Labor union fined for failing to prevent strikes and enforce collective agreement wage clauses.

Työntekijät olivat olleet lakossa ja kieltäytyneet ylityöstä painostaakseen työnantajaa maksamaan aikaisemman työehtosopimuksen aikana maksetun erityisen palkanlisän leikkaamattomana uudella sopimuksella toimeenpannusta ohjepalkkojen korotuksesta huolimatta. Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi ja palauttamiseksi. Ammattiosasto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 11.3.1980 solmitussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeisrään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on sen ohella seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

A. Työpalkat ja palkkaperusteet

Kaikkien työntekijäin palkkoja korotetaan seuraavilla yleiskorotuksilla:

a) 90 penniä tunnilta sen palkanmaksukauden alusta lukien, jonka alkamispäivä on lähinnä 3.3.1980.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

D. Palkkaperusteiden korotus

Todettiin, että ohjetuntipalkoissa suoritettu yleiskorotusta suhteellisesti suurempi korotus tulee aiheuttamaan sen, että palkkaperusteiden ja todellisten ansioiden väliset erot tulevat supistumaan.

Palkkaperusteiden yleiskorotusta suhteellisesti suurempi korotus ei aiheuta aika- eikä suorituspalkkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat näillä yleiskorotuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen määräykset.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että liiton jäsenyrityksen Kymi Kymmene Oy Metallin Salon tehtailla oli työntekijöille metalliteollisuuden vuoden 1979 työehtosopimuksen voimassa ollessa ryhdytty maksamaan 60 pennin suuruista erillistä lisää. Lisiä annettaessa oli samassa yhteydessä ilmoitettu, että niitä saatetaan joutua leikkaamaan seuraavan työehtosopimusratkaisun yhteydessä. 11.3.1980 allekirjoitetulla työehtosopimuksella työntekijöiden palkkoja oli korotettu 90 pennillä tunnilta, ja tämä yleiskorotus oli annettu kaikille työpaikan työntekijöille pitäen lähtökohtana heidän varsinaista palkkaansa. Kun sanotun sopimuksen mukaisia ohjepalkkoja oli korotettu enemmän kuin 90 penniä, yhtiö oli joutunut leikkaamaan kerrotusta erillisestä lisästä osan, jotta työehtosopimuksen mukainen korotus olisi ollut sovitun eli 90 pennin suuruinen.

Työntekijät olivat kuitenkin vaatineet lisän säilyttämistä muuttumattomana ja painostaakseen työnantajaansa suostumaan tämän perusteettomina ja työehtosopimuksen vastaisina torjumiin vaatimuksiin olleet lakossa seuraavasti: Valurautakoneistamon 27 ja valurautakokoonpanon 11 työntekijää 26.3.1980 kello 13-16, valurautakoneistamon 25, -kokoonpanon 11 ja messinginkokoonpanon 14 työntekijää 31.3.1980 kello 7-16, valurautakoneistamon 25 ja -kokoonpanon 11 työntekijää 1.4.1980 sekä mainitun koneistamon 19 ja kokoonpanon 8 työntekijää vielä 10.4.1980 kello 7-7.30. Lisäksi työntekijät olivat 26.3.1980 lukien kieltäytyneet ylityön tekemisestä siten, että ylityökielto oli päättynyt valurautakoneistamon osalta kesäkuussa 1980 ja valurautakokoonpanon osalta elokuussa 1980. Kerrotut työtaistelut olivat kohdistuneet työehtosopimukseen, muun muassa sen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Metallityöväen Liiton jäsenyhdistyksen Salon Metallityöväen Ammattiosasto r.y:n työpaikalle asettamat pääluottamusmies ja osastojen luottamusmiehet eivät olleet ryhtyneet toimenpiteisiin työtaistelujen ehkäisemiseksi tai lopettamiseksi. Päinvastoin he olivat esittämällä vaatimuksia lisien maksamisesta leikkaamattomina, uhkaamalla työtaistelulla sekä muutoinkin käyttäytymisellään työnantajan edustajien kanssa käydyissä neuvotteluissa asettuneet tukemaan työntekijöiden työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. Ammattiosasto vastasi edustajiensa menettelystä, eikä osasto muutoinkaan ollut huolehtinut sillä työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan olevista velvollisuuksista.

Sanotuilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Salon Metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista mainitun lain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon lain ja työehtosopimuksen mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Salon Metallityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Salon Metallityöväen Ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies ja osaston puheenjohtaja ovat työntekijöiden kokouksissa ja tiedotustilaisuuksissa kehottaneet työntekijöitä työrauhan säilyttämiseen ja palauttamiseen. Ottaen huomioon muun ohessa työtaisteluiden toistumisen työtuomioistuin kuitenkin katsoo näyttämättä jääneen, että ammattiosasto olisi ryhtynyt kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin osastolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi tuomita Salon Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoa 3 000 markkaa ja korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 300 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Äimälä, Airaksinen, Kaski, Leivo ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.