Labor court orders employer to pay damages for collective agreement breach and union inaction.

Työehtosopimuksen mukaan työsopimusta ei katsottu tilapäiseksi, sijaisuutta koskevaksi tai muuten määräaikaiseksi, ellei näin ollut nimenomaan sovittu, ja määräaikaisuuden peruste oli mainittava työsopimuksessa. Toimihenkilö oli työskennellyt pankissa määräaikaisten työsopimusten perusteella, joista kahden viimeisen sopimuksen kohdalla toiseen ei ollut merkitty määräaikaisuuden perustetta ja toiseen perusteeksi oli kirjattu kahden toimihenkilön talvilomien lomitus, mikä oli kuitenkin kattanut vain osan sopimuskautta. Työsuhde oli päätetty viimeisen työsopimuksen päättymispäivämäärän jälkeen.

Määräaikaisuuden perusteen puuttumisesta toimihenkilö oli huomauttanut sopimusta allekirjoittaessaan. Myöhemmin luottamusmies oli tuloksetta neuvotellut työnantajan kanssa työsopimuksen pitämisestä toistaiseksi voimassa olevana.

Työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä oli sovittu ohjeista, joita annettaisiin jäsenkunnalle erilaisten työsopimusten käytöstä. Työntekijäpuolen neuvotteluedustaja katsoi ohjeiden merkitsevän, että työsopimus oli voimassa toistaiseksi, mikäli määräaikaisuuden perustetta ei ollut yksilöity tai se oli yksilöity totuudenvastaisella tavalla. Kyseiset ohjeet oli kuitenkin sovittu ja ne oli lähetetty jäsenistölle vasta määräaikaisten työsopimusten allekirjoittamisen jälkeen. Työsopimuksia ei ollut pidettävä toistaiseksi voimassa olevina, eikä työntekijä siis saanut korvausta irtisanomisajan laiminlyömisen eikä työsopimuksen aiheettoman irtisanomisen perusteella, mutta työnantaja tuomittaisiin maksamaan työehtosopimuksen tieten rikkomisen johdosta ja työnantajan menettelyn hyväksynyt työnantajaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnin johdosta hyvityssakkoa. Neuvottelumenettelyn laiminlyömisen perusteella luottamusmiessopimuksen nojalla tehdyt hyvityssakkovaatimukset hylätty toteen näyttämättöminä.

Asianosaiset: Pankkitoimihenkilöliitto r.y. Pankkialan Työnantajaliitto r.y. Töysän Säästöpankki

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 1.4.1980 tehdyssä pankkialan toimihenkilöitä koskevassa, 1.3.1980 alkaen sovellettavaksi sovitussa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Tässä sopimuksessa määrätään Pankkialan Työnantajaliiton jäsenpankkien palveluksessa työskentelevien Pankkitoimihenkilöliitto - Bankmannaförbundet r.y. -nimiseen yhdistykseen kuuluvien toimihenkilöiden työehdot.

2. Sopimus ei kuitenkaan koske:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

e) sijaisia tai tilapäisiä toimihenkilöitä, joiden kanssa on sovittu enintään kolmen kuukauden määräaikaisesta työsopimuksesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Työhön ottaminen

1. Työsuhteen alussa on työnantajan ja toimihenkilön tehtävä keskenään kirjallinen työsopimus sopijapuolten eli liittojen yhteisesti hyväksymän työsopimusmallin mukaan (liite 1).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Luottamusmiehellä on oikeus toimihenkilön suostumuksella tutustua tehtyyn työsopimukseen. Tällaisesta mahdollisuudesta ilmoitetaan toimihenkilölle työsopimusta tehtäessä.

6. Työsopimusta ei katsota tilapäiseksi, sijaisuutta koskevaksi tai muuten määräaikaiseksi, ellei näin ole nimenomaan sovittu.

7. Pelkästään kalenteriaikaan sidottu määräaikainen työsopimus voidaan tehdä vain erityistapauksissa Määräaikaisuuden peruste on mainittava työsopimuksessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työsuhteen päättyminen

1. Työsopimuksen irtisanomiseen noudatetaan puolin ja toisin keskusjärjestöjen välillä tehtyä irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevaa sopimusta ellei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Pankki noudattaa:

- toimihenkilöön, jonka työsuhde on kestänyt alle 10 vuotta kahden kuukauden,

- toimihenkilöön, jonka työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta, mutta enintään 15 vuotta kolmen kuukauden ja

- toimihenkilöön, jonka työsuhde on kestänyt yli 15 vuotta neljän kuukauden irtisanomisaikaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Määräajaksi tehty tai muuten määräaikaisena pidettävä työsopimus lakkaa sovitun työkauden päättyessä ilman irtisanomista, ellei toisin ole sovittu. Jos työkauden pituutta ei ole määrätty kalenteriajan mukaan, työnantajan on hyvissä ajoin ilmoitettava toimihenkilölle odotettavissa olevasta työsuhteen päättymisestä, milloin se riippuu sellaisesta seikasta, joka on työnantajan mutta ei toimihenkilön tiedossa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8. Työnantaja joka ei noudata edellä mainittua irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan toimihenkilölle täyden palkan laiminlyödyltä irtisanomisajalta tai sen osalta. Tällöin päättyy työsuhde irtisanomisajan päätyttyä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

19 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen rikkomista soveltamista ja tulkintaa koskevissa erimielisyyksissä on ensin neuvoteltava paikallisesti työnantajan edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilön välillä.

2. Paikallisen neuvottelumenettelyn osalta noudatetaan luottamusmiessopimuksen 11 §:n määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samojen sopimusosapuolien kesken 5.5.1977 tehdyssä pankkialan toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa oli seuraavin poikkeuksin saman sisältöiset määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Työhön ottaminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Luottamusmiehellä on oikeus toimihenkilön suostumuksella tutustua tehtyyn työsopimukseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työsuhteen päättyminen

1. Työsopimuksen irtisanomiseen noudatetaan puolin ja toisin keskusjärjestöjen välillä tehtyä irtisanomissuojaa koskevaa yleissopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Pankki noudattaa

- harjoittelijaan 14 päivän

- vakinaiseen toimihenkilöön, jonka työsuhde on kestänyt alle 10 vuotta yhden kuukauden ja

- toimihenkilöön, jonka työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta 2 kuukauden irtisanomisaikaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pankkialan Työnantajaliiton ja Pankkitoimihenkilöliiton kesken 1.4.1980 allekirjoitetussa, samana päivänä voimaan tulleessa luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Neuvottelujärjestys

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikallisissa neuvotteluissa.

3. Luottamusmiehelle ja toimihenkilölle on ilmoitettava kuka toimii työnantajan edustajana paikallisissa neuvotteluissa sekä mikä on hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos ne on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajoitettu tiettyihin asiaryhmiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Neuvottelut erimielisyyden selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi on aloitettava viivytyksettä neuvottelupyynnön esittämisestä. Mikäli neuvotteluja ei voida aloittaa heti, on luottamusmiehelle ilmoitettava syy tähän sekä ajankohta, milloin neuvottelut aloitetaan. Neuvottelut on käytävä asiallisesti pitkittämättä kannanottamista.

5. Erimielisyys on ensin käsiteltävä työnantajan edustajan ja toimihenkilön tai asianomaisen luottamusmiehen välillä. Työpaikkakohtaisessa erimielisyyden käsittelyssä selvitetään erimielisyyteen liittyvät asiatiedot sekä esitetään mahdollisuksien mukaan kannanotto perusteluineen itse riitakysymykseen.

6. Ellei erimielisyys näin ratkea neuvotellaan erimielisyydestä neuvottelevan luottamusmiehen ja työnantajan nimeämän paikallisen edustajan välillä. Ellei näissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä tai ellei pankissa ole neuvottelevia luottamusmiehiä, neuvotellaan asiasta pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä.

7. Ellei yksimielisyyttä saavuteta on pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisistä neuvotteluista tai niissä pankeissa, joissa ei ole pääluottamusmiestä, neuvottelevan luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisistä neuvotteluista laadittava muistio. Muistio on tehtävä turhaa viivytystä välttäen ja allekirjoitettava kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle. Muistion tulee sisältää erimielisyyden aihe täsmennettynä, erimielisyyteen liittyvät asiatiedot sekä osapuolten kannat perusteluineen. Niissä pankeissa, joissa on pääluottamusmies, voi neuvotteleva luottamusmies taikka työnantajan edustaja vaatia muistion laatimista.

8. Ellei yksimielisyyttä saavuteta paikallisesti voi jompikumpi osapuolista alistaa erimielisyysasian sopijapuolten eli liittojen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Täysin saman sisältöiset määräykset oli samojen sopimusosapuolien kesken 5.5.1977 tehdyssä luottamusmiessopimuksessa.

Liiketyönantajain Keskusliitto r.y:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto r.y:n kesken 8.6.1978 allekirjoitettuun irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevaan sopimukseen sisältyy muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § SOVELTAMISALA

Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä irtisanomalla sekä lomauttamista. Sopimus ei koske

1.1. työntekijää, jonka työsopimus on tehty määräajaksi eikä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § IRTISANOMISAJAT

Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 5 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta 2 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 10 vuotta mutta enintään 15 vuotta 3 kuukauden irtisanomisaikaa ja yli 15 vuotta 4 kuukauden irtisanomisaikaa sekä työntekijän irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 10 vuotta 14 päivän irtisanomisaikaa sekä yli 10 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § IRTISANOMISAJAN LAIMINLYÖNTI

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § IRTISANOMISEN PERUSTEET

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § KORVAUS PERUSTEETTOMASTA IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai perusteettomasti lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS

Jos irtisanomisesta tai lomauttamisesta syntyy erimielisyyttä, voidaan erimielisyys saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksessa sovittua yleistä neuvottelujärjestystä noudattaen. Elleivät työnantaja- ja työntekijäliitot pääse asiassa yksimielisiksi, voidaan se alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pankkitoimihenkilöliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että kevään 1980 työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä oli asianosaisliittojen kesken sovittu erilaisten työsopimusten käyttöä koskevista yhteisistä ohjeista, joissa oli todettu jo aiemmin voimassa olleet periaatteet määräaikaisten työsopimusten perusteista. Nämä ohjeet oli otettu Pankkitoimihenkilöliiton työehto- ja palkkasopimuskirjaseen ajalle 1.3.1980-28.2.1981 ja niissä sanottiin muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

OHJEET ERILAISTEN TYÖSOPIMUSTEN KÄYTÖSTÄ

Pankkialalla työskentelevät toimihenkilöt ovat 1.3.1980 lukien joko kuukausipalkkaisia tai tuntipalkkaisia toimihenkilöitä. Työsuhteen keston perusteella heidän työsopimuksensa voidaan jakaa toistaiseksi voimassa oleviin ja määräaikaisiin työsopimuksiin. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päättyy työnantajapuolelta irtisanomismenettelyn kautta kun taas määräaikainen työsopimus päättyy sovitun määräajan päätyttyä.

Työehtosopimuksen 2 §:n 6. kappaleen mukaan työsopimusta ei katsota tilapäiseksi sijaisuutta koskevaksi tai muuten määräaikaiseksi, ellei näin ole nimenomaan sovittu. Mikäli työnantajan ja toimihenkilön välillä on sovittu määräaikaisesta työsopimuksesta, on täytettävään työsopimuskaavakkeeseen yksilöitävä sijaisuuden tai tilapäisyyden peruste sekä arvioitu kestoaika. Sijaisuuden perusteena voivat tulla kysymykseen esim. synnytyslomasijaisuus ja sairausajan sijaisuus. Tilapäisyyden perusteena voi tulla kysymykseen töiden tilapäinen lisääntyminen mm. osakeannin tai atk:lle siirtymisen johdosta.

Koska työnantajapuolella on näyttövelvollisuus, mikäli käytetään erityistyppisiä työsopimuksia kuten määräaikaisia, tilapäisiä tai sijaistyösuhteita, on näissä tilanteissa erityisen huolellisesti täytettävä työsopimuskaavakkeen kohta 2. Tarvittaessa työnantajan on pystyttävä osoittamaan työsopimukseen merkitty määräaikaisuuden peruste.

Korkein oikeus on katsonut eräissä päätöksissään, että työsopimus on muuttunut toistaiseksi voimassa olevaksi, mikäli määräaikaistyösopimukset seuraavat toisiaan ilman että tehtävien luonteesta selvästi ilmenee kulloisenkin määräaikaisuuden peruste. Tämän vuoksi mikäli määräaikaista työsopimusta sovitaan jatkettavaksi työnantajan ja toimihenkilön välillä, on uuden työsopimuksen kesto ja peruste yksilöitävä työsopimuskaavakkeissa samalla tapaa kuin ensimmäistä työsopimusta tehtäessä.

Työsopimuslain 39 §:n mukaan määräaikainen työsopimus muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi, mikäli työnantaja hyväksyy työn tekemisen määräajan päättymisen jälkeen ilman, että on sovittu uudesta määräaikaistyösuhteesta. Tämän mukaisesti määräaikainen työsopimus muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi, ellei määräaikaisen työsopimuksen päättyessä välittömästi tehdä uutta määräaikaistyösopimusta, joka asianmukaisesti kestoltaan ja perusteeltaan yksilöidään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Annikki Hakala oli ollut työsuhteessa Pankkialan Työnantajaliiton jäsenyritykseen Töysän Säästöpankkiin 9.1.197828.5.1980. Tästä ajasta hän oli työskennellyt määräaikaisilla työsopimuksilla ensiksi ajan 9.1.1978-31.8.1979. Hänen kanssaan ei ollut tehty lainkaan kirjallista työsopimusta ajalle 1.9.1979-30.9.1979. 1.10.1979 hänen kanssaan oli tehty uusi työsopimus, joka oli voimassa määräajan ja päättyi 31.3.1980. Työsopimusta tehtäessä työnantaja oli ilmoittanut Hakalalle ainoastaan sopimuksen päättymisajankohdan, mutta ei määräaikaisuuden perustetta. Hakala oli ilmoittanut työnantajalle, että työehtosopimuksen mukaan määräaikaisen työsopimuksen tulisi sisältää myös yksilöity peruste määräaikaisuudelle. Koska työnantaja oli asettanut sopimuksentekotilanteessa vaihtoehdoiksi joko työsuhteen päättämisen tai uuden puutteellisen määräaikaissopimuksen allekirjoittamisen, oli Hakalan ollut pakko allekirjoittaa työsopimus.

Pankin luottamusmies oli tämän jälkeen neuvotellut asiasta ja vaatinut työsuhteen käsittelemistä toistaiseksi voimassa olevana, koska työsopimus ei täyttänyt määräaikaiselle työsopimukselle asetettuja ehtoja. Työnantaja oli kieltäytynyt neuvottelemasta eikä ollut myöskään suostunut määrittämään kantaansa erimielisyyden osalta. Tällöin luottamusmies oli 10.3.1980 siirtänyt asian liittojen välillä käsiteltäväksi. Työnantajaliitolle 12.3.1980 lähettämässään kirjeessä Pankkitoimihenkilöliitto oli katsonut, että Hakala työskenteli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, ja vaatinut työsopimuksen muuttamista toistaiseksi voimassa olevaksi. Samoin toimihenkilöliitto oli katsonut Töysän Säästöpankin rikkoneen luottamusmiessopimuksen neuvottelujärjestysmääräyksiä, koska työnantaja ei ollut suostunut neuvottelemaan eikä määrittämään kantaansa asiasta luottamusmiessopimuksessa edellytetyin tavoin.

Pankkialan työehtosopimuksen määräykset työsopimuksen määräaikaisuudesta ja sen perusteista olivat muotomääräyksiä. Niiden rikkominen oli työehtosopimuksen rikkomista sinänsä, mutta se ei muuttanut oikeustoimien luonnetta. Sopimusten määräaikaisuus arvioitiin työsopimuksen tarkoituksen ja tosiasiallisten olosuhteiden mukaisesti samoin kuin se, olivatko perusteet olleet olemassa ja oliko ne mainittu työsopimuksessa.

Tarve tehdä määräaikainen työsopimus arvioitiin työsopimuksen tekohetken mukaan. Samoin arvioitiin perusteet ja se, mitä työsopimuksen osapuolet olivat tienneet ja mitä heidän olisi pitänyt tietää. Myöhemmin tapahtuneet perusteiden muutokset eivät vaikuttaneet työsopimukseen.

Työnantaja oli ilmoittanut kielteisen kantansa luottamusmiehen 6.3.1980 tekemään aloitteeseen toimihenkilön työsuhteen muuttamiseksi toistaiseksi voimassa olevaksi, mutta oli luvannut viedä asian pankin hallituksen päätettäväksi. Hallituksen kanta oli ollut kielteinen, joka oli ilmoitettu luottamusmiehelle. Myöhemmin luottamusmies oli vaatinut muistion tekemistä erimielisyydestä. Työnantaja oli suhtautunut asiaan myönteisesti. Muistiota ei paikallisneuvotteluissa ollut kuitenkaan tehty, koska luottamusmies oli laiminlyönyt muistioluonnoksen tekemisen. Täten ei pankkialan neuvottelujärjestystä koskevia työehtosopimusmääräyksiä ollut rikottu. Irtisanomissuojasopimusta ei tässä tapauksessa ollut sovellettava, koska kysymyksessä oli määräaikaisen työsopimuksen päättyminen määräajan kuluttua umpeen.

Sanotuilla perusteilla Pankkialan Työnantajaliitto ja Töysän Säästöpankki ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Pankkitoimihenkilöliitto on vielä työtuomioistuimessa lausunut, ettei toimihenkilöllä ollut velvollisuutta työehtosopimuksen pohjalta sitoutua etukäteen määräämättömäksi ajaksi useisiin määräaikaisiin työsopimuksiin. Annikki Hakala olisi halunnut työskennellä pysyvässä työsuhteessa pankkiin, koska hän oli hakenut avointa vakinaista työpaikkaa pankissa. Hänellä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin jatkaa työskentelyään määräaikaisessa työsuhteessa, koska häntä ei ollut vakinaiseen toimeen valittu.

Kiistanalaisten työsopimusten osalta oli kyse paljosta muustakin kuin muotovirheistä. Työsopimuksen määräaikaisuudelle ei ollut riittävä peruste pelkästään maininta määräaikaisuudesta. Jokaista työsopimusta oli tarkasteltava erikseen. Pankin luottamusmies ei ollut laiminlyönyt muistion tekemistä. Hän oli kirjannut oman kantansa kiistanalaisesta asiasta, mutta ei ollut pyynnöistään huolimatta saanut työnantajan kantaa kirjattuna.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Liiketyönantajain Keskusliitto on Pankkitoimihenkilöliiton pyynnöstä ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Annikki Hakala on tammikuusta 1978 lähtien työskennellyt määräaikaisten työsopimusten perusteella Töysän Säästöpankissa 31.8.1979 saakka. Ajalle 1.9.-30.9.1979 kirjallista työsopimusta ei ole tehty. Sen sijaan ajalle 1.10.197931.3.1980 on tehty määräaikainen työsopimus, johon on merkitty sopimuksen päättymispäivämäärä, mutta ei määräaikaisuuden perustetta. Ajalle 1.4.-30.4.1980 on jälleen tehty uusi määräaikainen sopimus, johon perusteeksi on kirjattu "Kaija Valtakoski/Aune Mäenniemi talvilomien lomitus". Työsuhde on tämän jälkeen jatkunut ilman uutta kirjallista työsopimusta 28.5.1980 saakka, jolloin Hakalan työsuhde on päätetty.

Töysän Säästöpankki ei ole esittänyt perustetta sille, ettei se olisi rikkonut tietensä työehtosopimusta tehdessään Hakalan kanssa määräaikaiset työsopimukset ilman työehtosopimuksen edellyttämää perustetta. Pankkialan Työnantajaliitto on pankinjohtajan oltua yhteydessä liittoon ja tiedustellessa kyseisistä työsopimuksista laiminlyönyt ohjeiden antamisen asiasta sekä hyväksymällä pankin menettelyn kyseisessä asiassa laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen enemmälti hyläten työehtosopimuslain 7 §:n nojalla tuomita Töysän Säästöpankin maksamaan työehtosopimuksen tieten rikkomisen johdosta Pankkitoimihenkilöliitolle hyvityssakkoa 700 markkaa sekä Pankkialan Työnantajaliiton työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 2 500 markkaa sekä velvoittaa Töysän Säästöpankin ja Pankkialan Työnantajaliiton yhteisvastuullisesti korvaamaan Pankkitoimihenkilöliiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Äimälä, M. Virtanen, Suominen, P. Virtanen ja Olin.

Tuomio oli yksimielinen.