Labor court ruled employer must pay wage loss for doctor's visit deemed necessary for treatment, not a sick leave day.

Lääkärissä käynnistä aiheutunutta yhden päivän työstä poissaoloa, jonka aikana työntekijä ei ollut työkyvyttömänä, ei pidetty karenssipäivänä, jolloin suoritetun lääkärissä käynnin osalta työnantajan ei työehtosopimuksen mukaan tarvinnut maksaa korvausta ansionmenetyksestä.

Vaikka itse sairaus oli todettu jo aiemmin, oli tarkastusta, jossa henkilölle määrättiin uudet silmälasit, pidettävä hoidon määrittelemiseksi tarpeellisena tutkimuksena, jonka ajalta korvaus ansionmenetyksestä työehtosopimuksen soveltamisohjeen mukaan tuli suorittaa.

Koska selvitystä ei ollut esitetty siitä, mihin aikaan lääkärin vastaanottoaika oli ollut, ja koska työntekijä esitetyn selvityksen mukaan olisi joka tapauksessa joutunut käyttämään jonkin verran työaikaa lääkärissä käyntiin, kohtuulliseksi lääkärissä käyntiin tarvittavaksi ajaksi arvioitiin muun selvityksen puuttuessa puoli työpäivää, miltä ajalta työnantaja velvoitettiin suorittamaan työntekijälle korvaus ansionmenetyksestä.

Asianosaiset: Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Voimalaitosten Työnantajaliitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 30.1.1979 allekirjoitetussa voimalaitos ja sähkönjakelualan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

17 §. SAIRAUSAJAN PALKKAA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ

1) Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden ja joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana täyden palkan 21 päivän ajanjakson työpäiviltä toisen sellaisen sairauspäivän alusta alkaen, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä tai 6 § 3) a 5) kohdassa tarkoitettu vuotovapaa. Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu sen pituisen ajan, jonka kuluttua lain säätämässä sairausvakuutuksessa tai milloin kysymyksessä on työtapaturma, tapaturmavakuutuslaissa on alkanut oikeus sairauspäivärahaan, maksaa työnantaja palkan myös odotuspäivältä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3) Työnantaja korvaa ansion menetyksen sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella. Korvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgentutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä tämän pykälän nojalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.

Tämän määräyksen tulkinnassa noudatetaan keskusliittojen laatimia yhteisiä soveltamisohjeita.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n ja Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n (STK) välillä 18.3.1972 tehdyssä eräitä sosiaali-, koulutus- ja muita kysymyksiä koskevassa sopimuksessa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § LÄÄKÄRINTARKASTUKSET

Joulukuun 8 päivänä 1970 allekirjoitetun sosiaalisia järjestelyjä koskevan sopimuksen 9 §:ssä osapuolet sopivat eräiden lääkärintarkastusten ajalta maksettavista korvauksista. Koska tämän sopimusmääräyksen soveltamisessa on käytännössä esiintynyt epäselvyyttä, ovat sopijapuolet päättäneet muuttaa määräyksen seuraavansisältöiseksi:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

Korvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgentutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

3. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä tämän pykälän nojalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.

Samalla sopijapuolet ovat hyväksyneet yhteiset tämän sopimuskohdan soveltamisohjeet. (liite 4)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä mainituissa sopimuksissa tarkoitetussa lääkärintarkastuksia koskevassa soveltamisohjeessa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lääkärintarkastukset sairaustapauksissa

Ansionmenetys korvataan mahdollisen sairauden toteamiseksi ja hoidon määrittelemiseksi tarpeellisten lääkärintarkastusten ja niihin liittyvien lääkärin määräämien laboratorio- ja röntgentutkimusten ajalta. Todetun sairauden (esim. sokeritauti) edellyttämät toistuvat tarkastukset kuuluvat myös määräyksen piiriin. Onko kysymyksessä sairauden toteaminen tai hoidon määritteleminen vaiko terveystarkastus on viime kädessä selvitettävissä sairausvakuutuksen tulkintoja noudattaen. Epäselvissä tapauksissa sairausvakuutuskäytäntö nojaa ratkaisunsa siihen, onko ao. henkilö itse tuntenut sairauteen viittaavia oireita (subjektiiviset oireet) lääkärille mennessään. Lääkärintarkastusta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi, pidetään hoidon määrittelemiseksi tarpeellisena tutkimuksena, joten tällaisen tarkastuksen ajalta maksetaan korvaus ansion menetyksestä.

Terveydenhoitoon liittyvien toimenpiteiden ajalta ei korvausta suoriteta. Terveydenhoidon piiriin kuuluvien lääkärintarkastusten osalta ei ole olemassa sopimuksen tarkoittamaa sairastumisriskiin liittyvää ansion turvaamistarvetta. Näiden yleensä ao. henkilön omien etujen vuoksi suoritetuista toimenpiteistä mainittakoon esimerkkeinä lääkärintarkastukset, joiden päätarkoituksena on ollut todistuksen saaminen paikanhakua, oppilaitokseen pyrkimistä, ajokorttia, eläkettä, verohuojennusta, invalidihuollon hakemista tms. syytä varten.

Terveydenhoidon piiriin kuuluvat myös terveydenhoitolain nojalla järjestettävät yleistarkastukset (esim. pienoisröntgenkuvaus, syöpätarkastukset). Nämä tarkastukset järjestetään myös säännönmukaisesti niin että tarkastuksissa käyminen on mahdollista muuna kuin työaikana. Kuitenkin poikkeustapauksissa voidaan korvata ansionmenetys työntekijälle lakimääräisen tarkastusvelvollisuuden täyttämiseksi suoritetun erillistarkastuksen ajalta, jos hän on estynyt käymästä yleistarkastuksessa sen toimeenpanoaikana pätevän esteen (esim. sairauden) vuoksi.

Sairauden toteamiseksi suoritettu lääkärintarkastus työajalla

Työntekijän on aina pyrittävä järjestämään 2. kohdassa mainittu lääkärintarkastus työajan ulkopuolella. Työnantajalla on velvollisuus maksaa korvaus ansionmenetyksestä vain, jos työntekijä ei ole voinut saada vastaanottoa muuna kuin työaikana. Lisäksi on edellytettävä, että kysymyksessä on tapaus, jossa on ollut välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen.

Muissa kuin välitöntä lääkärinhoitoa vaativissa hätätapauksissa on vaadittava että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Kohtuullisena vähimmäisodotusaikana voitaneen normaalitapauksissa pitää yhtä viikkoa, ellei sairauden laatu muuta edellytä.

Epäselvyyksien välttämiseksi on yleensä edellytettävä, että työntekijä korvauksen saadakseen ilmoittaa etukäteen työnantajalle menostaan tässä tarkoitettuun lääkärintarkastukseen sekä antaa luotettavan selvityksen siitä, että hän ei ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella edellä esitetyn kohtuullisen ajan kuluessa. Ennakkoilmoitus on annettava niin paljon etukäteen, että ohjeluontoista viikon sääntöä on mahdollista valvoa. Ansionmenetyksen korvaamisen edellytyksenä on myös että työntekijä esittää lääkärintarkastuksesta luotettavan selvityksen, esim. lääkärintodistuksen tai lääkärinpalkkiokuitin.

Yleisesti omaksutun oikeusperiaatteen mukaisesti on vielä katsottava, että työnantaja ei ole velvollinen korvaamaan ansionmenetystä, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

Työajan tarpeettoman menetyksen välttäminen

Säännöksen 2. kohdan toisen kappaleen määräyksellä ei ole haluttu puuttua työntekijän oikeuteen valita vapaasti lääkärinsä. Näillä korvaussäännöksillä ei ole kuitenkaan tarkoitettu aikaansaada sellaista käytäntöä, että työntekijä vartavasten valitsisi toispaikkakuntalaisen ja sellaisen lääkärin palveluksia, joita hänen ei ole mahdollista saada oman säännöllisen työaikansa ulkopuolella. On siis toisin sanoen edellytetty, että työntekijä ensisijaisesti käyttää oman paikkakuntansa lääkärinpalveluja ja näitäkin mikäli mahdollista oman säännöllisen työaikansa ulkopuolella. Samoin on edellytettävä, ettei tarpeettomasti hakeuduta suotaan erikoislääkärin tarkastukseen, jos erikoislääkäripalveluksia on saatavissa vain toiselta paikkakunnalta. Epäselvissä tapauksissa voidaan saada jälleen johtoa sairausvakuutuksessa omaksutuista periaatteista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä olevilla perusteilla Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Merja Krapilla on oikeus työehtosopimuksen 17 §:n 3 kohdan mukaiseen ansionmenetyksen korvaukseen silmälääkärissä käyntipäivältä 13.3.1979, ja velvoittamaan Tyrvään Voimaosakeyhtiön heti suorittamaan Krapille maksamatta jääneen ansionmenetyksen 99 markkaa 28 penniä 6 %:n korkoineen palkanmaksupäivästä eli 23.3.1979 lukien.

Voimalaitosten Työnantajaliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että työehtosopimuksen 17 §:n 3 kohdan mukaan korvausta ei suoritettu myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta. Merja Krapi oli ollut 13.3.1979 lääkärintarkastuksen vuoksi poissa työstä koko päivän. Krapi oli ollut työssä lääkärintarkastuksen jälkeisenä päivänä 14.3.1979. Työehtosopimuksen 17 §:n 3 kohdan sanamuoto edellytti sitä, ettei pelkästään lääkärissä käynnistä aiheutuneen koko päivän poissaolon ajalta ollut maksettava palkkaa. Työtuomioistuimen tuomiossa n:o 31/1979 oli käsitelty samansisältöistä sopimusmääräystä ja päädytty edellä esitetylle kannalle.

Krapi oli käynyt Tampereella silmälääkärikeskuksessa, jossa viiden lääkärin vastaanottoajat olivat kello 14.30 alkaen ja aseman viimeinen vastaanottoaika alkoi kello 18. Kyseisellä silmälääkäriasemalla olisi näin ollen ollut vaihtoehtoja työajan ulkopuolellakin. Krapin käyttämän silmälääkäriaseman lisäksi Tampereella toimi kuusi muuta silmälääkäriä. Matka Vammalasta Tampereelle oli noin 55 kilometriä ja kulkuyhteydet junalla ja linja-autolla olivat hyvät. Linja-auto Vammalasta lähti kello 16.15 ja oli Tampereella kello 17.15. Näin ollen julkisten kulkuyhteyksienkin puolesta olisi ollut mahdollista varata vastaanottoaika työajan ulkopuolelta, mitä Krapin ei kuitenkaan ollut edes väitetty yrittäneen tehdä.

Edellä olevilla perusteilla Voimalaitosten Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

SAK:n ja STK:n lääkärintarkastuksia koskevien soveltamisohjeiden mukaan lääkärintarkastusta, jossa annettiin määräys apuvälineen kuten esimerkiksi silmälasien hankkimiseksi, pidettiin hoidon määrittelemiseksi tarpeellisena tutkimuksena, joten tällaisen tarkastuksen ajalta maksettiin korvaus ansionmenetyksestä. Soveltamisohjeissa ei puhuttu siitä, kävikö työntekijä ensimmäistä kertaa hakemassa määräystä apuvälineen hankkimiseksi vai oliko hänellä jo aiemmin ollut tätä koskeva lääkärissäkäynti. Keskusjärjestöjen ohjeet eivät myöskään vaatineet, että henkilölle määrättiin lääkitystä, vaan subjektiivisten oireiden olemassaolo tai apuvälineiden hankkimismääräys riittivät siihen, että kyseessä oli lääkärintarkastus, jonka ajalta korvaus oli maksettava. Krapin tapauksessa silmälääkäri oli määrännyt Krapille uudet silmälasit, koska vanhat silmälasit olivat olleet täysin sopimattomat.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Tyrvään Voimaosakeyhtiö on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa käsitelleensä vastaajan mainitsemassa tuomiossaan n:o 31/79 sellaista työehtosopimusmääräystä, jonka mukaan työnantaja ei ole velvollinen suorittamaan työntekijälle korvausta ansionmenetyksestä sairausajan palkkaa koskevien määräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta. Siinä työehtosopimuksessa, jonka tulkinnasta tuomiossa oli kysymys, ei tosin ollut mainitunlaista määräystä, mutta työtuomioistuin on tuomiossa lausunut, että sellainen sanamuoto näyttäisi edellyttävän, että pelkästä lääkärissäkäynnistä aiheutuneen yhden päivän poissaolon ajalta ei olisi maksettava palkkaa ainakaan jos poissaolo on kestänyt kokonaisen päivän.

Työehtosopimuksen 17 §:n 3 kohdan mukaan on korvattavuuden edellytyksenä, että lääkärintarkastus on ollut välttämätön sairauden toteamiseksi. Krapilla on jo aiemmin todettu silmien hajataitteisuus ja likinäköisyys. Krapin terveydentilasta esitetystä lääkärinlausunnosta ei ilmene, onko Krapilla ollut sairauden oireita. Lääkäri on määrännyt Krapille likinäköisyyden lisääntymisen johdosta uudet silmälasit.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, kanteen enemmälti hyläten, velvoittaa Tyrvään Voimaosakeyhtiön maksamaan Merja Krapille ansionmenetyksen korvauksena puolelta työpäivältä heti kuitin saadessaan 49,64 mk kuuden prosentin korkoineen maaliskuun 23 päivästä 1979 lukien. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Hämäläinen, M. Virtanen, Kaski Leivo ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.