Labor court dismisses collective bargaining claim for general auditor salary scale application to one auditor.

Paikallis- ja keskusneuvottelujen kohteena oli ollut kaupungin erään reviisorin palkkaus, joka oli sopimuskauden aikana suorittanut korkeakoulututkinnon, kun taas kanteessa oli vaadittu virkaehtosopimuksen palkkahinnoitteluliitteen apulaiskaupunginreviisoria koskevan kohdan soveltamista kaupunkien kaikkiin reviisoreihin. Kanne jätetty tutkimatta vaaditussa yleisessä muodossa ja tutkittu vain ko. reviisoria koskevana.

Virkaehtosopimuksen tehtävänkuvaus ja kaupungissa noudatettu käytäntö eivät sinänsä riittäneet osoittamaan, että apulaiskaupunginreviisorin hinnoittelukohtaa oli sovellettava reviisoriin. Kyseistä hinnoittelukohtaa oli kuitenkin sovellettu revisiotoimiston reviisoreihin hinnoittelukohdan virkaehtosopimukseen tulemisesta lähtien ja kahden reviisorin kohdalla myös määräystä korkeammasta palkkaluokasta korkeakoulututkinnon suorittamisen perusteella. Kaupunki ei voinut yksipuolisesti lopettaa kyseisen virkaehtosopimuskohdan soveltamista virassa olevaan, sopimuskauden aikana korkeakoulututkinnon suorittaneeseen reviisoriin.

Asianosaiset: Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA r.y. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta

RATKAISU

Kunnallisen virkaehtosopimuksen neuvottelumenettelystä tehdyssä pääsopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

3 § Neuvottelumenettely tulkinta ja soveltamisriitojen ratkaisemiseksi

Virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden sattuessa on kuntaa tai kuntainliittoa työnantajana edustavan viranomaisen ja toisaalta viranhaltijan tai häntä edustavan luottamusmiehen pyrittävä välittömällä neuvonpidolla selvittämään erimielisyydet.

Mikäli asiaa ei saada 1 momentissa tarkoitetulla tavalla selvitetyksi, voidaan se siirtää neuvoteltavaksi 4-8 §:ssä määrätyssä järjestyksessä.

Viranhaltijain luottamusmiesjärjestelmästä määrätään erillisellä sopimuksella.

4 §

Edellä 3 §:n 2 momentin nojalla siirretyt neuvottelut käydään tehtävään määrätyn kunnan tai kuntainliiton viranomaisen ja asianomaisen viranhaltijayhdistyksen kesken (paikallisneuvottelut).

5 §

Ellei paikallisneuvotteluissa päästä ratkaisuun, voi sopimukseen osallinen saattaa asian käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa, joita käydään sopimusvaltuuskunnan ja asianomaisen sopimukseen osallisen keskusjärjestön kesken.

Vaatimus keskusneuvottelujen käymisestä on puhevallan menettämisen uhalla tehtävä kolmen kuukauden kuluessa paikallisneuvottelujen päättymisestä.

6 §

Riidan laadusta tai muista erityisistä syistä johtuen voi sopimukseen osallinen saattaa virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden suoraan käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa.

7 §

Paikallisneuvottelut on aloitettava kahden viikon ja keskusneuvottelut kolmen viikon kuluessa siitä, kun vastapuolelle on jätetty kirjallinen vaatimus, jossa neuvottelujen kohteeksi tulevat asiat on ilmoitettu, elleivät osapuolet sovi pidemmästä määräajasta.

8 §

Neuvottelut katsotaan päättyneiksi sinä päivänä, jona neuvotteluosapuolet ovat yhteisesti niin todenneet, tai kun jokin neuvotteluosapuolista on kirjallisesti ilmoittanut katsovansa neuvottelut omalta osaltaan päättyneiksi.

Paikallis- ja keskusneuvotteluissa pidetään pöytäkirjaa, joka tarkastetaan neuvotteluosapuolten sopimalla tavalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen muun muassa Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA:n 26.2.1979 solmiman kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohessa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

Milloin on olemassa selvästi havaittavia epäkohtia palkkaluokkiin sijoittelussa tai muissa järjestelyissä, voidaan palkkauksia tarkistaa sopimuskauden aikana joko keskitetysti Kunnallisen Sopimusvaltuuskunnan ja edellä 2 §:ssä mainittujen viranhaltijoita edustavien järjestöjen välisin sopimuksin tai paikallisesti sen mukaan kuin Kunnallinen Sopimusvaltuuskunta antaa siihen valtuutuksen.

Esityksen palkkauksessa olevan epäkohdan korjaamisesta voi tehdä Kunnallinen Sopimusvaltuuskunta, kunta tai kuntainliitto taikka edellä tarkoitettu viranhaltijoita edustava järjestö.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samojen osapuolten sanotun kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen tarkistamisesta 1.10.1979 lukien 18.5.1979 tekemän pöytäkirjan liitteessä n:o 19 on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

ERÄIDEN KUNNALLISTEN VIRANHALTIJAIN PALKKALUOKKIIN SIJOITTELU

I luku. Yleiset määräykset

1 § 1 mom. Viranhaltijaryhmät sijoitetaan palkkaluokkiin 1.10.1979 lukien siten kuin jäljempänä on määrätty, kuitenkin niin, että palkkausta voidaan tarkistaa enintään yhdellä palkkaluokalla.

2 mom. Sen estämättä, mitä edellisessä momentissa on määrätty, tarkistetaan jäljempänä mainitun kiinteän palkkaluokan tai asteikon mukaisen alimman palkkaluokan alapuolella olevien viranhaltijoiden palkkausta kiinteään palkkaluokkaan taikka asteikon alarajaan, kuitenkin enintään kahdella palkkaluokalla 1.10.1979 lukien.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Mikäli viranhaltija sopimuskauden aikana saavuttaa tämän liitteen mukaan korkeampaan palkkaukseen oikeuttavan pätevyyden, korotetaan hänen palkkauksensa pätevyyden saavuttamista seuraavan kuukauden alusta liitteen mukaiseen kiinteään palkkaluokkaan tai asteikon alarajaan, kuitenkin enintään kahdella palkkaluokalla. Vastaavasti, mikäli viranhaltija sopimuskauden aikana saavuttaa määrätyn palvelusajan perusteella oikeuden korkeampaan palkkaukseen, korotetaan hänen palkkauksensa palvelusajan täyttymistä seuraavan kuukauden alusta siten kuin II luvussa on tarkemmin määrätty, kuitenkin enintään yhdellä palkkaluokalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § 1 mom. Milloin viranhaltijan virkanimike on mainittu tässä liitteessä ja tähän nimikkeeseen

1) ei liity tehtävänkuvausta, sijoitetaan tällä virkanimikkeellä toimiva viranhaltija nimikkeen mukaiseen palkkaluokkaan;

2) liittyy tehtävänkuvaus ja viranhaltijan tehtävät vastaavat nimikkeen kohdalla olevaa tehtävänkuvausta, sijoitetaan viranhaltija nimikkeen mukaiseen palkkaluokkaan ja

3) liittyy tehtävänkuvaus, mutta viranhaltijan tehtävät vastaavat muun kuin hänen oman nimikkeensä kohdalla olevaa tehtävänkuvausta, sijoitetaan viranhaltija virkanimikkeestään huolimatta tämän muun nimikkeen mukaiseen palkkaluokkaan.

4 § 1 mom. Mikäli viranhaltijan virkanimikettä ei ole mainittu tässä liitteessä, viranhaltija sijoitetaan palkkaluokkiin sen liitteessä olevan virkanimikkeen mukaisesti, johon hänet tehtävänkuvauksen ja II luvussa edellytetyn koulutuksen tai muun pätevyyden perusteella voidaan rinnastaa. Jos edellä mainitun viranhaltijan tehtävänkuvaus vastaa II luvussa olevan virkanimikkeen mukaista tehtävänkuvausta, mutta viranhaltijalla ei ole II luvussa edellytettyä koulutusta tai pätevyyttä, hänelle voidaan suorittaa palkkaus edellä mainitun virkanimikkeen mukaisesti siten alennettuna kuin 5 §:ssä on määrätty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 mom.Jollei II luvussa ole edellä I momentissa tarkoitettua rinnastusvirkaa eikä viranhaltijaan voida soveltaa 2 momentin määräyksiä, hänen palkkauksensa määräytyy entisten perusteiden mukaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 §

Tämän sopimuksen perusteella ei viranhaltijan palvelussuhteen ehtoja kenenkään osalta huononneta.

Pöytäkirjamerkintä 5:

Tässä pykälässä tarkoitettujen etujen vertailu suoritetaan kunkin viranhaltijan tai viranhaltijaryhmän tarkistuksen voimaantuloajankohtana vallinneen tilanteen perusteella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 §

Tässä liitteessä olevaa palkkahinnoittelua ei sovelleta niihin viranhaltijoihin, joiden tehtävät eivät vaativuustasoltaan vastaa asianomaiseen virkanimikkeeseen yleensä liittyviä tehtäviä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II luku. Yksityiskohtaiset määräykset

1. YLEISHALLINTO JA TOIMISTOHENKILÖKUNTA

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1.3. Talous johto ja tarkastustoimi

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1.3.6. Tarkastustoimi

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1.3.6.2. Apulaiskaupunginreviisori (myös apulaisreviisori, reviisori tai vastaava apulaiskaupunginreviisorin tehtävissä)

Suorittaa tilintarkastustoimintaan liittyviä tehtäviä kaupunginreviisorin alaisena.

Pätevyys:

1. Milloin viranhaltijalla on virkaan soveltuva korkeakoulututkinto, palkkaus määräytyy seuraavasti.

Y pl Asukasluku alle 30.000 27 - 30 Asukasluku 30.000-90.000 30 - 32 Asukasluku yli 90.000 32 - 33

2. Milloin viranhaltijalla on muu virkaan soveltuva tutkinto, palkkaus on kahta palkkaluokkaa alempi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Julkisten työalojen ammattijärjestö on työtuomioistuimessa lausunut Tampereen kaupungissa syntyneen epäselvyyttä siitä, määräytyikö reviisorinimikkeellä apulaiskaupunginreviisorin tehtävissä toimivien reviisoreiden palkkaus virkaehtosopimuksen liitteen n:o 19 hinnoittelun perusteella. Asiasta ei paikallisneuvottelussa 12.12.1979 ollut saavutettu yksimielisyyttä. Keskusneuvottelussa 25.2.1980 ei myöskään ollut asiasta sovittu.

Sanotuilla perusteilla Julkisten työalojen ammattijärjestö on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että virkaehtosopimuksen palkkahinnoitteluliitteen n:o 19 apulaiskaupunginreviisoria koskevaa kohtaa tulee soveltaa reviisorin virkoihin.

Kanteeseen vastatessaan kunnallinen sopimusvaltuuskunta on lausunut, että virkaehtosopimuksen kyseiseen kohtaan sisältyivät palkkaluokkiin sijoittelua koskevat määräykset vain sellaisen reviisori-nimikkeellä toimivan viranhaltijan osalta, joka toimi apulaiskaupunginreviisorin tehtävissä. Yksikään Tampereen kaupungin reviisoreista ei toiminut apulaiskaupunginreviisorin tehtävissä. He kaikki, myös reviisori Tolvanen, olivat kyseessä olevan hinnoittelukohdan ulkopuolella. Kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen liitteen n:o 19 yleismääräysten 4 §:ssä mainittu rinnastaminenkaan ei voinut tulla kysymykseen Tolvasen osalta, koska sekin edellytti apulaiskaupunginreviisorin asemaa, jota hänellä ei ollut. Tolvasen palkkauksen tarkistaminen oli mahdollista ainoastaan kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3 §:ssä mainitussa järjestyksessä.

Sanotuilla perusteilla kunnallinen sopimusvaltuuskunta on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Tampereen kaupunki on ollut jutussa kuultavana.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja havaitsee, että esitettyjen paikallis- ja keskusneuvottelupöytäkirjojen mukaan neuvottelujen kohteena on ollut kanteessa mainitun reviisori Reino Tolvasen palkkaus, kun taas kanteessa vaaditaan virkaehtosopimuksen palkkahinnoitteluliitteen kohdan 1.3.6.2. soveltamista reviisorin virkoihin yleensä. Kunnallisten virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyn pääsopimuksen 3-8 §:n mukaan on virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevasta erimielisyydestä kuitenkin neuvoteltava pääsopimuksen mainittujen kohtien mukaisessa järjestyksessä. Näin ollen työtuomioistuin jättää työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaisesti kanteen esitetyssä yleisessä muodossa tutkimatta ja tutkii sen vain Tolvasen palkkausta koskevana.

Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä siitä, mitä sopimusneuvottelujen yhteydessä on ainakaan ennen vuoden 1980 palkkaluokkatarkistusneuvotteluja tarkoitettu apulaiskaupunginreviisorin tehtävillä. Myös käytäntö eri kaupungeissa on erilainen. Suurehkoissa kaupungeissa on kuitenkin yleistä, että kaupunginreviisorista seuraavina on yksi tai kaksi viranhaltijaa, joihin on sovellettu apulaiskaupunginreviisoria koskevaa hinnoittelukohtaa, kun taas muihin reviisoreihin ja apulaisreviisoreihin tätä hinnoittelukohtaa ei ole sovellettu.

Edelläkerrotunlainen järjestelmä on ollut Tampereen kaupungissa käytössä vuodesta 1957 lähtien, jolloin aluksi on ollut kaupunginreviisorin lisäksi kolme reviisoria ja myöhemmin perustettu lisää kaksi reviisorin virkaa. Vuosina 1978 ja 1979 on kaupunginreviisori ehdottanut apulaiskaupunginreviisorin viran perustamista. Virkaa ei kuitenkaan ole perustettu, mutta kuntasuunnitelmissa vuosille 1982-1987 on taas esitetty viran perustamista. Samoihin aikoihin apulaiskaupunginreviisorin viran perustamisehdotuksen kanssa on kaupungin reviisorin palkkausta tarkistettu sillä perusteella, ettei kaupungissa ole apulaiskaupunginreviisoria. Apulaiskaupunginreviisorille on viran perustamisen yhteydessä ehdotettu siirrettäväksi tehtäviä, jotka tällä hetkellä kuuluvat reviisoreiden tehtäväkenttään, nimittäin toimiminen kaupunginreviisorin sijaisena ja toimiminen tilintarkastajien sihteerinä. Ehdotuksen yhteydessä ei kaupunginreviisorin tehtäviä ole suunniteltu siirrettäväksi apulaiskaupunginreviisorille.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Peltola, Vapaavuori, Äimälä, Airaksinen, Kaski, Leivo ja Elvilä.

Tuomio oli yksimielinen.