Union fined for failing to effectively stop strikes violating collective agreement strike bans.

Sorvausosaston työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon tukeakseen vaatimuksiaan urakkapalkkaneuvotteluissa samoin kuin vaatimustaan siitä, että heidän hinnoittelemattomaksi ilmoittamansa työ on työehtosopimuksen mukaan korvattava neuvottelu- eikä seisokkiajan palkalla. Työtaistelun katsottu kohdistuneen työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Kun sorvausosaston valmistaman viilun loppumisen perusteella muiden osastojen eräiden työntekijöiden työ ja palkanmaksu on keskeytetty, on näillä osastoilla toimeenpantu lakkoja, jotka ovat kohdistuneet työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Kolme ammattiosaston toimikunnan jäsentä ja varajäsen olivat osallistuneet työtaisteluun. Luottamusmies oli kehottanut kahta työntekijää kieltäytymään eräästä työstä. Osasto vastasi toimikunnan varsinaisten jäsenten ja luottamusmiehen toiminnasta, mutta sen vastuu ei ulottunut toimikunnan varajäsenen toimintaan. Huomioon ottaen lakkojen kestoaika osasto ei ollut ryhtynyt riittävän tehokkaasti toimenpiteisiin työrauhan tunaamiseksi. Osasto tuomittu hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 14.3.1980 solmitussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusliittojen tekemien sopimusten noudattaminen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen tekemiä sopimuksia:

1. Liitteenä XII olevaa 15.5.1946 allekirjoitettua yleissopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Työrauhavelvoite

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § Suorituspalkat

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista, on työt mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään urakkatyöksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Ennen uuden urakkatyön alkamista ja ennen uuden työmenetelmän käyttöönottamista on työnantajan ja työntekijän välillä pyrittävä tekemään urakkasopimus tai sopimus harjaantumisajan palkkauksesta. Neuvotteluilla urakkasopimuksesta tai harjaantumisajan palkasta ei kuitenkaan saa hidastaa tai estää uuden työn tai menetelmän käyttöönottamista.

Urakkaneuvotteluissa on lähtökohtana ansiotasotavoitteesta sopiminen. Ohjeena on tällöin pidettävä sitä, että ansiotaso huomioonottaen ko. työn vaativuus ja muut työn tekijälleen asettamat vaatimukset asettuu oikeaan suhteeseen ao. tehtaassa muodostuneeseen ansiotasoon, kuitenkin siten, että ansiotasotavoite ylittää vähintään 15 %:lla ao. työn palkkaryhmän mukaisen ohjetuntipalkan.

Ellei paikallisissa neuvotteluissa päästä ansiotasotavoitteesta sopimukseen, pidetään väliaikaisena sovittuna ansiotasotavoitteena entisellä työtavalla saavutettua keskituntiansiotasoa. Uusissa töissä pidetään vastaavasti väliaikaisena ansiotasotavoitteena vastaavassa työssä ao. tehtaassa samassa palkkaryhmässä saavutettua keskituntiansiota. Kysymys lopullisen ansiotasotavoitteen määrittämisestä siirretään liittojen ratkaistavaksi.

Urakkahinnoittelu sovitaan joko jatkuvaksi tai määräaikaiseksi. Määräaikaista urakkahinnoittelua tehtäessä on myöskin sovittava sen voimassaoloajasta. Sellaisissa uusissa töissä tai töissä, joissa oleellisen menetelmämuutoksen takia ei uudella työmenetelmällä ole edellytyksiä yksikköhinnoiteltuun urakointiin ilman riittävää työkokemusta, todetaan harjaantumiseen tarvittava aika, jolta ajalta suoritetaan aikapalkka 90 % todetusta tai sovitusta ansiotasotavoitteesta.

Määräaikaisen koehinnoittelun aikana taataan ansioksi 90 % todetusta tai sovitusta ansiotasotavoitteesta.

Ellei jatkuvasta tai määräaikaisesta hinnoittelusta tai muusta palkkaperusteesta päästä sopimukseen, siirretään asia liittojen ratkaistavaksi. Neuvottelujen ajalta sekä kuuden tilivälin jaksolta siitä, kun asia on alistettu liittojen ratkaistavaksi, taataan palkkana 90 % todetusta tai sovitusta ansiotasotavoitteesta.

Ellei edellämainittujen kuuden tilivälin aikana liittojen myötävaikutuksella ole päästy sopimukseen urakkahinnoittelusta tai muusta palkkaperusteesta, jatketaan työtä tuntityönä ohjetuntipalkalla.

Harjaantumisaikana, urakkahinnoitteluneuvottelujen, 6 kappaleessa tarkoitettujen kuuden tilinvälin tai määräaikaisen koehinnoittelun aikana on ko. työ suoritettava normaalilla urakkatyöjoutuisuudella, jotta palkkaperusteet hinnoittelulle voidaan mahdollisimman nopeasti todeta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Työ- ja tuotantomenetelmien muuttuessa suoritetaan uudelleenhinnoittelu. Menetelmämuutokseksi katsotaan koneissa, laitteissa tai muissa työvälineissä, raaka-aineissa tai työolosuhteissa tai -järjestelyissä tapahtuneet sellaiset pysyväisluontoiset muutokset, joilla on ko. hinnoittelun piirissä työskentelevien työntekijäin työmäärään tai -saavutukseen huomattavampaa muuttavaa vaikutusta, verrattuna siihen tilanteeseen, jossa entisestä hinnoittelusta on sovittu.

Neuvottelut ja sopiminen hinnoittelun muutoksesta suoritetaan kuten kohdassa 2 on määrätty. Mikäli syntyy erimielisyyttä siitä, onko edellä tarkoitettu menetelmämuutos tapahtunut, jatketaan työtä entisellä palkkaperusteella siihen saakka, kunnes osapuolten hyväksymällä työnmittauksella on todettu mahdollinen menetelmän muuttuminen.

5. Jos voimassaolevia jatkuvia urakkahintoja joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta halutaan muuttaa jostain muusta kuin edellä 4. kohdassa mainitusta syystä, voidaan se tehdä ao. työnantajan ja ko. työntekijän välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uudesta urakkahinnoittelusta yksimielisyyteen, jatkuu työ entisillä perusteilla ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 § Palkkausta koskevia erikoismääräyksiä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Jos aikapalkalla työskentelevä työntekijä ilman omaa syytään siirretään työhön, jossa tuntipalkka on hänen vakinaisessa työssään nauttimaansa tuntipalkkaa pienempi, maksetaan hänelle kuluvan tilikauden loppuun ja vähintään kuudelta päivältä entisen tuntipalkan mukainen palkka.

Jos urakkapalkalla työskentelevän työntekijän työ ilman hänen omaa syytään keskeytyy ja hänet siirretään toisenlaatuiseen työhön, jota suoritetaan tuntityönä, maksetaan hänelle uudessa työssä siihen asti, kunnes siirrosta on kulunut kaksi viikkoa, tuntipalkka, joka on 85 % hänen aikaisemmassa työssä saamastaan keskituntiansiosta, kuitenkin vähintään entisen työn mukainen ohjetuntipalkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Mikäli työntekijä urakkatyön kestäessä joutuu konehäiriön vuoksi tai muusta työntekijöistä riippumattomasta syystä odottamaan yhtäjaksoisesti vähintään 15 minuuttia, lukuunottamatta urakkahinnoitteluun sisältyviksi sovittuja sivuaikoja, kuten esim normaalia terien teroittamista ja vaihtamista koskevaa aikaa, maksetaan hänelle keskeytyksen ajalta ja enintään vuoron loppuun näin syntyneen hukka-ajan korvauksena tuntipalkka, joka on 85 % työntekijän keskituntiansiosta, kuitenkin vähintään ohjetuntipalkka. Hukka-aikana työntekijä on velvollinen suorittamaan hänelle osoitettua muuta työtä, mikäli mahdollista urakkatyötä urakkapalkalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Näillä perusteilla Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut, että Jyväskylän Puutyöntekijäin ammattiosasto tuomittaisiin hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta.

Ammattiosasto ei ollut tukenut työtaisteluja eikä sillä ollut mitään tekemistä niiden käynnistämisessä. Eräs liimausosastolla työskentelevä ammattiosaston toimikunnan jäsen oli yhtenä päivänä osallistunut lomauttamisiin kohdistuneeseen mielenosoituslakkoon, mutta muiden toimikunnan jäsenten kohdalla oli ollut kysymys siitä, ettei työnantaja ollut järjestänyt heille koko ajaksi työtä. Ammattiosaston edustajat olivat toimineet työrauhan palauttamiseksi tuomiten työtaistelut ja kehottaen työntekijöitä palaamaan työhön.

Näillä syillä Puutyöväen Liitto on katsonut, että ammattiosasto oli toiminut työrauhavelvollisuuden täyttämiseksi, kun taas työnantaja oli omalla toiminnallaan aiheuttanut vaikeuksia mainitun velvollisuuden täyttämisessä.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Kolme Jyväskylän Puutyöntekijän ammattiosaston toimikunnan varsinaista jäsentä sekä yksi varajäsen ovat osallistuneet työtaisteluihin. Osaston viimeistelyosastolle asettama luottamusmies on kehottanut kahta ulkotyöosaston työntekijää pidättäytymään viimeistelyosastolla eräästä siivoustyöstä. Sen sijaan jutussa on jäänyt näyttämättä, että ammattiosasto tai sen edustajat olisivat muulla tavoin tukeneet työtaistelua, vaan sen toimikunta on kokouksessaan tuominnut lakot ja kehottanut työrauhaan. Kun otetaan huomioon lakkojen kestoaika, ammattiosasto ei kuitenkaan ole työtuomioistuimen mielestä ryhtynyt riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi. Ammattiosasto vastaa myös edellä kerrotusta edustajiensa toiminnasta. Perustetta sille, että ammattiosaston vastuu ulottuisi toimikunnan varajäsenen toimintaan, ei jutussa kuitenkaan ole esitetty.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Jyväskylän Puutyöntekijäin ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 3 500 markkaa sekä korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Tiitola, M. Virtanen, Kaski, Suominen ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.