Legislator Case Law & Legislation
TT:1981-45 AI generated

Labor court orders union branch to pay damages for strike actions targeting employer's management rights.

Case Number TT:1981-45
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The labor court ruled that the union branch must pay damages to the employer's association for organizing strikes against a management transfer decision. The union's leadership and members participated in the strikes, which the court deemed direct challenges to the employer's authority under the collective agreement. Consequently, the court found the union branch liable for the collective actions of its members and ordered financial compensation.

Legislator headnote

AI generated

Section 3 of the collective agreement prohibits all strike actions; Section 8, 9 and 10 of the Collective Agreement Act empower the court to impose damages. A union branch is liable for damages when its members organize strikes targeting the employer's management rights, even if the branch claims to be protecting peace.

Keywords

AI generated
union branch liability strike action damages management rights collective agreement breach labor peace obligation

Cited Legislation

AI generated
Section 3 of the collective agreement
Section 8 of the Collective Agreement Act
Section 9 of the Collective Agreement Act
Section 10 of the Collective Agreement Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työnantaja oli siirtänyt tehtaan autonkuljettajana toimineen työntekijän töihin tuotanto-osastolle. Työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon painostaakseen työnantajaa peruuttamaan tekemänsä siirtopäätöksen ja mahdollisesti myös tyytymättöminä työsuhdeasioiden hoitoon yleensä. Lakon jatkamisesta oli päätetty ammattiosaston toimikunnan järjestämän työpaikkaäänestyksen jälkeen. Ammattiosaston puheenjohtaja ja toimikunnan jäseniä oli osallistunut lakkoon. Osasto tuomittu työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeuteen kohdistuneen työtaistelutoimenpiteen johdosta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Puutyöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 14.4.1980 allekirjoitetussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusliittojen tekemien sopimusten noudattaminen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen tekemiä sopimuksia:

1. Liitteenä XII olevaa 15.5.1946 allekirjoitettua yleissopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Työrauhavelvoite

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

25 § Ilmoitustaulujen käyttö ja kokousoikeus työpaikoilla

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

1) Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Rauma-Repola Oy:n Koskenkylän puutyötehtaalla oli ilmoitettu neuvottelujen jälkeen erään työntekijän siirtämisestä pakettiauton kuljettajan tehtävistä puutyötehtaan naulaamoon. Puutyötehtaan työntekijät, jotka olivat Puutyöväen Liiton jäsenyhdistyksen Koskenkylän Puutyötehtaan ammattiosasto r.y:n jäseniä, olivat kesken neuvottelumenettelyn ja sen jälkeen ryhtyneet työtaistelutoimenpiteisiin siten, että 70 työntekijää oli ollut kaksi tuntia lakossa 24.2.1981 ja 78 työntekijää oli aloittanut lakon 26.2.1981 kello 12 lakon jatkuessa 11.3.1981 kello 14.30 saakka.

Ammattiosasto oli äänestänyt lakosta 27.2.1981, ja pääluottamusmies oli ilmoittanut, että lakon kannalla oli 2/3 äänestäneistä. Lakkoon olivat osallistuneet ammattiosaston toimikunnan jäsenet puheenjohtaja mukaan luettuna. Ammattiosaston työpaikalle asettamat luottamusmiehet olivat pääsääntöisesti lakon aikana olleet töissä, mutta he olivat järjestäneet kokouksia työaikana ilman työnantajan lupaa. Työntekijät olivat lakoilla pyrkineet painostamaan työnantajaa tämän työnjohtooikeuden piiriin kuuluvassa asiassa, ja ammattiosasto oli tukenut lakkoja äänestämällä lakkoon menemisestä.

Näillä perusteilla Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Koskenkylän Puutyötehtaan ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyjen velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

Puutyöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kannekirjelmän tiedot pitivät ainakin pääasiassa paikkansa. Ammattiosasto ei ollut kuitenkaan tukenut lakkoa, vaan pyrkinyt ratkaisuun neuvotteluissa. Luottamusmiehet olivat olleet koko ajan työssä ja valmiina neuvotteluihin. Ammattiosasto ei ollut äänestänyt lakosta. Työntekijöitten voimakkaasta vaatimuksesta olivat ammattiosaston toimihenkilöt suostuneet työpaikkaäänestykseen lähinnä sen vuoksi, että he olivat olettaneet lakon jäävän vaille tarvittavaa kannatusta. Tämä tilannearvio oli kuitenkin ollut virheellinen. Työnseisauksen aikana oli 6-20 ammattiosaston jäsentä ollut työssä, joten ammattiosasto oli ainakin osittain pystynyt turvaamaan työn jatkumisen tehtaalla lakonkin aikana.

Asiaa harkittaessa oli kuitenkin otettava työehtosopimuslain 10 §:n nojalla huomioon, että työnantaja oli itse lukuisilla työehtosopimuksen vastaisilla toimillaan saanut aikaan erityisen kärjistyneen tilanteen Pernajan tehtailla. Työnantaja oli itse provosoinut työtaistelun työpaikalla, jossa yleensä ei ollut esiintynyt työrauhavelvollisuuden vastaista toimintaa. Ammattiosasto oli tähän asti kyennyt täysin valvomaan työrauhavelvollisuuden noudattamista.

Työnantaja oli jatkuvasti kieltäytynyt laatimasta erimielisyysmuistiota, kun paikallisesti oli neuvoteltu riita-asioista työehtosopimuksen perusteella. Erimielisyystapauksissa oli asiat ollut pakko toimittaa liitoille tiedoksi yksipuolisilla, pelkästään työntekijäpuolen allekirjoittamilla muistioilla. Oli ymmärrettävää, että useat työntekijät olivat työnantajan tämänkaltaisesta asenteesta tehneet sen virheellisen johtopäätöksen, ettei neuvottelutie yleensäkään ollut käytössä Koskenkylän tehtailla.

Pakettiauton kuljettajan siirtäminen hänelle nimenomaan sovituista tehtävistä huonompiin töihin oli ollut viimeinen riitaisuus, joka oli johtanut kannekirjelmässä kerrottuihin lakkotapahtumiin. Hänen entiseen työhönsä pakettiauton kuljettajaksi oli otettu yrityksen ulkopuolelta uusi työntekijä. Ensin mainittu työntekijä oli noin kaksi vuotta sitten siirretty tuotantopuolelta pakettiauton kuljettajaksi sopimuksin, että jos hän selviää tehtävistään hyvin hänelle määrätyn koeajan, hän saa pitää tämän työpaikan.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Koskenkylän Puutyötehtaan ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo selvitetyksi, että Rauma-Repola Oy:n Koskenkylän Puutyötehtaan 70 työntekijää on ollut lakossa kaksi tuntia 24.2.1981 ja 78 työntekijää 26.2.1981 kello 12 alkaen 11.3.1981 kello 14.30 saakka. Lakkojen välittömänä syynä on ollut työnantajan toteuttama aikaisemmin pakettiauton kuljettajana toimineen työntekijän siirto tehtaan naulaamoon, joskin työntekijäpuolelta on esitetty selvitystä siitä, että aiheena lakkoihin on ollut työntekijöiden tyytymättömyys työsuhdeasioiden hoitoon tehtaalla yleensä. Lakot ovat joka tapauksessa kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työnantajan työnjohto-oikeuteen.

Lakkoihin on osallistunut ammattiosaston puheenjohtaja ja muita ammattiosaston toimikunnan jäseniä, ja lakon jatkamisesta on päätetty ammattiosaston toimikunnan 27.2.1981 järjestämän työpaikkaäänestyksen jälkeen. Ammattiosaston työpaikalle asettamat luottamusmiehet eivät ole osallistuneet lakkoon muutoin kuin järjestämällä lakon kestäessä työntekijöiden kokouksia ja osallistumalla niihin. Kokouksilla on ilmoitettu pyrityn työrauhan palauttamiseen. Ottaen huomioon lakkojen kestoajan ja ammattiosaston toimikunnan jäsenten osallistumisen niihin työtuomioistuin ei kuitenkaan pidä ammattiosaston toimintaa työrauhan turvaamiseksi riittävänä. Ammattiosasto on lisäksi vastuussa toimikuntansa jäsenten toiminnasta.

Edellä sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Koskenkylän Puutyötehtaan ammattiosaston maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 500 markkaa sekä korvaamaan sanotun liiton oikeudenkäyntikulut 1 300 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Parkkinen, Kuivanen ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.