustelu olisi sisältänyt työntekijöihin kohdistuneen uhkauksen ja että työnantaja siten olisi tällöin syyllistynyt työehtosopimukseen kohdistuneeseen työtaistelutoimenpiteeseen.

Tehtaan johtajan edellä mainittu lausuma, joka on sisältynyt 26.9.1980 pidetyssä tiedotustilaisuudessa pidettyyn puheeseen, on perustunut Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän antamaan ohjeeseen. Perusteita ei työtuomioistuimen mielestä ole esitetty sille, että Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän olisi tuolloin edes pitänyt tietää, että työnantajapuolen käsitys tehtaalla harjoitettavasta jarrutuksesta on virheellinen tai että jarrutus saattaa ainakin jäädä toteen näyttämättä. Näin ollen ei Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ole tässä yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Kanteessa ei työtuomioistuimen mielestä ole esitetty perusteita sille, että Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä olisi missään muussakaan kanteessa tarkoitettuihin työnantajapuolen toimiin liittyvässä yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen enemmälti hyläten työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Oy Instrumentarium Ab:n maksamaan Metallityöväen Liitolle hyvityssakkoa Palomex-tehtaan sähköosastolla tapahtuneesta työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 000 markkaa.

Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen osapuolet saavat kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Airaksinen, M. Virtanen, Leivo, Suominen ja Sulkunen.

Eri mieltä ollut jäsen Sulkunen lausui:

Katson työnantajan keskeyttäneen ylitöiden teettämisen tehtaalla 17.9.1980 olleen lakon jälkeen olosuhteissa, joissa työnantajalla ei lakon jälkeisten yhteensä kolmen työpäivän työsaavutusten perusteella ole voinut olla riittävän perusteltua aihetta epäillä työntekijöiden tahallaan jarruttavan työntekoa. Tällä perusteella katson tehtaalla vakiintuneesti teetettyjen ylitöiden keskeyttämisen tässä vaiheessa muodostaneen työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin kohdistuneen kielletyn painostustoimenpiteen.

Näillä perusteilla katson, että työnantaja on myös 26.9.1980 pidetyssä tiedotustilaisuudessa annettujen lausumien yhteydessä syyllistynyt palkkausta koskeviin työehtosopimuksen määräyksiin kohdistuvaan työtaistelutoimenpiteeseen.

Muilta perusteluja koskevilta osin yhdyn työtuomioistuimen enemmistön päätökseksi tulleeseen mielipiteeseen ja harkitsen oikeaksi edellä mainitsemani seikat huomioon ottaen vahvistaa hyvityssakon määrän 6 000 markaksi.