Labor court fines union for strike over wage rules, rejecting union's internal discipline as insufficient.

Lakkoihin, jotka olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin, oli osallistunut ammattiosaston luottamusmiehiä, joista yksi oli ammattiosaston puheenjohtaja. Ammattiosaston toimintaa työrauhan palauttamiseksi ei pidetty riittävänä. Ammattiosasto vastasi lisäksi puheenjohtajansa ja asettamiensa luottamusmiesten toiminnasta.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 11.3.1980 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työkohtainen tuntipalkka eli suorituspalkkatyön hinnoitteluperuste

Mom. 6. Suorituspalkkatyössä käytetään hinnoitteluperusteena työkohtaista tuntipalkkaa, joka määritellään ohjetuntipalkaksi tai enintään 10 % tätä korkeammaksi sen mukaan poikkeavatko asianomaisen työn vaikeus, vaativuus tai sen tekijälleen asettamat muut vaatimukset kysymyksessä olevan palkkaryhmän yleisestä keskitasosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Perustuntipalkka

Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritellään hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitamiensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perustuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntipalkka ja enintään 10 % tätä korkeampi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Aikapalkka

Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.

Mom. 2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa aikatyötä suorittaville, 18 vuotta täyttäneille täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää.

Jos viimeksi mainittua sääntöä toteutettaessa jossakin tapauksessa syntyy epäselvyyttä siitä, mikä osa työntekijälle maksetusta aikapalkasta vastaa perustuntipalkkaa, on perustuntipalkan määrä erikseen selvitettävä huomioon ottaen, mitä 7 § 8 momentissa säädetään.

Mom. 3. Aikapalkalla työskenteleville palkkaryhmään 5 kuuluville ammattityöntekijöille maksetaan palkka, joka vähintään 15 %:lla ylittää työntekijän perustuntipalkan.

Mom. 4. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuuslaitoksen suorituspalkkojen kehitystä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen, Kymi Kymmene Oy Metallin Heinolan tehtaan työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon seuraavasti:

päivämäärä Klo Osasto Osallistuneita työntekijöitä 9.4.1980 12.00-16.00 kattilaosasto 39 14.4.1980 9.00-16.00 kattilaosasto 39 18.4.1980 12.00-16.00 kattilaosasto 39 24.4.1980 12.00-16.00 levykoneistamo 16 25.4.1980 14.00-16.00 kattilaosasto 39 6.5.1980 12.00-16.00 kattilaosasto 39 6.5.1980 12.00-16.00 levykoneistamo 16

Työtaistelujen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantaja suostumaan tämän perusteettomana ja työehtosopimuksen vastaisena torjumaan vaatimukseen lakkoihin osallistuneiden osastojen työntekijöiden aikapalkkojen korottamisesta. Työtaisteluihin oli osallistunut myös kaksi Metallityöväen Liiton jäsenyhdistyksen Heinolan Metallityöväen Ammattiosasto r.y:n työpaikalle asettamaa luottamusmiestä, joista toinen oli myös ammattiosaston puheenjohtaja, 9.4. ja 14.4.1980 sekä kolmas luottamusmies 24.4. ja 6.5.1980.

Työtaisteluilla oli pyritty painostamaan työnantajaa hyväksymään voimassa olevan työehtosopimuksen määräysten vastaiset palkankorotusvaatimukset. Työtaistelut olivat selvästi kohdistuneet voimassa olleen työehtosopimuksen mm. palkkausta koskeviin määräyksiin. Ammattiosaston työpaikalle asettamat pääluottamusmies ja osastojen luottamusmiehet sekä ammattiosaston puheenjohtaja eivät olleet ryhtyneet toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisten työtaistelujen syntymisen ehkäisemiseksi eikä niiden tuomitsemiseksi tai lopettamiseksi, vaan päinvastoin vaatimukset esittämällä, työtaisteluihin osallistumalla sekä käyttäytymisellään muutoinkin olivat selvästi asettuneet tukemaan työntekijöiden työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia.

Edellä mainituilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Heinolan Metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton esittämät tiedot työnseisausten kestosta ja laajuudesta pitivät paikkansa. Väite, että Kymi Kymmene Oy Metallin Heinolan tehtaan työntekijät olisivat esittäneet työnantajalle työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia aikapalkkojen korottamisesta, ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa.

Tehtaalla oli vuodesta 1976 lähtien ollut käytössä erikoistuntipalkkaan (ETP) perustuva palkkausjärjestelmä, joka oli lähtenyt siitä periaatteesta, että kullekin urakkatyötä tekevälle työntekijälle määriteltiin henkilökohtainen erikoistuntipalkka. ETP-järjestelmään siirryttäessä oli sovittu siitä, että kunkin työntekijän ETP tarkistettaisiin kolme kertaa vuosittain (maalis-, heinä- ja marraskuussa). Sopimuksen edellyttämiä tarkistuksia ei kuitenkaan ollut työntekijöiden vaatimuksesta huolimatta suoritettu. Työnantaja oli määritellyt työntekijöiden erikoistuntipalkat kutakuinkin mielivaltaisesti, mistä voitiin esimerkkinä mainita, että hitsaajien ammattitaitoluokitus oli ollut ETP:tä määriteltäessä lähes merkityksetön.

Ennen talvella 1980 solmitun työehtosopimuksen yhteydessä tapahtunutta palkkojen yleiskorotusta tehtaalla oli ollut urakkahinnoittelussa sellainen käytäntö, että kiinteän työhinnoittelun ulkopuoliset urakat hinnoiteltiin kukin erikseen, mitä menettelyä työehtosopimuskin edellytti. Mainitun yleiskorotuksen jälkeen työnantaja oli kuitenkin alkanut soveltaa hinnoittelemattomiin töihin ETP-järjestelmää, mikä oli merkinnyt useiden työntekijöiden kohdalla ansioiden alenemista siinä määrin, että yleiskorotus oli käynyt käytännössä merkityksettömäksi. Ansioiden aleneminen oli johtunut siitä edellä mainitusta seikasta, että erikoistuntipalkkoja ei ollut sopimuksen mukaan tarkistettu.

Ammattiosaston toimikunta oli 20.4.1980 pitämässään kokouksessa yksimielisesti kehottanut työntekijöitä pysymään maltillisina ja noudattamaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä. Lisäksi pääluottamusmies ja asianomaisten työosastojen luottamusmiehet olivat jatkuvasti kehottaneet työntekijöitä työrauhan ylläpitämiseen. Palkkausjärjestelmän epäoikeudenmukaisuus, ansiotason aleneminen ja neuvottelujen pitkittyminen olivat kuitenkin kärjistäneet mielialoja tehtaalla siinä määrin, että työhäiriöiden syntymistä oli ollut mahdotonta estää.

Koska ammattiosasto oli tehnyt voitavansa työhäiriöiden estämiseksi, Metallityöväen Liitto on pyytänyt, että Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton vaatimus hyvityssakkoon tuomitsemisesta hylättäisiin perusteettomana.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on edelleen vaatinut, että kysymyksessä olevalla tehtaalla käytössä olevaa erikoistuntipalkkaa (ETP) oli käytetty silloin, kun kysymyksessä olevaa työtä ei suoritusnormin selvittämisvaikeuden vuoksi ollut voitu suorittaa suorituspalkalla. Noin 20 % po osastojen työtunneista oli suoritettu ETP:tä käyttäen. Työnantaja oli antanut linjaesimiehille ohjeet ETP-palkkojen tarkistuksista sopimuskauden aikana. Pääluottamusmies oli myöskin lukenut mainitun ohjeen, joka oli annettu kirjallisena. Mitään sopimusta palkkojen korottamisesta ei työntekijöiden kanssa ollut ollut vastoin vastineessa esitettyä väitettä. Myöskään vastineessa väitettyä palkkojen alenemista ei erikoistuntipalkkojen osalta työehtosopimusratkaisun yhteydessä ollut tapahtunut.

Sen sijaan vaatimus ETP-palkkojen, siis aikapalkkojen määrittelemisestä siten, että ETP olisi 5 mk perustuntipalkan päälle, sisälsi vaatimuksen aikapalkkojen korottamisesta noin 2 mk:lla tunnilta. Kun työnantaja ei ollut tähän vaatimukseen suostunut, työntekijät olivat ryhtyneet tukemaan vaatimustaan työtaistelutoimenpitein. Työntekijöiden vaatimukset olivat selvästi kohdistuneet voimassa olevan työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Se seikka, että erimielisyyksistä oli työpaikalla kattilahallin osalta saavutettu neuvottelutulos, ei voinut tehdä työtaistelutoimenpiteitä sallituiksi.

Kun ammattiosaston työpaikalle asettamat luottamusmiehet, joista yksi toimi myös ammattiosaston puheenjohtajana, olivat osallistuneet lakkoihin, ei esitetty väite siitä, että ammattiosasto olisi tehnyt voitavansa työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi, voinut pitää paikkaansa, varsinkin kun ammattiosaston edustajat olivat aktiivisesti olleet esittämässä työnantajalle palkankorotusvaatimuksia.

Nimenomaan erikoistuntipalkkojen jälkeenjääneisyyden vuoksi tehtaan työnjohtajat olivat pyrkineet ennen maaliskuuta 1980 suorituttamaan hinnoittelemattomat työt työkohtaisella tuntipalkalla, joka oli aina ollut korkeampi kuin erikoistuntipalkka. Kevään työehtosopimuskierroksen jälkeen työnantajan edustajat eivät enää olleet suostuneet sopimaan työkohtaisista tuntipalkoista, vaan hinnoittelemattomissa töissä oli ruvettu käyttämään yksinomaan erikoistuntipalkkoja. Työehtosopimuksen mukaiset palkkojen yleiskorotukset olivat tämän vuoksi jääneet käytännössä toteutumatta.

Erityistä närkästystä työntekijöiden keskuudessa oli herättänyt se tosiasia, että työnantaja oli määritellyt erikoistuntipalkan mielivaltaisesti ja lähinnä "pärstäkertoimen" mukaisesti. Oli luonnollista, että työntekijät olivat pyrkineet saamaan tähän epäoikeudenmukaiseen palkkausjärjestelmään korjausta esityksellään, jonka mukaan erikoistuntipalkka olisi määräytynyt perustuntipalkan perusteella. Työnantaja oli kuitenkin halunnut edelleen määritellä erikoistuntipalkan yksipuolisesti, mistä oli ollut seurauksena, ettei työrauhan järkkymistä ollut voitu estää.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Heinolan Metallityöväen Ammattiosasto r.y. on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Kymi Kymmene Oy Metallin Heinolan tehtaan kattilaosaston työntekijät ovat palkankorotusvaatimuksiaan tukeakseen olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa neljä tuntia kahtena, kuusi yhtenä ja kaksi yhtenä päivänä huhtikuussa 1980 ja neljä tuntia yhtenä päivänä toukokuussa 1980 sekä levykoneistamon työntekijät neljä tuntia yhtenä päivänä huhtikuussa ja yhtenä toukokuussa 1980. Palkankorotusvaatimukset ovat työntekijäpuolen mukaan johtuneet työntekijäin tyytymättömyydestä siihen tapaan, millä työnantaja on soveltanut tehtaalla käytännössä ollutta erikoistuntipalkkajärjestelmää. Työtaistelut ovat joka tapauksessa kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Lakkoihin on osallistunut kolme osaston luottamusmiestä, heidän joukossaan ammattiosaston puheenjohtaja, kukin kahtena päivänä. Ammattiosaston toimikunta on käsitellyt tilannetta kokouksessaan ja suhtautunut lakkoihin kielteisesti. Myös luottamusmiehet ovat ilmaisseet kielteisen kantansa työtaisteluihin. Ammattiosaston tätä toimintaa työrauhan palauttamiseksi työtuomioistuin ei kuitenkaan pidä riittävänä. Ammattiosasto vastaa lisäksi puheenjohtajansa ja asettamiensa luottamusmiesten toiminnasta.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Heinolan Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa 3 000 markkaa ja korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 400 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Äimälä, Airaksinen, M. Virtanen, Leivo, Kenraali, ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.