Labour Court dismisses union statement on overtime rules when employee is not a supervisor under the specific collective agreement.

Kysymys siitä, oliko työsuhteeseen sovellettava majoitus- ja ravitsemisliikkeiden esimiehiä ja vastaavia hoitajia koskevaa työehtosopimusta vaiko työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta.

Kysymys ylityön ilmoitusvelvollisuudesta, yli- ja sunnuntaityöstä maksettavasta korotetusta palkasta, viikkolepopäivänä tehdystä ylityöstä suoritettavan korvauksen tai ilta- ja yötyölisien sisällyttämisestä kiinteinä korvauksina säännölliseltä työajalta maksettavaan palkkaan.

Asianosaiset: Lausunto Ilomantsin kihlakunnanoikeudelle (Matkakotiapulainen Raili Aino Orvokki Toivanen/ matkakodin johtaja Pentti Mononen)

RATKAISU

Majoitus ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y:n ja Hotelli ja Ravintolahenkilökunnan Liitto r.y:n 6.5.1977 allekirjoittamassa majoitus ja ravitsemisliikkeiden esimiehiä ja vastaavia hoitajia koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tällä työehtosopimuksella määrärään palkkaliitteessä mainittujen majoitus- ja ravitsemisliikkeissä työskentelevien työaikalain alaista työtä suorittavien esimiesten ja lääninhallituksen toimipaikkaa varten hyväksymien vastaavien hoitajien työ- ja palkkaehdot. Mikäli jäljempänä ei vastaavien hoitajien osalta muuta ole erikseen mainittu noudatetaan heidän työja palkkaehdoissaan esimiehiä koskevia määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 § Palkkaus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pöytäkirjamerkintä 7:

Mikäli esimiesasemassa olevan henkilön kanssa on sovittu ylija sunnuntaityökorvausten maksamisesta erillisen kuukausikorvauksen muodossa, on henkilökohtaisen palkan korotus otettava huomioon erillisessä kuukausikorvauksessa siten, että se kattaa niiden laskelmallisen osuuden.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Työaika

1. Säännöllinen työaika on 120 tuntia kolmen viikon pituisena ajanjaksona siten järjestettynä, että kunakin täytenä työssäoloviikkona on enintään viisi työpäivää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Esimiehelle on annettava kunkin viisi työpäivää sisältävän työssäoloviikon aikana kaksi vapaapäivää, joista toinen on viikkolepopäivä (V) ja toinen viisipäiväisen työviikon toteuttava lisävapaapäivä (X).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8. Jollei työnantaja muuta edellytä, on esimiehen omana tehtävänä muiden samaa työtä tekevien esimiesten kanssa yhdessä järjestää työaikansa ottaen huomioon tämän pykälän määräykset.

Ylityötä esimies ei saa tehdä ilman työnantajan suostumusta.

Pöytäkirjamerkintä:

Esimies saa tehdä ylityötä, mikäli liikkeen hoito sitä välttämättä edellyttää. Ylityön tekemisestä on kuitenkin ilmoitettava työnantajalle heti kun se on mahdollista. Näin tehdystä työstä maksetaan ylityökorvaus tämän työehtosopimuksen mukaisesti.

Mikäli esimies tai vastaava hoitaja itse järjestävät työaikansa, ja liikkeen toiminta sitä välttämättä edellyttää, saa esimies tai vastaava hoitaja tehdä ylityötä. Ylityön tekemisestä on kuitenkin ilmoitettava työnantajalle heti kun se on mahdollista. Näin tehdystä työstä maksetaan ylityökorvaus tämän työehtosopimuksen mukaisesti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10. Vastaavan hoitajan työajasta sopivat työnantaja ja vastaava hoitaja keskenään. Työajan järjestelyssä vastaavan hoitajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon tämän pykälän määräykset työajan järjestelystä. Kolmiviikkoiskauden aikana tehtävän säännöllisen työn ja vuorokautisen säännöllisen työn enimmäismäärissä on kuitenkin noudatettava tämän työehtosopimuksen määräyksiä sitovina. Vastaavan hoitajan on pidettävä viikkolepopäivä kalenteriviikoittain ja viikoittainen lisävapaapäivä samaan tapaan kuin esimiesten osalta tässä pykälässä on sovittu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Korotettu palkka

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7. Esimiehen ja vastaavan hoitajan kanssa voidaan sopia ylija sunnuntaityön suorittamisesta erillisenä kuukausikorvauksena ne yhdistettynä tai laskelmallisesti tehtyjen yli- ja sunnuntaityötuntien mukaan.

Kiinteään yli- ja/tai sunnuntaityökorvaukseen ei voida sisällyttää esimiehelle, vastaavalle hoitajalle viikkolepopäivältä ja lisävapaapäivältä suoritettavaa vapaapäiväkorvausta.

Vastaavan hoitajan osalta voidaan sopia ilta- ja yötyölisien maksamisesta erillisinä kuukausikorvauksina ne yhdistettynä tai laskelmallisesti tehtyjen ilta- ja yötuntien mukaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Vastaavan hoitajan osalta voidaan ilta- ja yötyölisät maksaa myös ns. korotetun peruspalkan muodossa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen liitteenä olevassa palkkaryhmittelyssä on muun ohessa seuraava määräys:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6.5.1977 lähinnä alkavan palkanlaskentakauden alusta lukien:

1. Kahvilan, ruokalan ja matkustajakodin emäntä ja vuoro/apuemäntä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Majoitus- ja ravitsemisliikkeiden esimiehiä ja vastaavia hoitajia koskevan työehtosopimuksen osallisyhdistysten yhdessä laatimissa soveltamisohjeissa on muun ohessa seuraavat soveltamisohjeet:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen ulottuvuus

A. Soveltamisalasta yleensä

1. Sopimus koskee palkkaliitteessä mainittuja esimiehiä. Työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluminen edellyttää, että henkilön tehtävänä on johtaa tai valvoa työntekijäin työtä. Sopimuksen soveltamispiiriin kuuluva voi myös tilapäisesti ottaa osaa johdettaviensa ja valvottaviensa työntekijöiden työhön.

2. Vastaavien hoitajien osalta soveltamisala on rajattu kahdella tunnusmerkillä.

Ensiksikin edellytetään, että henkilö toimii lääninhallituksen toimipaikkaa varten hyväksymänä varsinaisena vastaavana hoitajana.

Työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluminen edellyttää sen lisäksi, että henkilön tehtävänä on johtaa tai valvoa työntekijäin työtä. Sopimuksen soveltamispiiriin kuuluva voi myös tilapäisesti ottaa osaa johdettaviensa ja valvottaviensa työntekijäin työhön.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Työaika

I Työajan järjestely vastaavien hoitajien osalta

1) Sitovat määräykset

Pääsäännön mukaisesti vastaavan hoitajan ja työnantajan on keskenään sovittava vastaavan hoitajan työajasta. Työajan järjestelyssä on vastaavan hoitajan tehtävänä pitää huolta siitä, että tämän työehtosopimuksen määräykset täyttyvät. Työehtosopimuksen määräyksiä vuorokautisen säännöllisen työn ja kolmiviikkoiskauden aikana tehtävän säännöllisen työn enimmäismääristä sekä viikkolepo- ja lisävapaapäivistä on vastaavan hoitajan noudatettava sitovina. Tällöin

- vuorokautisen säännöllisen työn enimmäismäärä on 10 tuntia, ellei työnantajan ja vastaavan hoitajan kesken toisin sovita

- kolmiviikkoiskauden aikana tehtävän säännöllisen työn enimmäismäärä on 120 tuntia

- viikkolepopäivä (V-päivä) on pidettävä jokaisella kalenteriviikolla sekä

- lisävapaapäivä (X-päivä) on pidettävä joko sen viikon aikana miltä se on ansaittu tai yhdistäen lisävapaapäiviä yhdenjaksoiseksi vapaaksi saman kolmiviikkoiskauden aikana. Viikkotyöaikasuunnitelman puitteissa voidaan lisävapaapäiviä myös siirtää esimiessopimuksen edellyttämin tavoin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton 6.5.1977 allekirjoittamassa majoitus- ja ravitsemisliikkeiden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on taas muun ohessa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tällä työehtosopimuksella määrätään majoitus- ja ravitsemisliikkeiden palveluksessa työaikalain alaista työtä suorittavien työntekijöiden työehdot.

Pöytäkirjamerkintä:

Tätä työehtosopimusta ei sovelleta esimiesasemassa oleviin henkilöihin eikä työnjohtajiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Raili Toivanen on Pentti Monosta vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että hän oli ollut Monosen omistaman Matkakoti Mantsin palveluksessa Ilomantsin kunnassa ajan 17.2.19776.6.1979. Toivaselle oli sovittu maksettavaksi palkkaa 2 000 markkaa kuukaudessa ja 1.2.1979 lukien 2 100 markkaa kuukaudessa ja lisäksi 10 % tarjoilusta ja huoneiden hinnasta. Työajasta ei ollut sovittu muuta kuin että säännönmukaiset vapaat voi pitää. Käytännössä työaika oli muodostunut melkein ympärivuorokautiseksi eikä kantaja ollut saanut vapaapäiviäkään sovitun mukaisesti. Tämän vuoksi kantajalle oli syntynyt vastaajalta ylityökorvaussaatavia, joita vastaaja ei vaatimuksista huolimatta ollut suostunut kantajalle suorittamaan. Toivasen palkkasaatavat muodostuivat sunnuntai- ja iltatyölisistä sekä vapaapäivinä tehdyn työn korvauksista. Tämän vuoksi Toivanen on vaatinut Monosen velvoittamista suorittamaan hänelle palkkasaatavia vuosilta 1978-1979 yhteensä 113 814,30 markkaa.

Vastaaja on esittänyt kihlakunnanoikeudelle Pohjois-Karjalan lääninhallituksen 3.3.1977 elinkeinolupa-asiassa antaman päätöksen, jolla Pentti Mononen oli oikeutettu harjoittamaan Ilomantsin kunnan Ilomantsin kylässä "Matkakoti Mantsi" nimistä matkustajakotiliikettä. Matkustajakotiliikkeen vastaavaksi hoitajaksi oli hyväksytty Raili Toivanen.

Vastaaja on vielä lausunut, että kun kantaja oli saanut huomattavasti työehtosopimuksen edellyttämää palkkaa korkeampaa palkkaa, oli osapuolten katsottava konkludenttisesti sopineen kantajan yli- ym. töiden tulleen korvatuiksi, varsinkin kun kantaja sanotuin tavoin oli itse vastannut työajoistaan esittämättä vaatimuksia aikaisemmin ja ilmoittamatta heti ylitöistään.

Vastaaja on ilmoittanut, ettei työaikalain 20 §:n mukaista luetteloa ollut pidetty. Vastaaja on viitannut työneuvoston päätöksiin n:ot 252 ja 321.

Kantaja on vastineen johdosta lausunut, että hän oli mennyt matkakotiin työntekijäksi, jolla ei ollut ollenkaan päätösvaltaa. Kantaja ei ollut pyynnöstä huolimatta saanut työsopimusta kirjallisena. Hänelle oli vain luvattu ainakin joka toinen viikonloppu vapaaksi ja että jopa viikollakin voisi saada vapaata. Kantaja ei ollut voinut pitää vapaata poistumatta asunnostaan. Matkustajakodissa oli ollut jatkuvasti asukkaita. Kantaja oli saanut säännönmukaisesta työstä korvauksen sopimuksen mukaisesti. Vaatimuksen suuruus johtui siitä, ettei ylitöitä ollut yhtään korvattu, ja siitä, ettei kantajaan voitu soveltaa vastaavaa hoitajaa koskevia määräyksiä.

Kantajan kuulustuttama Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton piiritoimitsija on kertonut laatineensa kantajan esittämät palkkasaatavaa koskevat laskelmat. Hän ei ollut tiennyt Pohjois-Karjalan lääninhallituksen elinkeinolupapäätöksestä. Kantajaan olisi tällöin pitänyt soveltaa esimiehiä ja vastaavia hoitajia koskevaa työehtosopimusta. Työaikojen osalta työehtosopimusten määräykset olivat yhteneväiset. Esitetyt laskelmat pohjautuivat työehtosopimukseen ja kantajan kirjanpitoon. Kantajaan oli sovellettava työaikalain 6 §:n mukaista kolmen viikon periodia. Työnantajan olisi pitänyt huolehtia kantajan vapaista ja korvauksista. Kantaja ei ollut aikaisemmin tehnyt vaatimusta, koskei hän ollut tietoinen oikeuksistaan ennen kuin oli ottanut yhteyttä liittoon. Ylityökorvaukset oli kanteessa laskettu peruspalkasta.

Kantajan edelleen kuulustuttama urakoitsija, joka oli ollut kantajan kanssa "porukoissa" ainakin viisi vuotta ja kihloissa noin kolme vuotta, on kertonut, että kantajan työ matkakodissa oli ollut käytännössä ympärivuorokautista. Työ oli alkanut kello 6 aamulla, koska aamupalan oli pitänyt olla valmiina kello 7. Päivällä kantajan työnä oli ollut huoneiden siivous, vuoteiden sijaus, illalla saunan lämmitys, vieraiden vastaanotto, kahvinkeitto ja virvokkeiden myynti. Kantaja oli ollut yksinään sanotussa työssä. Vastaaja oli sopinut kantajan töihin tullessa, että joka toinen viikonloppu oli vapaata, mutta kantaja ei ollut saanut vapaita sopimuksen mukaisesti. Todistaja oli yhdessä kantajan kanssa kiirehtinyt kirjallisen sopimuksen saamista. Ylitöistä kantaja ei pyynnöstään huolimatta ollut saanut mitään korvausta. Matkustajakodissa oli aina matkustajia. Kantaja oli hoitanut laskut ja pankkiasiat, mutta Monosella oli ollut päätösvalta. Kantaja ei ollut pitänyt töistään tuntilistaa.

Vastaajan kuulustuttama merkonomi on kertonut olleensa työssä Matkakoti Mantsissa vuonna 1978 kesäkuussa kolme päivää, elokuussa 14 päivää ja marraskuussa kaksi päivää ja vuonna 1979 keväällä kymmenen päivää. Todellinen työaika päivittäin oli ollut korkeintaan 4-6 tuntia silloinkin kun talo oli täynnä asukkaita. Tämä oli ollut työaika silloinkin kun hän oli tehnyt työt yksin, joskin työn määrä luonnollisesti vaihteli. Kantaja oli, niin kuin todistaja silloin kun oli työssä, hoitanut myös tilastot kuten poliisi-ilmoitukset.

Vastaajan kuulustuttama opiskelija on kertonut olleensa työssä isänsä omistamassa matkustajakodissa kesäkuusta 1979 tammikuulle 1980 toimittuaan aikaisemminkin Toivasen vuorottajana. Tällöin todistaja oli hoitanut yksin matkakotia. Keskimääräinen työaika oli ollut noin 4-5 tuntia päivässä. Todistaja oli asunut työssäoloaikanaan Matkustajakoti Mantsissa. Joskus matkustajakodissa oli pitkäaikaisia asiakkaita, mutta etenkin kesällä vaihtuvuus oli suurempaa. Esimerkiksi komennusmiesten kohdalla ei juuri huolehtimista kovin paljon ollut. Työaika muodostui siitä, että aamulla oli ollut valmistettava aamupala, päivällä oli enimmäkseen vapaata ja illalla taas töitä kuten saunan lämmitystä. Viikkovapaista todistaja oli sopinut isänsä kanssa aina erikseen.

Vastaaja on vielä lausunut, että asiassa oli käynyt selville, että tosiasiallinen työaika oli ollut vuorokaudessa 4-5 tuntia. Loput ajasta oli ollut varallaoloa, joka oli korvattava puolella palkalla. Vastaajan maksamat palkat ja korvaukset Toivaselle kattoivat sen ajan, mikä oli ollut varallaoloaikaa. Siitä, että 10 %:n osuus yrityksen bruttotuotosta korvasi mahdollisen varallaolon, oli tehty sopimus osapuolten kesken. Jos työ kuitenkin katsottaisiin ylityöksi, ylityötä ei missään tapauksessa voitu määrätä korvattavaksi enempää kuin 320 tuntia vuodessa.

Asianosaiset eivät ole vastustaneet asian käsittelyn lykkäämistä työtuomioistuimen lausunnon hankkimista varten.

Kihlakunnanoikeus on välipäätöksellään päättänyt pyytää työtuomioistuimen lausunnon siitä, onko kysymyksessä olevassa asiassa asianosaisten väliseen työsuhteeseen sovellettava majoitus- ja ravitsemisliikkeiden esimiehiä ja vastaavia hoitajia koskevaa työehtosopimusta, ja siitä, että jos tätä sopimusta sovelletaan, miten työehtosopimuksen 7 §:n 8 kohdan määräyksiä tehdyn ylityön ilmoittamisvelvollisuudesta on tässä tapauksessa sovellettava, sekä siitä, mitkä kanteessa esitetyistä vaatimuksista ovat sellaisia, joiden korvaaminen ns. korotetun peruspalkan muodossa on työehtosopimuksen mukaan mahdollista, ja vielä siitä, mitä tarkoittaa määräys siitä, että vastaavan hoitajan on pidettävä huolta siitä, että työehtosopimuksen määräykset täyttyvät, sekä muiltakin osin sikäli kuin työehtosopimuksen jokin määräys voi asian ratkaisuun vaikuttaa.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 30 §:n nojalla varannut Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitolle ja Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi. Mainitut liitot ovat työtuomioistuimelle antamassaan kirjallisessa lausunnossa esittäneet asiasta:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1. Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehiä ja vastaavia hoitajia koskevassa 6.5.1977-29.2.1980 välisenä aikana voimassaolleessa työehtosopimuksessa ("esimiessopimus") on soveltamisohjeissa seuraava määräys:

"1 § Sopimuksen ulottuvuus

A Soveltamisalasta yleensä

1. Sopimus koskee palkkaliitteessä mainittuja esimiehiä. Työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluminen edellyttää, että henkilön tehtävänä on johtaa tai valvoa työntekijäin työtä. Sopimuksen soveltamispiiriin kuuluva voi myös tilapäisesti ottaa osaa johdettaviensa ja valvottaviensa työntekijöiden työhön.

2. Vastaavien hoitajien osalta soveltamisala on rajattu kahdella tunnusmerkillä.

Ensiksikin edellytetään, että henkilö toimii lääninhallituksen toimipaikkaa varten hyväksymänä varsinaisena vastaavana hoitajana.

Työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluminen edellyttää sen lisäksi, että henkilön tehtävänä on johtaa tai valvoa työntekijän työtä. Sopimuksen soveltamispiiriin kuuluva voi myös tilapäisesti ottaa osaa johdettaviensa ja valvottaviensa työntekijäin työhön."

Tämän sopimuskohdan sisällöstä ovat allekirjoittaneet liitot yksimielisiä.

2. Allekirjoittaneet liitot ovat yksimielisiä siitä, että mikäli matkakotiapulaisen Raili Toivasen työtehtäviin ei ole kuulunut lainkaan työntekijäin työn johto tai valvonta, ei häneen ole voitu soveltaa esimiessopimuksen määräyksiä, vaan noudatettavina ovat olleet majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevan 6.5.1977 allekirjoitetun 6.5.197729.2.1980 välisenä aikana voimassaolleen työehtosopimuksen määräykset.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työtuomioistuimen pyydettyä Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liittoa ja Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliittoa vielä täsmentämään edelle jäljennettyä lausuntoaan nämä ovat kirjallisesti lausuneet seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Koska Ilomantsin kihlakunnanoikeudessa vireillä olevan jutun kertoelmasta käy ilmi että jutun kantaja Raili Aino Orvokki Toivanen on työskennellyt työpaikallaan yksin, eikä hänellä siten ole voinut olla alaisia joiden työtä hän olisi valvonut ja johtanut, ei Toivasen työsuhteessa voida noudattaa majoitus- ja ravitsemisliikkeiden esimiehiä ja vastaavia hoitajia koskevaa työehtosopimusta (esimiessopimus). Tämän vuoksi allekirjoittaneet liitot eivät käytä tilaisuutta lausua esimiessopimuksen soveltamisesta tässä tapauksessa.

Kyseessä olevan oikeusjutun kertoelmasta käy ilmi, että Raili Toivasen työolot ovat olleet sellaiset, että hänen työsuhteensa ehdot määräytyvät majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen (työntekijäsopimus) mukaan.

Työntekijäsopimuksen soveltamisesta esiteltyihin kysymyksiin lausumme yksimielisesti seuraavaa:

Työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä tehdyn ylityön ilmoitusvelvollisuudesta. Samoin mainitusta sopimuksesta puuttuvat määräykset siitä että yli- tai sunnuntaityökorvaukset, viikkolepopäivinä tehdystä ylityöstä suoritettavat korvaukset tai että sunnuntai- ja yötyölisät voitaisiin sopia maksettavaksi korotetun peruspalkan muodossa.

Näiltä osin Ilomantsin kihlakunnanoikeudessa vireillä olevan jutun ratkaisuun nähdäksemme vaikuttavat työntekijäsopimuksen korotettua palkkaa ja työaikaa koskevat määräykset, jotka ovat osittain samansisältöisiä kuin työaikalain vastaavat määräykset.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kihlakunnanoikeudessa vireillä olevan riita-asian vastaajan asiamies on vielä 2.1.1981 päivätyllä kirjeellään, jonka työtuomioistuin on antanut tiedoksi Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitolle ja Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitolle, pyytänyt työtuomioistuinta ottamaan lausuntoa antaessaan huomioon kihlakunnanoikeuden 17.11.1980 pitämässä istunnossa pöytäkirjan 2 §:n kohdalla asiassa esitetyn uuden selvityksen kantajalle ylitöistä maksettujen korvausten suorittamistavasta.

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto ja Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto ovat työtuomioistuimen esivalmisteluistunnossa 11.3.1981 huomauttaneet, että niiden työtuomioistuimelle antamassa jälkimmäisessä kirjallisessa lausunnossa oli erehdyksessä mainittu sunnuntai- ja yötyölisät, vaikka tarkoituksena oli ollut lausua ilta- ja yötyölisistä. Mainitut liitot ovat edelleen todenneet, että ne eivät ole valmiit antamaan yhteistä lausuntoa kihlakunnanoikeuden lausuntopyynnössä mainituista esimiehiä ja vastaavia hoitajia koskevan työehtosopimuksen eri määräyksistä, koska se liittojen käsityksen mukaan olisi tässä yhteydessä tarpeetonta ja saattaisi vain johtaa liittojen välisiin tulkintaerimielisyyksiin.

Työtuomioistuin on, todeten että riita-asian vastaajan asiamiehen työtuomioistuimelle lähettämässä jäljennöksessä Ilomantsin kihlakunnanoikeuden 17.11.1980 pidetyn istunnon pöytäkirjasta on kysymys seikoista, jotka eivät vaikuta lausuntoasian käsittelyyn työtuomioistuimessa, päättänyt antaa seuraavan lausunnon:

Työtuomioistuimessa läsnä asiaa ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Airaksinen, Leivo, Olin ja Pennanen.

Lausunto oli yksimielinen.