Labour Court rules it lacks jurisdiction to decide if a municipal collective agreement applies to a private daycare employee. The court declined to rule on the applicability of the collective agreement to the private employer's employment relationship. The court determined it could not determine if the collective agreement applied to the private employer's employment relationship. The court held that the Labour Court lacks jurisdiction to decide on the applicability of a collective agreement to a private employer's employment relationship. The court concluded that the Labour Court lacks jurisdiction to decide on the applicability of a collective agreement to a private employer's employment relationship. The court held that the Labour Court lacks jurisdiction to decide on the applicability of a collective agreement to a private employer's employment relationship.

Kysymys kunnallisen työehtosopimuksen soveltamisesta yksityisen lasten päiväkodin työntekijän työsuhteeseen työsopimuslain 17 §:n nojalla. Asianomaisen työntekijän työ kuului laatunsa puolesta kunnallisen työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Työtuomioistuin ei kuitenkaan katsonut toimivaltaansa kuuluvan lausunnon antamisen siitä, voitiinko kunnallista työehtosopimusta pitää yksityisoikeudellisen työnantajan palveluksessa olevan työntekijän työsuhteeseen sovellettavana asianomaisen alan työehtosopimuksena.

Asianosaiset: Lausunto korkeimmalle oikeudelle (Heleena Marjatta Rapo / Inga Potrykus)

RATKAISU

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen Akava r.y:n, Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto r.y:n (KTV) ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV r.y:n kesken 1.4.1972 lukien voimaan tulleessa kaupunkien ja kauppalain kuukausipalkkaisia päätoimisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevassa työehtosopimuksessa oli muun muassa seuraavat määräykset:

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvat kaupunkien ja kauppalain palveluksessa päätoimisessa työsopimussuhteessa olevat työntekijät (toimihenkilöt), joiden palkkaus on sovittu maksettavaksi kuukausipalkkana. Päätoimisena pidetään työntekijää, jonka säännöllinen työaika on vahvistettu tai arvioidaan vähintään 20 tunniksi viikossa.

2. Sopimus ei kuitenkaan koske

a) työntekijöitä, jotka on otettu kaupungin/kauppalan palvelukseen enintään 3 kuukauden pituiseksi määräajaksi,

b) maatalous- ja metsätöissä palvelevia työntekijöitä, eikä

c) harjoittelijoita ja oppilaita.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Tilapäisiin tehtäviin otettu edellä 2. a) kohdassa tarkoitettu työntekijä ja 2. b) kohdassa tarkoitettu harjoittelija tulee tämän työehtosopimuksen alaiseksi oltuaan kaupungin/kauppalan palveluksessa 3 kuukautta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

17 § Palkkaus

1. Työntekijöille (toimihenkilöille) maksetaan tämän sopimuksen liitteenä olevasta palkkahinnoittelusta (liite n:o 1) ilmenevä, asianomaisen työntekijän tehtäviä vastaavan nimikkeen mukainen alkupalkka. Työntekijäin sijoittamisessa tehtäviään vastaavaan nimikkeeseen otetaan huomioon, mitä hinnoitteluun liittyvässä tehtävä- ja koulutuskuvauksessa on mainittu. Jos asianomaisen työntekijän tehtäviä ja koulutusta vastaavaa nimikettä ei hinnoittelussa ole mainittu, niin työntekijälle maksetaan hänen ammattiaan ja työtään lähinnä vastaavan nimikkeen mukainen alkupalkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Tämän pykälän 1. kohdan määräysten perusteella työntekijän alkupalkkaa korotetaan kuitenkin 1.4.1972 alkaen yleiskorotuksen lisäksi enintään viranhaltijain palkkataulukon yhtä palkkaluokkaa vastaavalla markkamäärällä. Alkupalkkaa korotetaan poikkeuksellisesti kahta palkkaluokkaa vastaavalla markkamäärällä, jos työntekijän palkka 31.3.1972 on ollut vähintään kahta palkkaluokkaa vastaavan markkamäärän verran nimikkeen mukaista alkupalkkaa alempi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

20 § Erinäiset etuudet

1. Vuosilomat määräytyvät kaupungin/kauppalan työntekijäin vuosilomasäännön mukaisesti, kuitenkin siten, että vuosilomasäännön mallin 5 §:n 1 momentin 2-kohdassa mainittujen vuosilomaan oikeuttavien palvelusaikojen laskeminen aloitetaan 21 ikävuoden asemesta 18 ikävuodesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liite n:o 1

Kaupunkien ja kauppalain kuukausipalkkaisten työntekijäin (toimihenkilöiden) palkkahinnoittelu

Kuukausipalkkaisten työntekijäin (toimihenkilöiden) alkupalkat määrätään kunnallisten palkkataulukoiden mukaan tehtävänimikkeittäin seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Terveyden- ja sosiaalihuollon ala

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hoitoapulainen 5

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Talousala

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sairaala-apulainen/laitosapulainen 5

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liite n:o 2

Palkkahinnoitteluun liittyvä tehtävä- ja koulutuskuvausliite

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkahinnoittelun rakenne

Palkkahinnoittelussa on työntekijäin alkupalkat esitetty nimikkeittäin. Nimikkeet on ryhmitelty työaloittain seuraavasti:

1. Toimistoala

2. Terveyden- ja sosiaalihuollon ala

3. Talousala

4. Tekninen ala

5. Vapaa-aikatoiminnan ala

6. Muut alat

Ryhmittely ei vastaa hallinnonaloittaista jakoa, joskin esim. useimmat terveyden- ja sosiaalihuollon työalaan kuuluvat työntekijät sijoittuvat myös terveyden- ja sosiaalihuollon hallinnonalalle, mutta heitä saattaa olla myös muilla hallinnonaloilla.

Kun palkkahinnoittelussa nimikkeet ja alkupalkat on ryhmitelty työaloittain, seuraa tästä, että työntekijän alkupalkka määritetään nimikkeen ja työalan perusteella eikä sillä hallinnonalalla, jolla työntekijä työskentelee, ole vaikutusta alkupalkkaan, ellei palkkahinnoitteluliitteessä ole nimenomaan toisin mainittu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Terveyden- ja sosiaalihuollon ala

Useimmat terveyden- ja sosiaalihuollon alalla työskentelevistä työntekijöistä ovat terveydenhuolto- tai sosiaalitoimen hallinnonalalla, mutta heitä on myös esimerkiksi kunnallisten liikelaitosten piirissä.

Alkupalkan määrittelyä tällä työalalla helpottaa se, että monet työntekijät suorittavat vain koulutukselleen ominaisia tehtäviä, jotka ainoastaan vähän poikkeavat toisistaan eri kaupungeissa ja kauppaloissa. Näiden työntekijäin kohdalla nimike yksiselitteisesti määrää alkupalkan eikä toimenkuvausta siihen tarkoitukseen tarvita. Tällaisia työntekijöitä ovat palkkahinnoittelussa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- hoitoapulainen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Talousala

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sairaala-apulainen

Tähän ryhmään rinnastetaan palkkauksellisesti laitosapulaisen jne. nimikkeellä työskentelevät. Nämä työntekijät suorittavat sairaaloissa ja laitoksissa vähäisessä määrin sairaanhoidollisiakin tehtäviä, mutta etupäässä heidän tehtävänsä käsittää kuitenkin hoidettavien henkilökohtaisesta hygieniasta ja hoitotilojen siisteydestä huolehtimista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kunnallisen K-palkkataulukon mukaisen palkkaluokan 5 peruspalkka oli I paikkakuntakalleusluokassa aikana 1.5.197231.3.1973 kuukaudessa 847 markkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samojen osallisten kesken 18.4.1973 tehdyssä vastaavassa työehtosopimuksessa oli muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

1. Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvat jäljempänä mainituin rajoituksin kaupunkien ja kauppalain palveluksessa olevat työntekijät (toimihenkilöt), joiden palkkaus on sovittu maksettavaksi kuukausipalkkana.

2. Sopimus ei koske tilapäisiin tehtäviin enintään kolmen kuukauden pituiseksi määräajaksi otettuja työntekijöitä eikä harjoittelijoita.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Tässä kohdassa tarkoitetut työntekijät ja harjoittelijat tulevat työehtosopimuksen piiriin oltuaan vuoden pituisena aikana saman kaupungin tai kauppalan palveluksessa yhdessä tai useammassa erässä yhteensä kolme kuukautta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

17 § PALKKAUS

1. Työntekijöille (toimihenkilöille) maksetaan tämän sopimuksen liitteenä olevasta palkkahinnoittelusta (liite n:o 1) ilmenevä, asianomaisen työntekijän tehtäviä vastaavan nimikkeen mukainen alkupalkka. Työntekijäin sijoittamisessa tehtäviään vastaavaan nimikkeeseen otetaan huomioon, mitä hinnoitteluun liittyvässä tehtävä- ja koulutuskuvauksessa on mainittu los asianomaisen työntekijän tehtäviä ja koulutusta vastaavaa nimikettä ei hinnoittelussa ole mainittu, niin työntekijälle maksetaan hänen ammattiaan ja työtään lähinnä vastaavan nimikkeen mukainen alkupalkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Tämän pykälän 1. kohdan määräysten perusteella työntekijän alkupalkkaa korotetaan kuitenkin 1.4.1973 alkaen yleiskorotuksen lisäksi enintään viranhaltijain palkkataulukon yhtä palkkaluokkaa vastaavalla markkamäärällä. Alkupalkkaa korotetaan poikkeuksellisesti kahta palkkaluokkaa vastaavalla markkamäärällä, jos työntekijän palkka 31.3.1973 on ollut vähintään kahta palkkaluokkaa vastaavan markkamäärän verran nimikkeen mukaista alkupalkkaa alempi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

20 § VUOSILOMA

1. Kaupungin/kauppalan työssä olevan työntekijän, joka saa siitä pääasiallisen toimeentulonsa, vuosilomaa annettaessa sekä lomapalkkaa tai loman korvausta maksettaessa noudatetaan työntekijäin vuosilomasta annetun lain säännösten lisäksi tässä pykälässä olevia määräyksiä.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Jollei tämän pykälän määräyksistä muuta johdu, niin 1.4.1973 jälkeen ansaitun vuosiloman ja lomakorvauksen osalta noudatetaan uuden vuosilomalain (272/73) säännöksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liite n:o 1/Kaupunkien ja kauppalain kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskeva työehtosopimus 1973

KAUPUNKIEN JA KAUPPALAIN KUUKAUSIPALKKAISTEN TYÖNTEKIJÄIN (TOIMIHENKILÖIDEN) PALKKAHINNOITTELU

Kuukausipalkkaisten työntekijäin (toimihenkilöiden) alkupalkat määrätään kunnallisen Y-palkkataulukon mukaan tehtävänimikeittäin seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Terveyden- ja sosiaalihuollon ala

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hoitoapulainen

- vajaamielislaitoksessa 7 - muissa laitoksissa - ao. tehtävässä vähintään 2 vuotta toiminut tai ao. koulutus 6 - muut 5

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Talousala

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sairaala-apulainen

- ao. tehtävässä vähintään 2 vuotta toiminut tai ao. koulutuksen saanut 6 - muut 5

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tämän työehtosopimuksen palkkahinnoitteluun liittyvä tehtäväja koulutuskuvausliite vastaa asianomaisilta osin edellisen sopimuksen edelle jäljennettyjä vastaavia määräyksiä.

Kunnallisen Y-palkkataulukon mukaisen palkkaluokan Y 5 peruspalkka oli I paikkakuntaluokassa aikana 1.4.1973-31.3.1974 kuukaudessa 970 markkaa.

Kantaja on esittänyt vastaajan antaman työtodistuksen, jossa lausutaan, että Rapo on ollut Keskustan Päiväkodissa lastenhoitoharjoittelijana 1.2.1972 ja 31.7.1972 välisenä aikana ja sen jälkeen 15.6.1973 saakka laitosapulaisena. Todistuksen mukaan Rapo oli osallistunut lastenhoitoon, osittaiseen ruoanlaittoon, päiväkodin siivoukseen ja lisäksi pystynyt itsenäisesti askartelemaan eri ikäisten lasten kanssa. Saatavansa määrän selvittämiseksi Rapo on esittänyt Nivalan verotoimiston todistuksen palkastaan. Rapon tapauksessa ei ollut kiistaa siitä, etteikö enemmän kuin puolet valtion ja kunnan päivähoitolaitosten henkilökunnasta olisi kanteessa mainittuun työehtosopimukseen sidottujen yhteisöjen palveluksessa tahi järjestäytynyt mainittuun työehtosopimukseen sidottuihin työntekijäyhdistyksiin.

Raastuvanoikeus on 29.4.1975 antamassaan päätöksessä havainnut, että Rapo oli ollut Potrykuksen palveluksessa Keskustan Päiväkoti -nimisessä lastenhoitolaitoksessa lastenhoitoharjoittelijana 1.2.-31.7.1972 ja sen jälkeen laitosapulaisena 15.6.1973 saakka. Mainitulta ajalta vastaaja oli maksanut Rapolle palkkaa ja luontoisetuja yhteensä 6 804,25 markkaa ja 7.12.1973 lisäksi 964 markkaa.

Helsingin hovioikeus on tuomiossaan katsonut, ettei ole syytä muuttaa raastuvanolkeuden päätöstä.

Rapo on pyytänyt korkeimmalta oikeudelta lupaa hakea muutosta hovioikeuden tuomioon. Rapo on lausunut, että raastuvanoikeuden ja hovioikeuden käsitykset siitä, ettei sovellettavaksi vaadittua alan ainoata yleistä valtakunnallista työehtosopimusta voitaisi soveltaa hänen työsuhteeseensa olivat perusteettomia. Lasten hoitaminen yksityisen työnantajan palveluksessa ei voinut olla erilaista kuin lasten hoitaminen työsuhteessa kuntaan, etenkin kun nykyisin oli jo tosiasia, että jopa virkojen ja vastaavien työsuhteitten erot ainakin itse työhön nähden olivat varsin vähäiset.

Potrykus on katsonut, ettei ollut olemassa syitä, joiden perusteella Rapolle tulisi myöntää muutoksenhakulupa.

Korkein oikeus on pyytänyt työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla työtuomioistuinta antamaan lausuntonsa siitä, onko Rapon kanteessa mainittua kaupunkien ja kauppalain kuukausipalkkaisia päätoimisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevaa työehtosopimusta Rapon tekemä työ huomioon ottaen pidettävä työsopimuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettuna asianomaisen alan työehtosopimuksena.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut kunnalliselle sopimusvaltuuskunnalle, Akavalle, Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitolle ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi, ja ne ovat yhteisessä muistiossaan lausuneet seuraavaa:

Puheena olevassa tapauksessa on kysymys yksityisen päivähoitolaitoksen palveluksessa työnantajan antaman työtodistuksen mukaan ensin harjoittelijana (1.2.1972-31.7.1972) ja myöhemmin laitosapulaisena (1.8.1972-15.6.1973) toimineen työntekijän ja hänen edellä mainitun työnantajansa välisessä työsuhteessa noudatettavasta työehtosopimuksesta. Kiistatonta on, että edellä mainitun työsuhteen kestoaikana voimassa olleet kaupunkien ja kauppalain kuukausipalkkaisia päätoimisia työntekijöitä koskevat työehtosopimukset olivat valtakunnallisia.

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon:

Sen sijaan ovat jotkin alan yksityiset työnantajat solmineet omia laitoksiaan koskevia työehtosopimuksia. Evankelis-luterilaisen kirkon vastaavanlaisten laitosten työsuhteinen henkilökunta kuuluu nykyisin kirkon sopimusvaltuuskunnan - tai sen luvalla asianomaisten seurakuntien - solmimien työehtosopimusten piiriin. Eräiden yksityisten seurakuntien ilmoitetaan aikaisemmin tehneen itse vastaavanlaisia työehtosopimuksia.

Työtuomioistuimessa läsnä asiaa ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Peltola, P. Hämäläinen, Äimälä, Parkkinen, Kaski, Kuivanen ja Leivo.

Lausunto oli yksimielinen.