Labor court orders union to pay damages for failing to stop strike actions during work stoppage dispute.

Työntekijät olivat, siirtymällä yhteisesti noudattamaan työssään tuomiosta selviäviä ohjeaikoja tukeakseen vaatimuksiaan urakkapalkkausriidassa, ryhtyneet työehtosopimuksen urakkapalkkamääräyksiin kohdistuneeseen työtaistelutoimenpiteeseen. Ammattiosaston toimintaa työtaistelun lopettamiseksi ei pidetty riittävänä. Työntekijäliiton olisi pitänyt ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin palauttaakseen tilanteen työpaikalla normaaliksi.

Asianosaiset: Autoalan Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 30.4.1981 allekirjoitetussa autoja konekorjaamoalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Työntekijäin ansiotason kohottamiseksi pyritään suorituspalkkatyön osuutta alalla lisäämään.

Mom. 2. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista, työntekijälle on varattava tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla.

Liitot suosittelevat suorituspalkkatöiden perusteena käytettäväksi merkkikohtaisia ohjeaikoja. Mikäli ohjeajoissa todetaan keskinäisiä epäsuhteita, tarkistuksen suorittaa korjaamokohtaisesti asetettu työnantajien ja työntekijöiden edustajista valittu toimikunta.

Suorituspalkkaustapoja ovat suora urakka, osaurakka ja palkkiopalkkaus.

Mom. 3. Urakkatyön hinnoittelun on oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % työehtosopimuksen vähimmäistuntipalkkaa korkeammaksi.

Mom. 4. Suorituspalkkatyöhön vaikuttavien tekijöiden (menetelmä, välineet, olosuhteet) pysyessä muuttumattomina, suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteet pidetään ennallaan. Toisaalta jos suorituspalkkatyöhön vaikuttavissa tekijöissä tapahtuu muutosta, muutetaan suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteita vastaavasti. Suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteiden tulee pääsääntöisesti perustua 7 §:n 1 momentin vähimmäistuntipalkkoihin ja vastata työpaikan todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

Mom. 5. Suorituspalkkatyötä tehtäessä on työntekijäin työehtosopimuksen mukainen vähimmäistuntipalkka taattu. Tämä todetaan tilikausittain.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohessa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

A. Työpalkat ja palkkaperusteet

Kaikkien työntekijäin palkkoja korotetaan seuraavilla yleiskorotuksilla:

a) 100 penniä tunnilta sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on lähinnä 11.4.1981.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

C. Suorituspalkat

Voimassa olevia urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja korotetaan siten, että ansio nousee A-kohdassa mainituin tavoin.

Uusien urakkahintojen ja muiden suorituspalkkojen tulee perustua voimassa oleviin hinnoitteluperusteisiin. Milloin näin korjattu suorituspalkka ei kuitenkaan täytä uuden työehtosopimuksen määräyksiä, on sitä korotettava vielä tähän rajaan asti.

D. Palkkaperusteiden korotus

Todettiin, että vähimmäistuntipalkoissa suoritettu yleiskorotusta suhteellisesti suurempi korotus tulee aiheuttamaan sen, että palkkaperusteiden ja todellisten ansioiden väliset erot tulevat supistumaan.

Palkkaperusteiden yleiskorotusta suhteellisesti suurempi korotus ei aiheuta aika- eikä suorituspalkkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat näillä yleiskorotuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen määräykset.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

F. Laskentaohje

Palkkojen korottamisesta eri tapauksissa antavat liitot tarkemmat ohjeet laskentaohjeissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Allekirjoituspöytäkirjassa mainituissa laskentaohjeissa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1. Palkankorotukset

Kaikkien työntekijäin palkkoja korotetaan seuraavilla yleiskorotuksilla:

a) 100 penniä tunnilta sen palkanmaksukauden alusta lukien, jonka alkamispäivä on lähinnä 11.4.1981.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkojen korotukset suoritetaan tämän laskentaohjeen mukaisia menettelytapoja noudattaen.

Tämän laskentaohjeen esimerkeissä on käytetty a)-vaiheen lukuja. b)- ja c)-vaiheiden korotukset tehdään vastaavalla tavalla.

Aikapalkkojen korotus toteutetaan lisäämällä aikapalkkoihin yleiskorotus. Suorituspalkkojen korotus voidaan suorittaa käyttäen korotuskerrointa, joka lasketaan seuraavasti:

K = 1 + yk/A

K on korotuskerroin yk on yleiskorotus (100 p/h) A on suorituspalkka-ansio

Esimerkiksi työssä, jossa suorituspalkka-ansio on 18,81 mk/h korotuskerroin K on

K = 1 + 1,00/18,81 = 1,0532

Korotuskertoimen avulla voidaan kertoa ansio tai yksikköhinta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Uudet työpalkat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2.3. Suorituspalkka (urakka, osaurakka ja palkkiopalkka)

Pääsääntönä suorituspalkkoja korotettaessa on pidettävä sitä, että suorituspalkkatyöt muuttumattomalla suoritusteholla antavat kohdassa 1. mainitun yleiskorotuksen verran korkeamman ansion tuntia kohden kuin minkä ne antoivat ennen korotusta. Tällöin edellytetään, että ko. työt tehdään samoilla menetelmillä ja välineillä ja samoissa olosuhteissa. Lisäksi on huomioitava 9 §:n mom. 3:n hinnoittelusääntö, jonka mukaisesti urakkatyön hinnoittelun on oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % työehtosopimuksen vähimmäistuntipalkkaa korkeammaksi.

Saman pykälän mom. 5:n mukaisesti suorituspalkkatyötä tehtäessä on työntekijän työehtosopimuksen mukainen vähimmäistuntipalkka taattu. Tämä todetaan tilikausittain.

Ko. momentti tarkoittaa sitä, että tilikauden aikana tehdyn suorituspalkkauksen piiriin kuuluvan ajan osalta taataan työehtosopimuksen vähimmäistuntipalkka (suorituspalkkatyötuntien summa x vähimmäistuntipalkka). Saman tilikauden mahdolliselta muulta ajalta on maksettava erikseen vähintään työehtosopimuksen vähimmäistuntipalkka (muun ajan tuntien summa x vähimmäistuntipalkka).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2.3.3. Vanha aikaurakka (ohjeaikaurakka)

Vanhat aikaurakat tarkistetaan siten, että urakat antavat korotuksen jälkeen ansiotason joka on kohdassa 1 mainittua yleiskorotusmäärää korkeampi kuin entinen ansiotaso ja täyttävät lisäksi hinnoittelusäännön.

Ohjeaikaurakoissa ansio muodostuu yleensä siten, että urakka-ansio on:

käytetty aika x k1 + voittoaika x k2, jossa

k1 = käytetyn ajan rahakerroin, k2 = voittoajan rahakerroin ja voittoaika = ohjeajan ja käytetyn ajan erotus.

Tätä urakka-ansiota on tarkistettava siten, että se muuttumattomalla suoritusteholla antaa yleiskorotuksen verran enemmän tuntia kohti.

Yksinkertaisimmin tämä on toteutettavissa siten, että käytetyn ajan rahakerroin k1 korotetaan yleiskorotuksen verran.

Mikäli k1:stä korotetaan yli yleiskorotuksen, joudutaan ohjeaikaa tai k2:sta vastaavasti pienentämään. Tämä voidaan toteuttaa mm. siten, että lasketaan korjaamoa, osastoa tai työryhmää varten korjauskerroin, jolla entiset ohjeajat korjataan.

Esimerkki 4

I pkl, 5 pr

Erään työn ohjeaika on 9 tuntia. Normaalilla urakkatyövauhdilla tehtynä ko. työhön on keskimäärin käytetty aikaa 6 tuntia.

k1 on ollut 17,44 (entinen vähimmäistuntipalkka) k2 on ollut 9,00 (90 penniä/piste = voittotunnin kymmenesosa)

urakka-ansio ko. työstä on ollut 6 x 17,44 + 3 x 9,00 = 104,64 mk + 27,00 mk = 131,64 mk

ja keskituntiansio 131,64/6 = 21,94 mk/h.

Edellä oleva urakka on tarkistettava siten, että uusi keskituntiansio on 21,94 + 1,00 = 22,94 mk/h.

Tämä toteutuu siten, että kerrointa k1 korotetaan 100 pennillä.

Esimerkki 5

Kuten edellä, mutta käytetyn ajan kerroin on ollut sama kuin voittoajan kerroin, joka on ollut yhtä kuin vähimmäistuntipalkka 17,44, eli k1 = k2 = 17,44

Entinen urakka-ansio on ollut 9 x 17,44 = 156,96 ja keskituntiansio

156,96/6 = 26,16 mk/h.

Uuden keskituntiansion on oltava 100 penniä korkeamman eli 26,16 + 100 = 27,16.

Mikäli edelleen halutaan pitää käytetyn ja voittoajan kertoimet yhtä suurina keskenään ja korotetaan ne uuteen vähimmäistuntipalkkaan 18,71 tulee esimerkkitapauksen uudeksi ohjeajaksi

6 x 27,16/18,71 = 8,71 tuntia.

Mikäli ohjeaikojen ja käytettyjen aikojen suhde on muissakin töissä ollut keskimäärin sama, voidaan ohjeajat tässä esimerkkitapauksessa korjata kertoimella

8.710/9.000 = 0,968

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkankorotusvaatimukset oli kaikissa tapauksissa esittänyt pääluottamusmies, joka viimeksi 19.5.1981 oli ilmoittanut, että jarrutus kestäisi kunnes pohjapalkkoja olisi korotettu vaaditulla tavalla.

Työnantaja oli vaatinut luottamusmiehiltä työrauhan palauttamista. Metallityöväen Liiton Turun asiamies oli käynyt työpaikalla 14.5.1981, jolloin myös häntä oli vaadittu ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Hän ei ollut kuitenkaan tällaisiin toimenpiteisiin ryhtynyt. Työtaistelut olivat kohdistuneet ainakin työehtosopimuksen ja sen allekirjoituspöytäkirjan työpalkkoja ja niiden korottamista koskeviin määräyksiin sekä työehtosopimuksen työrauha- ja neuvottelumääräyksiin. Työntekijöille oli maksettu palkka työtaistelun ajalta työehtosopimuksen suorituspalkkatyötä koskevien määräysten mukaan.

Näillä perusteilla Autoalan Työnantajaliitto on vaatinut Turun Auto- ja Moottorityöväen Ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton tuomitsemista työehtosopimuslaissa säädettyjen velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kanteessa esitetyt tiedot 19.5. ja 21.5.1981 tapahtuneista työnseisauksista pitivät paikkansa. Niin ikään kantajaliiton kirjelmässään esittämät urakkatyötunteja, voittotunteja ja voittoprosentteja koskevat luvut pitivät suurin piirtein paikkansa. Kysymyksessä ei kuitenkaan ollut ollut missään vaiheessa työn jarrutus.

Pääluottamusmies oli 19.5.1981 tapahtuneen työnseisauksen yhteydessä kehottanut työntekijöitä pysymään työpaikalla ja noudattamaan työehtosopimuksen edellyttämää neuvottelujärjestystä. Metallityöväen Liiton edustajat olivat myöskin käyneet työpaikalla ja vaatineet työntekijöitä ylläpitämään työrauhaa. Palkkaerimielisyydet olivat kuitenkin kärjistäneet työntekijöiden mielialoja siinä määrin, ettei tapahtuneita työnseisauksia ollut voitu estää. Työntekijöiden poislähdöt työpaikoilta olivat kiistattomasti olleet työtaistelutoimenpiteitä, mutta niiltä osin sekä ammattiosasto että erityisesti Metallityöväen Liitto olivat tehneet sen minkä ne olivat tilanteessa voineet tehdä. Erityisesti Metallityöväen Liitto oli tehnyt poikkeuksellisen paljon asiassa, sillä liiton piiriasiamies ja palkkasihteeri olivat käyneet paikan päällä ja tämän lisäksi puhelimitse kehottaneet työntekijöitä työrauhan ylläpitämiseen.

Näillä perusteilla Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Turun Auto- ja Moottorityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Turun Autokauppa Oy:n autokorjaamon työntekijät, jotka kuuluvat jäseninä Turun Auto- ja Moottorityöväen Ammattiosastoon, ovat vaatineet, että paikallista voimassa olevaa aikaurakkajärjestelmää tulisi muuttaa niin, että käytetyn ajan rahakertoimet olisivat samat kaikilla työntekijöillä taikka ne korotettaisiin kunkin työntekijän henkilökohtaista aikapalkkaa vastaaviksi. Kun työnantaja ei ole suostunut tähän vaatimukseen, ovat työntekijät ilmoittaneet siirtyvänsä aikatyöhön 11.5.1981 lukien, ja saavutetut työn tulokset ovat alentuneet varsin olennaisesti.

Tämän lisäksi ovat työntekijät tehostaakseen vaatimuksiaan olleet 19.5. ja 21.5.1981 osan päivää lakossa. Tilanne korjaamossa on jatkunut samanlaisena jutun pääkäsittelypäivään asti.

Pääluottamusmies ja osastojen luottamusmiehet sekä työpaikan työntekijänä oleva ammattiosaston toimikunnan jäsen ovat osallistuneet työvauhdin hidastamiseen ja poistuneet työpaikalta 19.5.1981, mitä työtuomioistuin esitetyn selvityksen valossa pitää lakkoon osallistumisena. Ammattiosasto vastaa asettamiensa luottamusmiesten ja toimikuntansa jäsenen toiminnasta. Pääluottamusmies on työntekijöiden kokouksissa kehottanut näitä palaamaan urakkatyöhön, ja 21.5.1981 hän on kehottanut työntekijöitä pysymään työssä. Myös ammattiosaston puheenjohtaja on kehottanut pääluottamusmiestä huolehtimaan työrauhasta työpaikalla. Työtuomioistuin ei kuitenkaan pidä ammattiosaston toimintaa työtaistelun lopettamiseksi riittävänä.

Metallityöväen Liiton piiritoimitsija ja palkkasihteeri ovat käyneet kumpikin kerran työpaikalla osallistuen työntekijöiden kokoukseen, kehottaen työntekijöitä palaamaan urakkatyöhön ja sopimaan riitakysymykset neuvotteluteitse, ja olleet sinne lisäksi puhelinyhteydessä. Sen jälkeen kun työntekijät olivat, palkkasihteerin 21.5.1981 käytyä työpaikalla, poistuneet samana päivänä työstä ja jatkaneet edelleen työskentelyä hidastetusti, olisi Metallityöväen Liiton työtuomioistuimen mielestä kuitenkin pitänyt ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin palauttaakseen tilanteen työpaikalla normaaliksi. Liitto vastaa tästä laiminlyönnistä.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Turun Auto- ja Moottorityöväen Ammattiosaston maksamaan Autoalan Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta neljätuhatta markkaa sekä Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 3 000 markkaa. Tämän ohessa on Turun Auto- ja Moottorityöväen Ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton yhteisvastuullisesti korvattava Autoalan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 400 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sariola, Aranto, Suominen ja Kenraali.

Eri mieltä olleen jäsen Kenraalin lausunto:

Yhtyen lakkojen osalta työtuomioistuimen tuomioon katson, etteivät työntekijät ole siirtymällä tuomiossa kerrotulla tavalla ohjeaikoja noudattaen aikatyöhön ryhtyneet työtaistelutoimenpiteeseen. Näin ollen harkitsen oikeaksi kanteen enemmälti hyläten tuomita Turun Auto- ja Moottorityöväen Ammattiosaston maksamaan Autoalan Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2 500 markkaa sekä oikeudenkäyntikulujen korvausta niin kuin tuomiossa on sanottu. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saa Metallityöväen Liitto kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.