Legislator Case Law & Legislation
TT:1981-72 AI generated

Labor court dismissed union claim that employer violated collective agreement by adjusting piece-rate rates after employee promotion.

Case Number TT:1981-72
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Finnish Labour Court dismissed the union's claim against the employer regarding a piece-rate contract adjustment following an employee's promotion. The union argued that the collective agreement required changing the percentage linkage rates to implement the salary increase, while the employer contended that existing guidelines allowed alternative implementation methods. The court ruled that the employer acted in accordance with the agreement by adjusting the linkage percentage, thereby rejecting the union's interpretation of the dispute resolution clauses.

Legislator headnote

AI generated

Sections 8, 10, and 13 of the collective agreement; where a collective agreement stipulates a specific method for implementing salary increases but leaves piece-rate calculation details open, the employer may choose an alternative valid method without violating the agreement.

Keywords

AI generated
piece-rate contract collective agreement interpretation salary increase implementation percentage linkage rates labor dispute resolution employee promotion wage adjustment method

Cited Legislation

AI generated
Section 8 of the collective agreement
Section 10 of the collective agreement
Section 13 of the collective agreement
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Paikallisesti sovitussa prosenttikytkentäurakassa työskentelevän työntekijän palkkaryhmä oli työehtosopimusratkaisussa sovittu nostettavaksi ylempään palkkaryhmään. Palkkaryhmän korotuksen johdosta k.o. työntekijälle tuleva ylimääräinen palkankorotus voitiin toteuttaa työnantajan valitsemalla tavalla muuttamalla joko sovittuja kytkentäprosentteja tai urakkahinnoittelua taikka molempia.

Asianosaiset: Puutyöväen Liitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 14.3.1980 allekirjoitetussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

8 § Palkkaustavat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuotantolinjoissa (ryhmäurakoissa), joissa työrytmi on riippuvainen määrätyistä töistä, käytetään palkkaustapana kytkentäurakoita, joissa linjassa olevien työntekijöiden palkka lasketaan sovittujen prosenttisuhteiden mukaan linjan palkkakauden 100 %:n keskituntiansiosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Palkkaryhmittely

1. Palkkojen määräämistä varten jaetaan työntekijät ammattitaitonsa ja työn laadun perusteella palkkaryhmiin liitteiden I-IX mukaisesti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asettajien ym. ammattityöntekijäin palkkauksesta on erikseen sovittu tämän työehtosopimuksen liitteessä X.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § Suorituspalkat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Ennen uuden urakkatyön alkamista ja ennen uuden työmenetelmän käyttöönottamista on työnantajan ja työntekijän välillä pyrittävä tekemään urakkasopimus tai sopimus harjaantumisajan palkkauksesta. Neuvotteluilla urakkasopimuksesta tai harjaantumisajan palkasta ei kuitenkaan saa hidastaa tai estää uuden työn tai menetelmän käyttöönottamista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Voimassaolevat jatkuvat urakkahinnoittelut ovat voimassa 4. kohdassa mainittua tapausta lukuunottamatta sopimuskauden loppuun.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Työ- ja tuotantomenetelmien muuttuessa suoritetaan uudelleenhinnoittelu. Menetelmämuutokseksi katsotaan koneissa, laitteissa tai muissa työvälineissä, raaka-aineissa tai työolosuhteissa tai -järjestelyissä tapahtuneet sellaiset pysyväisluontoiset muutokset, joilla on ko. hinnoittelun piirissä työskentelevien työntekijäin työmäärään tai -saavutukseen huomattavampaa muuttavaa vaikutusta, verrattuna siihen tilanteeseen, jossa entisestä hinnoittelusta on sovittu.

Neuvottelut ja sopiminen hinnoittelun muutoksesta suoritetaan kuten kohdassa 2 on määrätty. Mikäli syntyy erimielisyyttä siitä, onko edellä tarkoitettu menetelmämuutos tapahtunut, jatketaan työtä entisellä palkkaperusteella siihen saakka, kunnes osapuolten hyväksymällä työnmittauksella on todettu mahdollinen menetelmän muuttuminen.

5. Jos voimassaolevia jatkuvia urakkahintoja joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta halutaan muuttaa jostain muusta kuin edellä 4. kohdassa mainitusta syystä, voidaan se tehdä ao. työnantajan ja ko. työntekijän välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uudesta urakkahinnoittelusta yksimielisyyteen, jatkuu työ entisillä perusteilla ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi.

6. Sahateollisuudessa noudatetaan paikallisesti vakiintuneen käytännön mukaan kehyssahaajien työstä riippuvien työntekijäin palkan määrittelyssä prosenttisuhteita, jotka perustuvat sahausurakkahinnoitteluun (100 %). Etu- ja takaraamin sahurin alin kytkentäprosentti on 105. Pitkäntavaran käsittelyssä on alin sahausurakkaan kytketty prosenttisuhde 80.

Prosenttisuhdelukujen muuttaminen on sallittu vain allekirjoittaneiden liittojen suostumuksella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Palkkojen yleiskorotus

1. Lähinnä 3.3.1980 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien korotetaan palkkoja seuraavasti:

a) Aikapalkkoja, suorituspalkkoja, kokonaistuntipalkkoja sekä kytkentäurakoita korotetaan siten, että korotuksen vaikutus on 90 penniä/tunti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

b) Urakkahinnoittelut korotetaan sillä prosenttimäärällä, minkä 90 penniä muodostaa hinnoittelun perusteella saadusta säännöllisen työajan keskituntiansiosta ilman vuorotyö- ym. lisiä yleiskorotuksen voimaantuloa lähinnä edeltäneellä normaalilla palkanmaksukaudella.

Muist. 1. Ellei em. palkanmaksukausi anna luotettavaa kuvaa keskimääräisestä tuntiansiosta, lasketaan tämä pitemmältä ajanjaksolta, tarpeen vaatiessa kokonaiselta vuodelta.

c) Sahaushinnoittelujen osalta suoritetaan korotus 100 %:n kytkennän mukaan siten, että 100 % ylittäviä kytkentäprosentteja ei muuteta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Lähinnä 1.10.1980 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien korotetaan aikapalkkoja, suorituspalkkoja, kokonaistuntipalkkoja, kytkentäurakoita sekä urakkahinnoitteluja 3 %:lla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Ohjetuntipalkan korottaminen

1. Ohjetuntipalkkataulukon ylimääräinen korotus ei aiheuta palkan korottamista yli em. yleiskorotuksen, mikäli palkka yleiskorotuksen tapahduttua täyttää ohjetuntipalkan mukaisen palkan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen 13 §:n 4 ja 5 kohta edellyttivät, että hinnoittelun muutoksista oli sovittava. Työntekijän kannalta palkka määräytyi toisaalta varsinaisen urakkahinnoittelun ja toisaalta kytkentäprosentin mukaan. Tässä mielessä kytkentäprosentti suoraan palkkaan vaikuttavana tekijänä oli osa urakkahinnoittelua. Tämän vuoksi oli selvää, ettei kytkentäprosenttia saanut muuttaa yksipuolisesti, vaan siitä oli kuten muistakin hinnoittelun muutoksista neuvoteltava ja sovittava työehtosopimuksen 13 §:n 4 ja 5 kohdan mukaisesti.

Työntekijäpuoli ei tässä tapauksessa ollut ollut halukas sopimaan keskimääräisen palkan saattamisesta liitteen X 4 kohdassa mainitulle tasolle muulla tavoin kuin tarkistamalla varsinaista urakkahinnoittelua. Työnantaja oli kuitenkin yksipuolisesti muuttanut yhden linjasorvaajan prosenttikytkentää. Tällöin oli rikottu edellä mainittuja työehtosopimusmääräyksiä. Vaikka yhden sorvilinjan kytkentäprosenttia oli muutettu yksipuolisesti, niin samaan aikaan muitten sorvilinjojen prosentit olivat jääneet ennalleen. Menettelyllä oli aiheutettu sekaannusta ja tilanne, jossa eri töistä tulevien palkkojen keskinäiset suhteet olivat muuttuneet muiksi kuin mikä oli ollut sopijapuolten alkuperäinen tarkoitus.

Näillä perusteilla Puutyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuimessa vahvistettavaksi ensiksi, että mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen liitteen X 3 kohtaa on tulkittava niin, että Pellos Oy:n Ristiinan vaneritehtaan linjasorvaajan palkkaa määrättäessä on urakkahinnoittelua tarkistettava sellaiseksi, että palkaksi keskimäärin tulee saman sopimuksen liitteen X 4 kohdassa mainittu palkka, toiseksi että liitteen X kohtia 3 ja 4 sekä työehtosopimuksen 13 §:n 4 ja 5 kohtaa on tulkittava niin, että urakkahinnoittelun muutoksesta ja sen toteuttamistavasta on sovittava työnantaja- ja työntekijäosapuolten kesken, ja kolmanneksi että työehtosopimuksen liitettä X ja työehtosopimuksen 13 §:n 4-6 kohtaa on tulkittava niin, että kytkentäprosentin muuttaminen edellyttää sopimusta työnantaja- ja työntekijäosapuolten kesken.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Pellos Oy:n Ristiinan vaneritehtaalla määräytyi linjasorvaajan palkka kannekirjelmän liitteenä olleen urakkahinnoittelun mukaan. Palkan suuruuteen vaikuttivat tämän hinnoittelun mukaan pohjapalkka, urakkaosuus ja prosenttikytkentä. Kyseessä oli siis varsin tavanomainen prosenttikytkentähinnoittelu, jossa linjan työntekijät saivat yksikköhinnoittelun mukaisesta palkasta prosenttikytkennän osoittaman määrän.

Yleiskorotusten toteuttamisessa noudatettavat periaatteet sisältyivät työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan ja työehtosopimuksen soveltamisohjeisiin, jotka olivat saman sisältöiset molemmilla liitoilla. Ei allekirjoituspöytäkirjassa eikä soveltamisohjeissa ollut mitään määräyksiä siitä, että linjasorvaajien kanssa saman hinnoittelun piiriin kuuluvien työntekijöiden olisi tullut saada muita työntekijöitä suurempi yleiskorotus. Mikäli tästä olisi työehtosopimusneuvotteluissa sovittu, olisi siitä tullut ottaa nimenomainen maininta sopimusasiakirjoihin. Tällaista vaatimusta ei neuvottelujen missään vaiheessa oltu edes esitetty.

Työehtosopimuksen 13 §:n 3-6 kohdan määräykset koskivat suorituspalkkoja ja niiden muuttamista sopimuskauden aikana. Näiden sopimuskohtien sanamuodostakin kävi selvästi ilmi, että niitä ei oltu tarkoitettu sovellettavaksi työehtosopimuskorotusten yhteydessä. Urakkahinnoitteluja laadittaessa sopimuskauden aikana oli lähtökohtana se, että niistä oli sovittava. Työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset oli toteutettava sitä vastoin sillä tavalla kuin allekirjoituspöytäkirjassa ja työehtosopimuksen soveltamisohjeissa sanottiin. Kantajan käsityksiin prosenttikytkentöjen muuttamismahdollisuuksista oli todettava, että pennimääräisiä yleiskorotuksia ei voitu toteuttaa muulla tavalla kuin prosenttikytkentöjä muuttamalla. Työehtosopimuksen 13 §:n 6 kohdan säännös sen sijaan koski ainoastaan sahateollisuutta.

Näillä perusteilla ja vahvistettavaksi vaadittujen tulkintojen ristiriitaisuuksien ja epämääräisyyksien johdosta Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Pellos Oy on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että vuoden 1980 työehtosopimusratkaisussa on linjasorvaaja, joka siihen asti on ollut vaihtoehtoisesti 4. tai 5. palkkaryhmässä, sovittu luettavaksi ehdottomasti 5. palkkaryhmään. Pellos Oy:n Ristiinan vaneritehtaalla on yhden sorvauslinjan linjasorvaaja kuulunut sopimusratkaisuun asti 4. palkkaryhmään, ja kun hänet on sopimusratkaisun mukaisesti siirretty 5. palkkaryhmään, on hän samalla tullut työehtosopimuksen liitteen X soveltamispiiriin. Erimielisyys on syntynyt siitä, miten linjasorvaajan palkkaryhmäsiirto on otettava huomioon sorvauslinjan urakkahinnoittelussa.

Sorvauslinjalla on käytännössä prosenttikytkentähinnoittelu, jossa linjasorvaajan kytkentäprosenttina on sopimusratkaisuun asti ollut 100 ja muiden työntekijöiden kytkentäprosentit ovat olleet tätä pienempiä (paitsi että linjojen yhteisen pöllimiehen kytkentäprosentti kaikkien linjojen yhteisestä 100 %:n keskiansiosta on ollut 100). Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on määräyksiä yleiskorotuksen soveltamisesta urakkahinnoitteluihin ja myös määräys ohjetuntipalkkataulukon ylimääräisen korotuksen huomioon ottamisesta. Yksityiskohtaisempia ohjeita näiden korotusten toteuttamisesta on Metsäteollisuuden Työnantajaliiton 14.3.1980 päivätyssä kiertokirjeessä, ja myös Puutyöväen Liitto on tarkastanut ja hyväksynyt nämä ohjeet. Sen sijaan ei sen enempää allekirjoituspöytäkirjassa kuin kiertokirjeessäkään ole sanottu mitään siitä, miten palkkaryhmäsiirto toteutetaan urakkahinnoittelussa.

Edellä olevan perusteella työtuomioistuin, joka ei katso voivansa antaa lausuntoa kanteeseen sisältyvistä eri vahvistusvaatimuksista pyydetyssä yleisessä muodossa, katsoo ettei Pellos Oy ole menetellyt vastoin työehtosopimusta toteuttaessaan linjasorvaajan palkkaryhmäsiirron Ristiinan vaneritehtaan urakkahinnoittelussa korottamalla linjasorvaajan kytkentäprosenttia, ja harkitsee sen vuoksi oikeaksi hylätä kanteen. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto saa jutun laatuun katsoen kärsiä itse oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Leivo, Suominen ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.