TT:1981-47 · Labour Court cannot rule on collective agreement applicability under Labour Code s. 17 as it requires interpretation of s. 17. (Työtuomioistuin)

Legislator summary

AI generated

The Labour Court refused to issue an opinion on whether a municipal collective agreement applied to a private association employee under Section 17 of the Labour Code. The applicant argued the agreement should apply generally to the sector, while the lower court noted the agreement's scope and the private employer's separate contracts. The Court declined to interpret Section 17, stating it could only provide opinions on matters requiring specific knowledge of employment or service agreement conditions.

Legislator headnote

AI generated

Section 17 of the Labour Code; Section 39 of the Act on the Labour Court: The Labour Court may not give an opinion on the applicability of a collective agreement under Section 17 of the Labour Code if the question requires interpretation of that section.

Keywords

AI generated

Labour Code Section 17 collective agreement applicability Labour Court opinion power municipal collective agreement private sector employment general applicability test interpretation authority

Cited Legislation

AI generated

Section 17 of the Labour Code

Section 39 of the Act on the Labour Court

Section 4 of the Labour Code

AI generated

labour_1981_55

Labour Court rules it lacks jurisdiction to decide if a municipal collective agreement applies to a private daycare employee. The court declined to rule on the applicability of the collective agreement to the private employer's employment relationship. The court determined it could not determine if the collective agreement applied to the private employer's employment relationship. The court held that the Labour Court lacks jurisdiction to decide on the applicability of a collective agreement to a private employer's employment relationship. The court concluded that the Labour Court lacks jurisdiction to decide on the applicability of a collective agreement to a private employer's employment relationship. The court held that the Labour Court lacks jurisdiction to decide on the applicability of a collective agreement to a private employer's employment relationship.

labour_1983_109

Labour Court dismisses opinion request on collective agreement applicability to private employer under Labour Code s. 17.

labour_1977_38

Labor court ruled collective agreement applies to newspaper editor if majority duties are administrative.

labour_2015_57

Labor court ruled a nursing unit head must follow social care collective agreement despite contract exclusion clause.

labour_1975_82

Labour Court ruled it lacks jurisdiction to interpret collective agreement scope under Section 17 of the Employment Contracts Act.

Full text

Kysymys kunnallisen työehtosopimuksen soveltamisesta yksityisen yhdistyksen työntekijän työsuhteeseen työsopimuslain 17 §:n nojalla. Sanotun työehtosopimuksen valtakunnallisuus oli kiistaton. Siltä osin kuin oli kysymys siitä, oliko työehtosopimus katsottava yleiseksi, ja siitä, voiko kunnallinen työehtosopimus olla yksityisen työnantajan palveluksessa olevaan sovellettava asianomaisen alan työehtosopimus, oli kysymys työsopimuslain 17 §:n tulkinnasta, mistä työtuomioistuin ei voinut antaa lausuntoa.

Asianosaiset: Lausunto Porin raastuvanoikeudelle (Irja Annikki Sorvi/ Porin Suomalainen Vanhainkotiyhdistys r.y.)

RATKAISU

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen Akava r.y:n, Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto r.y:n sekä TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV r.y:n kesken 1.3.1977 voimaan tulleessa kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

1. Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvat jäljempänä mainituin rajoituksin kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa olevat kuukausipalkkaiset työntekijät (toimihenkilöt).

Pöytäkirjamerkintä 1:

Kuukausipalkkaisilla työntekijöillä tarkoitetaan myös sellaisia työntekijöitä, joiden kuukausipalkka lasketaan tämän sopimuksen liitteissä määriteltyjen tuntipalkkioiden pohjalta sekä sellaisia työntekijöitä, joiden tunti- tai päiväpalkka lasketaan Y- tai C-taulukon mukaisen tahi muutoin sovitun kuukausipalkan pohjalta.

2. Sopimus ei koske tilapäisiin tehtäviin enintään kolmen kuukauden pituiseksi määräajaksi otettuja työntekijöitä eikä harjoittelijoita. Kuitenkin tilapäisiin tehtäviin otettuihin työntekijöihin sovelletaan työehtosopimuksen 17 §:n alkupalkkaa koskevia määräyksiä työsuhteen alkamisesta lukien.

Pöytäkirjamerkintä: 2:

Siitä, mitä tässä sopimuksessa tarkoitetaan harjoittelijalla, annetaan soveltamisohjeet.

Pöytäkirjamerkintä 3:

Tässä kohdassa tarkoitetut työntekijät ja harjoittelijat tulevat työehtosopimuksen piiriin oltuaan vuoden pituisena aikana saman kunnan tai kuntainliiton palveluksessa yhdessä tai useammassa erässä yhteensä kolme kuukautta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 § SUNNUNTAITYÖ

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan kuukausipalkan ohella yksinkertainen tuntipalkka. Jos työ on ylityötä, on siitä lisäksi suoritettava ylityökorvaus, joka lasketaan työntekijän korottamattomasta palkasta. Työ, mikäli se ei ole viikkoylityötä, on ylityötä vasta kahdeksan tunnin ylittävältä osalta.

Sunnuntai- ja juhlapäivien lasketaan alkavan niitä edeltäneinä päivinä kello 18 ja päättyvän sunnuntaivuorokauden päättyessä eli kello 24.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

16 § VUOROTYÖLISÄ, ILTA- JA YÖTYÖKORVAUS SEKÄ LAUANTAITYÖKORVAUS

1. Kaksi- ja kolmivuototyössä sekä keskeytymättömässä vuorotyössä maksetaan työntekijälle vuorotyölisää jokaiselta iltaja yövuorossa tehdyltä työtunnilta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Työstä, joka ei ole vuototyötä, mutta jota tehdään kello 18-20 välisenä aikana, työntekijälle maksetaan erillistä iltatyölisää, jollei toisin sovita.

3. Työstä, joka ei ole vuorotyötä, mutta jota tehdään kello 22-7 välisenä aikana, työntekijälle maksetaan erillistä yötyölisää, jollei toisin sovita.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Edellä 1. kohdan mukaisesti maksettavan lisän suuruus on iltavuorossa 15 % ja yövuorossa 30 % ja 2. ja 3. kohtien mukaisesti maksettavan lisän suuruus on iltatyössä 15 % ja yötyössä 30 %. Yötyöstä voidaan vastaava hyvitys antaa myös vapaa-ajan muodossa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

17 § PALKKAUS

1. Työntekijöille (toimihenkilöille) maksetaan tämän sopimuksen liitteenä olevasta palkkahinnoittelusta (liite n:o 1) ilmenevä asianomaisen työntekijän tehtäviä vastaavan nimikkeen mukainen alkupalkka. Työntekijäin sijoittamisessa tehtäviään vastaavaan nimikkeeseen otetaan huomioon, mitä hinnoitteluun liittyvässä tehtävä- ja koulutuskuvauksessa on mainittu. Jos asianomaisen työntekijän tehtäviä ja koulutusta vastaavaa nimikettä ei hinnoittelussa ole mainittu, niin työntekijälle maksetaan hänen ammattiaan ja työtään lähinnä vastaavan nimikkeen mukainen alkupalkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9. Jos työntekijän palkka on laskettava kalenterikuukauden osalta, lasketaan jokaista kalenteripäivää kohden niin mones osa kuukausipalkasta kuin siinä kuukaudessa on päiviä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

21 § VUOSILOMA

1. Kunnan tai kuntainliiton työssä olevan työntekijän, joka saa siitä pääasiallisen toimeentulonsa, vuosilomaa annettaessa sekä lomapalkkaa tai loman korvausta maksettaessa noudatetaan vuosilomalain (272/73) säännösten lisäksi tässä pykälässä olevia määräyksiä.

Työntekijän katsotaan saavan pääasiallisen toimeentulonsa työstä, jos hänen säännöllinen työaikansa on keskimäärin vähintään 20 tuntia viikossa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

22 § LOMARAHA

1. Työntekijälle suoritetaan lomarahana kultakin lomanmääräytymisvuonna ansaitulta lomapäivältä 50 % työntekijän lomanmääräytymisvuotta seuraavan heinäkuun varsinaisesta kuukausipalkasta jaettuna luvulla 25 tai, jos työntekijälle ei ole heinäkuun ajalta maksettu palkkaa, siitä kuukausipalkasta, jonka hän olisi heinäkuussa työssä ollessaan ansainnut. Lomarahaa ei kuitenkaan suoriteta ns. talviloman pidennyksen eikä säteilyvahingollisen työn johdosta tai muulla perusteella annetun lomanpidennyksen osalta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liite n:o 1/Kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskeva työehtosopimus 1977

KUUKAUSIPALKKAISTEN TYÖNTEKIJÄIN (TOIMIHENKILÖIDEN) PALKKAHINNOITTELU

Kuukausipalkkaisten työntekijäin (toimihenkilöiden) alkupalkat määrätään kunnallisen Y-palkkataulukon mukaan tehtävän nimikkeittäin seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Talousala

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sairaala-, osasto-, laitosapulainen sekä hoitoapulainen muissa kuin vajaamielislaitoksissa (myös yövalvojan tehtävissä) 9

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liitteen n:o 1 jatkoa

KUUKAUSIPALKKAISIA TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAT TEHTÄVÄ- JA KOULUTUSKUVAUKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Talousala

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sairaala-apulainen

Tähän ryhmään rinnastetaan palkkauksellisesti osasto- ja laitosapulaisen nimikkeellä työskentelevät. Nämä työntekijät suorittavat sairaaloissa sekä hoito- ja huoltolaitoksissa vähäisessä määrin sairaanhoidollisiakin tehtäviä mutta etupäässä heidän tehtävänsä käsittää kuitenkin hoidettavien henkilökohtaisesta hygieniasta ja hoitotilojen siisteydestä huolehtimista.

Myös hoitoapulainen kuuluu palkkauksellisesti tähän tyhmään. Hoitoapulaiseen rinnastetaan huoltolaitoksessa toimiva yövalvoja.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liite n:o 4/Kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskeva työehtosopimus

ERÄITÄ TERVEYDENHUOLTOALAN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA YÖHOITOLISÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Periodityössä olevalle hoito-, laitos- ja osastoapulaiselle sekä yövalvojalle vajaamielislaitoksessa, kunnallis- ja vanhainkodissa, sairaskodissa sekä vastaavassa huoltolaitoksessa ja kouluttamattomalle lääkintävahtimestarille sairaalassa ja terveyskeskuksessa suoritetaan vähintään kahdeksan tuntia kestävältä yötyövuorolta (vähintään seitsemän tuntia kello 22.00-7.00 välillä) erillinen 10 markan määräinen yöhoitolisä, joka ei kuulu varsinaiseen palkkaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Irja Annikki Sorvi on raastuvanoikeudessa lausunut, että hän oli ollut vastaajayhdistyksen palveluksessa yövalvojan lomittajana kahtena yönä viikossa ajan 1.1.-30.4.1978. Työsopimuslain 17 §:n nojalla työsuhteessa noudatettava työehtosopimus oli kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskeva 1.3.1977 lukien voimaan tullut työehtosopimus. Työnantaja ei lukuisista pyynnöistä huolimatta ollut suostunut suorittamaan Sorville sanotun työehtosopimuksen mukaista palkkaa, ja saamatta oli jäänyt iltatyökorvausta, yötyökorvausta, sunnuntaityökorvausta, lomakorvausta, lomarahaa ja yöhoitolisää. Sorvi on vaatinut vastaajayhdistyksen velvoittamista suorittamaan hänelle sanotut korvaukset ja lisäksi odotusajan palkan eli korvauksia yhteensä 3 603,33 markkaa.

Sorvi on esittänyt oikeudelle työsuojeluhallituksen 15.9.1978 päivätyn tiedotteen työsopimuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetuista työehtosopimuksista. Siinä on muun ohella edellä mainittu työehtosopimus todettu valtakunnalliseksi ja yleiseksi. Edelleen Sorvi on esittänyt työsuojelutarkastajan laatiman Sorvin palkkalaskelman kanteessa tarkoitetulta ajalta. Edelleen hän on esittänyt Porin Suomalaisen Vanhainkotiyhdistyksen kirjeen 22.11.1978 työsuojelutarkastajalle. Kirjeessä lausutaan, että Sorvi oli 30.4.1978 kuitannut ja hyväksynyt keskinäiseen työsopimukseen perustuvat palkka- ym. saatavansa. Yhdistys ei yksityisenä yhdistyksenä ollut sitoutunut noudattamaan kunnallisen alan työehtosopimusta, vaikka olikin vapaaehtoisesti mahdollisuuksien mukaan sitä pyrkinyt soveltamaan.

Kantaja on kuulustuttanut todistajana työsuojelutarkastajaa, joka oli laatinut esitetyn palkkalaskelman. Se perustui todistajan lausuman mukaan kunnallisen alan työehtosopimuksen yleissitovuuteen alalla. Todistaja oli tehnyt työpaikkatarkastuksen vastaajan luona vuonna 1977 ja neuvotellut vastaajan edustajien kanssa kantajan tapauksesta.

Kantaja on edelleen kuulustuttanut todistajana työläistarkastajaa, joka on kertonut, että hän oli, saatuaan tiedon, että vastaajan palveluksessa oleville henkilöille ei maksettaisi yleissitovan työehtosopimuksen edellyttämiä lisiä, pyytänyt työsuojelutarkastajaa tekemään tarkastuksen. Tämän tarkastuksen jälkeen oli todistaja itse tehnyt vastaajan luona tarkastuksen. Todistajan mielestä kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskeva työehtosopimus oli yleissitova ko. alalla.

Vastaaja on kiistänyt työehtosopimuksen soveltuvuuden ja lisäksi esitetyt markkamääräiset vaatimukset.

Vastaajan kuulustuttama todistaja oli ollut vastaajayhdistyksen palveluksessa vuodesta 1965 lähtien ja edelleen. Todistaja oli ollut sairaslomalla kanteessa tarkoitettuna aikana, jolloin hänen sijaisenaan oli ollut kantaja. Todistajan tehtävänä oli viimeisten vuosien aikana ollut toimia yövalvojana neljänä yönä viikossa eli todistaja oli työskennellyt pelkästään öisin, ja työstä oli sovittu kertakaikkiseksi korvaukseksi 65 markkaa yöltä. Korvaus oli ollut riippumaton siitä, monenako yönä viikossa työskenneltiin. Korvaus oli ollut sama ennen kanteen tarkoittamaa aikaa ja sen jälkeen. Korvauksen lisäksi oli suoritettu vain sunnuntaityökorvaus. Vuosiloma oli annettu lomana ja sen pituus riippunut vuoden aikana tehtyjen työpäivien lukumäärästä Yövalvojan työ käsitti yöpäivystyksen siten, että yövalvoja sai nukkua, mikäli vanhukset eivät pyytäneet apua, minkä lisäksi työ käsitti aamutyötä kuten vuoteitten sijaamisen ja vanhusten pukemisen.

Kantaja on jättänyt harkittavaksi, pitäisikö asiassa hankkia työtuomioistuimen lausunto, joskin kantaja on katsonut, ettei lausunnon hankkiminen asian vähäisen laajuuden vuoksi ollut välttämätön.

Raastuvanoikeus on katsonut tarpeelliseksi hankkia asiassa työtuomioistuimen lausunnon siitä, sovelletaanko kanteessa tarkoitettuun työsuhteeseen kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevaa työehtosopimusta tai mahdollisesti jotain muuta työehtosopimusta.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Akavalle, Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitolle, TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:lle ja kunnalliselle sopimusvaltuuskunnalle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi, ja ne ovat antaneet seuraavan lausunnon:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Todettakoon vielä, että kunnallis- ja vanhainkodissa toimivan yövalvojan palkkaluokka on 1.1.-30.4.1978 ollut Y9, sillä kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen liitteen n:o 1 jatko-osan mukaan hoitoapulaiseen rinnastetaan huoltolaitoksessa toimiva yövalvoja. Erillistä yövalvojan tehtävänkuvausta ei työehtosopimukseen sisälly. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Kunnallisen työehtosopimuksen varsinainen sitovuuspiiri määräytyy kunnallisista työehtosopimuksista annetun lain (670/70) 1 §:n mukaan. Irja Annikki Sorvin työsuhde Porin Suomalaisen Vanhainkotiyhdistyksen palveluksessa ei siten saata kuulua kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen varsinaiseen sitovuuspiiriin työehtosopimuslain 4 §:n nojalla. Sorvin kanteessa onkin kysymys sanotun työehtosopimuksen soveltamisesta hänen työsuhteeseensa työsopimuslain 17 §:n 1 momentin nojalla eli siitä, onko se hänen työsuhteensa kannalta asianomaisen alan yleiseksi katsottava valtakunnallinen työehtosopimus.

Kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen valtakunnallisuus on kiistaton. Siltä osin kuin on kysymys siitä, onko työehtosopimus katsottava yleiseksi on kysymys työsopimuslain 17 §:n tulkinnasta eikä sellaisesta erityistä työehto- tai virkaehtosopimusolojen tuntemusta edellyttävästä seikasta, josta työtuomioistuin työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n mukaan vain voi antaa lausuntoja. Samoin kysymys siitä, onko kysymyksessä asianomaisen alan työehtosopimus, riippuu tässä tapauksessa ennen kaikkea työsopimuslain 17 §:n tulkinnasta eli siitä ongelmasta, voidaanko kunnallista työehtosopimusta pitää yksityisen työnantajan ja hänen työntekijänsä välisen työsuhteen kannalta asianomaisen alan työehtosopimuksena sen estämättä, ettei yksityinen työnantaja voi tulla tällaiseen työehtosopimukseen työehtosopimuslain 4 §:n nojalla sidotuksi liittymällä jäseneksi sopimuksen osapuolena olevaan työnantajapuoleen.

Laatunsa puolesta Sorvin tekemä työ kuuluu kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Sen mukaan kuin työtuomioistuimelle on ilmoitettu, on kunnallisissa vanhainkodeissa yhteensä noin kymmenen kertaa niin paljon henkilöstöä kuin alan yksityisissä laitoksissa. Vuoden 1978 päättyessä kunnallisissa vanhainkodeissa oli henkilöstöä 13 159, joista 31 % oli työsuhteessa ja siis kunnallisen työehtosopimuksen piirissä ja 69 % virkasuhteessa ja siis virkaehtosopimusjärjestelmän piirissä. Työtuomioistuimelle on edelleen ilmoitettu, ettei yksityisten vanhainkotien henkilöstöön työehtosopimuslain 4 §:n nojalla sovellettavaa valtakunnallista työehtosopimusta ole. Sen sijaan ovat eräät alan työnantajat lähinnä Etelä-Suomessa tehneet omiin laitoksiinsa sovellettavia työehtosopimuksia, joissa viitataan kunnallisissa vanhainkodeissa sovellettaviin palvelussuhteen ehtoihin.

Sikäli kuin raastuvanoikeus katsoo, että kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta on sovellettava Sorvin työsuhteeseen, on vielä otettava huomioon työehtosopimuksen osapuolten edelle jäljennettyyn lausuntoon sisältyvä huomautus siitä, että useat työehtosopimuksen määräykset tulevat sovellettavaksi vasta työsuhteen jatkuttua tietyn ajan, jos työntekijä on otettu tilapäiseen tehtävään määräajaksi. Raastuvanoikeuden pöytäkirjoista ei selviä, onko Sorvin työsopimus ollut tuolla tavoin määräaikainen.

Raastuvanoikeuden lausuntopyynnössä kysytään vielä, onko Sorvin työsuhteeseen mahdollisesti sovellettava jotakin muuta kuin kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Tämän osalta työtuomioistuin vain viittaa siihen, mitä edellä on sanottu yksityisiä vanhainkoteja koskeviksi tehdyistä työehtosopimuksista.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Äimälä, Parkkinen, Kaski, Kuivanen ja Leivo.

Tuomio oli yksimielinen.

Labour Court cannot rule on collective agreement applicability under Labour Code s. 17 as it requires interpretation of s. 17.

Legislator summary

Legislator headnote

Keywords

Cited Legislation

Related Decisions

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Full text