Labor court dismisses union claim that employer terminated employee without cause despite valid sick leave.

Asianosaiset: Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto r.y. Autoalan Työnantajaliitto r.y. ja Liiketyönantajain Keskusliitto r.y.

RATKAISU

Autoalan Työnantajaliiton ja Autokaupan Toimihenkilöliitto r.y:n eli nykyisen Auto ja Konekaupan Toimihenkilöliiton kesken 25.3.1977 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 § Keskusjärjestöjen LTKTVK väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- Irtisanomissuojaa koskeva yleissopimus 08.04.1968 - Irtisanomissopimuksen pöytäkirja 08.04.1968

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pöytäkirjamerkintä 1:

Jos edellä mainittujen keskusliittojen välisiin sopimuksiin tulee muutoksia sopimuskauden aikana, otetaan ne huomioon tässä sopimuksessa voimaantulosäännösten mukaisesti.

Jos em. keskusliittojen välillä solmitaan uusia sopimuksia, sovitaan niiden teknisestä soveltamisesta liittojen välillä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § Tilapäinen poissaolo

1. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sairaustapauksesta. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamisesta koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin.

Soveltamisohje:

"Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon piruus määräytyy sen mukaisesti, mikä on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Jos hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää 1-2 päivää, pidetään poissaoloa sopimuksessa tarkoitettuna poissaolona. Sen sijaan jos työntekijä on poissa yli 2 päivää, tulee hänellä olla erityisen hyvä syy, jotta poissaoloa pidetään sopimuksessa tarkoitettuna."

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liiketyönantajain Keskusliitto r.y:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto r.y:n välisessä 8.6.1978 solmitussa irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevassa sopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § SOVELTAMISALA

Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä irtisanomalla sekä lomauttamista. Sopimus ei koske

1.1. työntekijää, jonka työsopimus on tehty määräajaksi eikä

1.2. tapauksia, joissa työsopimus on purettu työsopimuslain 43 §:ssä tarkoitetusta syystä, eikä työsopimuslaissa tarkoitettuja muita työsuhteen purkamis- tai purkautumistilanteita.

Milloin työnantaja on purkanut sopimuksen vedoten työsopimuslain purkamisperusteisiin, voidaan kuitenkin tätä sopimusta noudattaen tutkia, ovatko työsopimuksen irtisanomisen edellytykset olleet olemassa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § IRTISANOMISEN PERUSTEET

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Pöytäkirjamerkintä:

Irtisanomisperustetta harkittaessa on otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat.

Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevia tuomioita voidaan käyttää hyväksi myös sopimuksen tulkinnassa, sikäli kuin annetuilla tuomioilla voidaan katsoa olevan ennakkopäätöksen arvo.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Irtisanominen toimitetaan todistettavasti. Irtisanomisen syy ja työsuhteen lakkaamisaika on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti työntekijälle.

5 § KORVAUS PERUSTEETTOMASTA IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai perusteettomasti lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

Pöytäkirjamerkintä:

Vaatimuksen esittäminen irtisanomisen tai lomauttamisen peruuttamisesta ei ole edellytys vahingonkorvauksen vaatimiselle.

Päätettäessä 1. kappaleessa mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansionmenetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa. Milloin työsuhde ei vielä ole kestänyt kuutta kuukautta, korvauksen ei tule ylittää työntekijälle siinä työsuhteessa viimeksi olleen palkan mukaan laskettua kuuden kuukauden palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta ja mahdollisuudet hankkia uutta työtä ovat heikot, korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 12 edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 § VOIMAANTULOMÄÄRÄYS

Sopimus tulee voimaan 23.6.1978 lukien kaikkien niiden keskusliittoihin kuuluvien jäsenliittojen osalta, jotka eivät mainittuun päivään mennessä ole ilmoittaneet jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Laaksolla oli ollut pätevä ja työehtosopimuksenkin mukaan hyväksyttävä syy poissaoloonsa työpaikalta lapsen äkillisen sairastumisen johdosta. Työehtosopimuksen 12 §:n 2 momentin mukaan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille sopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta, josta Laakson osalta juuri oli ollut kysymys. Hän ei suinkaan ollut poissa työstä syytä ilmoittamatta, hänen esimiehensä oli alusta saakka ollut tietoinen poissaolon syistä, ja Laakso oli jatkuvasti ilmoittanut lapsen sairauden jatkumisesta sekä siitä syystä johtuvasta poissaolostaan.

Kun Keskusosuusliike Hankkija ei ollut Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliiton ja Autoalan Työnantajaliiton kesken käydyissä neuvotteluissa suostunut palauttamaan Laakson työsuhdetta, Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Keskusosuusliike Hankkija on katkaissut Laakson työsuhteen ilman irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevassa sopimuksessa edellytettyä syytä. Lisäksi Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto on vaatinut Keskusosuusliike Hankkijan velvoittamista suorittamaan Laaksolle vahingonkorvaukseksi kuuden kuukauden palkkaa vastaavat 12 000 markkaa 5 %:n korkoineen haastepäivästä.

Kanteeseen vastatessaan Autoalan Työnantajaliitto ja Liiketyönantajain Keskusliitto ovat lausuneet, että Heli Laakso oli työsuhteen alussa toiminut kassanhoitajana ja tuntikirjurina huoltokorjaamossa. Jo tuolloin Laaksolla oli ollut huomattavasti lyhyehköjä poissaoloja, joista hän ei aina ollut ilmoittanut asianmukaisesti työnantajalle, minkä johdosta hänen esimiehenään tuolloin toiminut korjaamopäällikkö oli joutunut antamaan hänelle huomautuksenkin. Huhtikuussa 1977 Laakso oli siirtynyt myyntikonttorin autolähetiksi sekä syksyllä 1977 arkistotehtäviin. Myös autolähettinä toimiessaan Laaksolla oli edelleen ollut huomattavasti poissaoloja, joista hänen esimiehenään toiminut toimistopäällikkö oli pitänyt hänelle puhuttelun.

Näillä perusteilla Autoalan Työnantajaliitto ja Liiketyönantajain Keskusliitto ovat pyytäneet kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Keskusosuusliike Hankkija on ollut jutuissa kuultavana.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Kaski ja Leivo.

Tuomio oli yksimielinen.