Labour Court dismisses claim that helicopter crews performing specific military exercises were entitled to special daily allowance instead of standard travel allowance.

Kysymys siitä, olivatko sotilasläänin kevätsotaharjoitukseen helikopterimiehistönä osallistuneet toimiupseerit sekä laskuvarjojääkärikoulun sissiharjoitukseen helikopterimiehistönä osallistuneet toimiupseerit ja kuljetuslentolaivueen värvätyt olleet harjoituspäivärahaan oikeutettavien korvausmääräysten alaisia vai olivatko he olleet suorittamassa sellaista erillistä tehtävää, etteivät he olleet harjoituspäivärahan alaisia vaan oikeutettuja valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaiseen päivärahaan.

Pääsopimuksen osallinen virkamiesyhdistys oli antanut suostumuksensa siihen, että sen jäsenyhdistys voi esiintyä jutussa kantajana.

Kun riitaisuus koski väitettyä virkaehtosopimuksen rikkomista ei siitä ollut käytävä erimielisyysneuvotteluja.

Kysymys myös paikallisneuvottelujen käymättä jättämisestä.

Asianosaiset: TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Valtiovarainministeriö

RATKAISU

Toiselta puolen valtiovarainministeriön ja toiselta puolen muun ohella TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV:n kesken 14.3.1977 tehdyssä virkaehtosopimuksessa puolustusvoimien virkamiesten työajasta on muun ohella seuraavat määräykset:

6 § Harjoituspäiväraha

1. Harjoituspäivärahaan oikeuttavalla harjoituksella tarkoitetaan tässä sopimuksessa asianomaisen viranomaisen ennalta määräämiä koulutussuunnitelman mukaisia, maasto-olosuhteissa tapahtuvia sotilaallisia harjoituksia, jotka on tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia.

2. Harjoitukseen osallistuvalle virkamiehelle maksetaan 70 prosenttia matkustussäännön mukaisesta muusta päivärahasta korvauksena niistä ylimääräisistä kuluista ja haitoista, jotka aiheutuvat palveluksen suorittamisesta tavanomaisesta poikkeavissa olosuhteissa.

Sunnuntai- ja pyhäpäiviltä, itsenäisyyspäivältä ja vapunpäivältä maksetaan harjoituspäivärahaa kaksinkertaisena.

3. Siltä kalenterivuorokaudelta, jolta maksetaan harjoituspäivärahaa, ei makseta matkustussäännön mukaista muuta päivärahaa eikä kotipäivystyskorvausta. Harjoituspäivärahaan oikeuttavalta vuorokaudelta merkitään työaikakirjanpidossa työajaksi 8 tuntia.

4. Harjoituspäivärahavuorokaudelta ei makseta sunnuntai- eikä lauantaityökorvausta, aattopäivänlisää eikä ilta- ja yötyölisää.

5. Harjoituspäivärahaa ei makseta kurssille tai opetustilaisuuteen komennetulle.

6. Harjoituspäivärahaa maksetaan jokaiselta kalenterivuorokaudelta, jonka aikana palvelus harjoituksessa meno- ja paluumalkoineen on kestänyt vähintään 8 tuntia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Erimielisyyksien selvittäminen

1. Jos syntyy erimielisyyksiä tämän sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta, oikeasta sisällöstä tai muusta tulkinnasta, on erimielisyys selvitettävä osapuolten keskeisillä neuvotteluilla.

2. Neuvottelumenettelyssä tämän sopimuksen tulkinta- ja soveltamisriitojen ratkaisemiseksi noudatetaan sitä menettelyä, josta on sovittu 12 päivänä lokakuuta 1970 valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyssä pääsopimuksessa ja 11 päivänä huhtikuuta 1974 tehdyssä valtion virkamiesten luottamusmiestoimintaa koskevassa virkaehtosopimuksessa sekä pääesikunnan ja puolustusvoimien piirissä toimivien virkamiesjärjestöjen välisissä luottamusmiestoimintaa koskevissa sopimuksissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Toiselta puolen valtiovarainministeriön ja toiselta puolen muun ohella TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n kesken valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta 14.3.1977 tehdyssä virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Yleistä

Valtion virkamiehelle suoritetaan tämän sopimuksen mukaisesti matkakustannusten korvauksena.

1) virkamatkasta matkustamiskustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittumiskorvausta ja yömatkarahaa;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

Virkamatka on matka, jonka virkamies tekee määräyksestä virkatehtävien hoitamista varten virkapaikan tai virantoimituspaikan ulkopuolelle. Virkamatkana ei sen sijaan pidetä työmatkaa tai siihen verrattavaa matkaa virkamiehen asunnolta virkapaikalle ja takaisin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Päiväraha

Päivärahaa voidaan suorittaa, kun virkamatka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle virkamiehen asunnosta tai virkapaikasta tahi, kun virkamatka ulottuu toisen kunnan alueelle, yli 5 kilometrin etäisyydelle kunnan rajasta, mitattuna yleisesti käytettyä kulkutietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö asunnosta vai virkapaikasta ja paluu vastaavasti asuntoon vai virkapaikkaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

27 §

Jos syntyy erimielisyyksiä tämän sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällyksestä, on erimielisyys pyrittävä selvittämään neuvotteluilla. Tällöin noudatetaan menettelyä, josta on sovittu 12 päivänä lokakuuta 1970 valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyssä pääsopimuksessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä 12.10.1970 tehdyssä pääsopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Neuvottelumenettely tulkinta- ja soveltamisriitojen ratkaisemiseksi

Virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden sattuessa on valtiota työnantajana edustavan viranomaisen ja toisaalta virkamiehen tai häntä edustavan luottamusmiehen pyrittävä välittömällä neuvonpidolla selvittämään erimielisyydet.

Mikäli asiaa ei saada 1 momentissa tarkoitetulla tavalla selvitetyksi, voidaan se siirtää neuvoteltavaksi 4-8 §:ssä määrätyssä järjestyksessä.

Virkamiesten luottamusmiesjärjestelmästä määrätään erillisellä sopimuksella.

4 §

Edellä 3 §:n 2 momentin nojalla siirretyt neuvottelut käydään tehtävään määrätyn valtion viranomaisen ja asianomaisen virkamiesyhdistyksen kesken (paikallisneuvottelut).

5 §

Ellei paikallisneuvotteluissa päästä ratkaisuun, voi sopimukseen osallinen saattaa asian käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa, joita käydään valtion neuvotteluviranomaisen ja asianomaisen sopimukseen osallisen keskusjärjestön kesken.

Vaatimus keskusneuvottelujen käymisestä on puhevallan menettämisen uhalla tehtävä kolmen kuukauden kuluessa paikallisneuvottelujen päättymisestä.

6 §

Riidan laadusta tai muista erityisistä syistä johtuen voi sopimukseen osallinen saattaa virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden suoraan käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pääesikunnan 29.4.1977 antamassa soveltamisohjeessa puolustusvoimien virkamiesten työajasta sanotaan muun ohella seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

B. V luvun soveltamisohje

1. Sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan varusmiesjoukon tai sotilasopetuslaitoksen oppilaiden tahi kertausharjoituksiin kutsuttujen reserviläisten kouluttamiseksi pidettävää sota-, leiri-, taistelu-, ampuma-, taistelukoulutus-, valmius- tai muuta maasto- tahi leiriolosuhteissa toimeenpantavaa harjoitusta, sen välitöntä samoissa olosuhteissa tapahtuvaa valmistelua ja purkamista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Maasto-olosuhteiksi katsotaan myös harjoituksen johdon esikunnan ja huollon ynnä joukon kokoonpanoon sisältyvän esikunnan olosuhteet riippumatta siitä, miten ne on järjestetty. Samoin katsotaan maasto-olosuhteiksi rannikkopuolustuksen kiinteiden laitteiden tilat silloin, kun niissä toimii harjoitusjoukon kokoonpanoon kuuluva virkamies. Harjoituspäivärahaa ei makseta virkamiehelle, joka harjoitukseen osallistuessaan asuu kotonaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Harjoituspäivärahaan oikeuttavien korvausmääräysten alaisia eivät ole ne virkamiehet, jotka on määrätty (komennettu) suorittamaan erillistä työtä, koulutus- tms. tehtävää, missä päivittäinen työaika lepo- ja ruokailutaukoineen vastaa säännönmukaisen viikkopalvelusohjelman mukaista työaikaa.

6. Mikäli virkamies määrätään harjoitukseen harjoitusjoukkojen kokoonpanoon kuulumattomana tavanomaiselle virkamatkalle, kuten koulutustarkastushenkilöstö tai harjoituksen seuraaja, on hän päivärahasäännösten alainen, eikä ole oikeutettu harjoituspäivärahaan.

7. Ilmavoimien maasto-olosuhteiksi on katsottava ilmavoimien rauhanajan lentotukikohdan, maa- ja merimaaliammuntojen maalialueen sekä siviililentoaseman, varalaskupaikan, korpikentän tai muun tilapäiskentän olosuhteet. Ilmavoimien osalta ei varusmiesten osuus ole ratkaiseva. Myös ilmanpuolustuksen kiinteiden laitteiden tiloissa, kuten esikunnassa, viestikeskuksessa, lennonvarmennusasemalla, ilmavalvonta- ja lennonvarmennusjärjestelmän muussa toimitilassa toimivan harjoitusjoukon kokoonpanoon kuuluvan virkamiehen katsotaan olevan maasto-olosuhteissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on työtuomioistuimessa lausunut, että Lounais-Suomen sotilasläänin 2.6.-8.6.1977 pidettyyn kevätsotaharjoitukseen samoin kuin laskuvarjojääkärikoulun 6.2.-10.2.1978 pidettyyn sissiharjoitukseen oli helikopterimiehistönä osallistunut toimiupseereita. Viimeksi mainittuun sissiharjoitukseen oli sitä paitsi osallistunut helikopterimiehistössä kuljetuslentolaivueen värvättyjä. Näille toimiupseereille ja värvätyille oli sanottujen harjoitusten ajalta maksettu matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen nojalla päivärahat. Heidän työaikansa oli merkitty työaikakirjanpitoon tehtyjen työtuntien mukaisesti. Päivärahat maksaessaan kuljetuslentolaivue oli katsonut, ettei asianomaisiin toimihenkilöihin ollut sovellettava harjoituspäivärahamääräyksiä, koska helikopterimiehistö kummassakin harjoituksessa oli suorittanut pääesikunnan soveltamisohjeen tarkoittamaa erillistä työtä.

Puolustusministeriön tarkastustoimisto oli kuljetuslentolaivueen tilejä tarkastaessaan tullut kuitenkin siihen tulokseen, että sanotut toimiupseerit ja värvätyt kuuluivat harjoitusten aikana harjoituspäivärahamääräysten alaisuuteen. Tämän vuoksi tarkastustoimisto oli lähettäessään tarkastuspöytäkirjat Kaakkois-Suomen sotilasläänin esikunnalle vaatinut kuljetuslentolaivuetta oikaisemaan aikaisemman päätöksensä. Kuljetuslentolaivue oli sittemmin 29.9.1978 ilmoittanut puolustusministeriön talousosastolle, että se oli tehnyt sanotut oikaisut. Näin sanotuille toimiupseereille ja värvätyille liikaa maksetut työaikakorvaukset oli peritty takaisin. Aikaisemmin maksettujen päivärahojen sijasta heille oli maksettu harjoituspäivärahaa ja työaikakirjanpito tarkistettu harjoituspäivärahavuorokausilta merkittyä työaikaa vastaavaksi.

Asian johdosta oli käyty 6.11.1978 paikallisneuvottelut pääesikunnan ja toiselta puolen Toimiupseeriliitto r.y:n välillä. Neuvottelussa Toimiupseeriliitto oli vaatinut, että riidanalaisiin harjoituksiin osallistuneille toimiupseereille maksettaisiin takaisin ne päivärahat, jotka heille oli työnantajan aikaisemman tulkintaratkaisun nojalla maksettu, ja että työaika harjoitusajalta merkittäisiin työaikakirjanpitoon tehtyjen työtuntien mukaisesti. Pääesikunta taas oli paikallisneuvottelussa katsonut, että kun asia oli tullut esille edellä kerrotuin tavoin puolustusministeriön tarkastustoimiston takaisinperintäpäätöksen johdosta eikä joukkoosastoportaassa joukko-osaston ja virkamiesten välillä virkaehtosopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyneen erimielisyyden johdosta niin kuin pääsopimuksen 3 § edellytti, kysymyksessä ei ollut paikallisneuvotteluissa ratkaistavissa oleva asia. Tämä merkitsi sitä, että pääesikunta oli kieltäytynyt paikallisneuvottelujen käymisestä.

Asia oli ollut esillä keskusneuvottelussa valtiovarainministeriön ja toisella puolen TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n välillä neljästi, nimittäin 2.3., 7.3., 16.3. ja 30.3.1979. Keskusneuvottelussa oli pöytäkirjan mukaan todettu aluksi, että vaikka matkustussäännön mukaisten päivärahojen suorittaminen ei alunperin ollutkaan aiheuttanut erimielisyyttä joukko-osastotasolla eikä pääesikunta tämän vuoksi ollut ottanut kysymystä paikallisneuvotteluissa käsiteltäväksi, oli asiassa puolustusministeriön tarkastustoimiston määräyksestä suoritetun takaisinperinnän jälkeen katsottava syntyneen pääsopimuksen 3 §:ssä tarkoitettu erimielisyys, joka voitiin ottaa keskusneuvottelussa käsiteltäväksi.

Kun Lounais-Suomen sotilasläänin kevätsotaharjoitus oli pantu toimeen kesäkuussa 1977 ja kun kuljetuslentolaivue oli tarkastustoimiston vaatimuksesta muuttanut tulkintaratkaisunsa vasta syyskuussa 1978, ei kuljetuslentolaivue enää yli vuoden kuluttua harjoituksesta olisi saanut ryhtyä virkaehtosopimuksen perusteella takaisinperintätoimenpiteisiin. Pääsopimuksen 9 §:n nojalla oli kuljetuslentolaivueen alkuperäinen ratkaisu kevätsotaharjoituksen osalta tullut valtiota sitovaksi.

Sanotuilla perusteilla TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on A. vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan,

1. että kun sanottu kevätsotaharjoitus oli pantu toimeen 2.6.-8.6.1977 ja kun kuljetuslentolaivue tulkintaansa muuttaen oli ryhtynyt takaisinperintätoimenpiteisiin vasta syyskuussa 1978, alkuperäinen tulkinta on valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyn pääsopimuksen 9 §:n johdosta tullut valtiota sitovaksi;

2. että ryhdyttäessä 1 kohdassa tarkoitettujen toimiupseerien osalta takaisinperintätoimenpiteisiin on rikottu tieten valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyn pääsopimuksen 9 §:n määräystä;

3. että laskuvarjojääkärikoulun sissiharjoitukseen 6.2.10.2.1978 osallistuneeseen kuljetuslentolaivueen helikopterimiehistöön ei ole ollut sovellettava puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 6 §:n määräyksiä, vaan että harjoituksessa erillistehtävää suorittamassa olleille helikopterimiehistöön kuuluneille toimiupseereille ja värvätyille on harjoituksen ajalta maksettava valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaiset päivärahat ja heidän työaikansa harjoituksen ajalta merkittävä työaikakirjanpitoon tehtyjen työtuntien mukaisesti;

4. että kun kuljetuslentolaivue ei ennen puolustusministeriön tarkastustoimiston vaatimuksesta tapahtunutta aikaisemman tulkintansa muuttamista ole saattanut asiaa joukko-osastossa pääsopimuksen mukaiseen neuvottelumenettelyyn, tällä laiminlyönnillä on rikottu tieten pääsopimuksen 3 ja 4 §:n määräyksiä sekä puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 11 §:n ja valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen 27 §:n määräyksiä; sekä

5. että pääesikunnan kieltäytyessä ottamasta riidanalaista asiaa käsiteltäväksi 6.11.1978 käydyissä paikallisneuvotteluissa valtion taholta on rikottu tieten pääsopimuksen 3 ja 4 §:n määräyksiä.

Lisäksi TVK-V on B. vaatinut valtion tuomitsemista edellä 2, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuista virkaehtosopimuksen tieten rikkomisista maksamaan valtion virkaehtosopimuslain 19 ja 20 §:n nojalla hyvityssakkoa ottamalla huomioon, että valtion puolella on saman asian yhteydessä syyllistytty useaan virkaehtosopimuksen rikkomiseen ja että erityisesti kohdan 5 rikkomus on osoittanut piittaamattomuutta sovittuja pelisääntöjä kohtaan.

TVK-V on sen varalta, että kohtien A1 ja A2 vaatimukset hylättäisiin, C. vaatinut työtuomioistunta vahvistamaan, että Lounais-Suomen sotilasläänin kevätsotaharjoitukseen 2.6.8.6.1977 osallistuneeseen kuljetuslentolaivueen helikopterimiehistöön ei ole ollut sovellettava puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 6 §:n määräyksiä, vaan harjoituksessa erillistehtävää suorittamassa olleille helikopterimiehistöön kuuluneille toimiupseereille on harjoituksen ajalta maksettava valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaiset päivärahat ja heidän työaikansa harjoituksen ajalta merkittävä työaikakirjanpitoon tehtyjen työtuntien mukaisesti.

Valtiovarainministeriö on kanteeseen vastatessaan vaatinut mainitsemillaan perusteilla kannevaatimusten A1, A2 ja A4 jättämistä tutkimatta tai ainakin niiden hylkäämistä.

TVK-V:n kohdassa B esittämät hyvityssakkovaatimukset olisi edellä esitetyn mukaisesti jätettävä tutkimatta, koskei TVK-V saanut esiintyä kantajana pääsopimusta koskevassa asiassa ja koskei vaatimusten perusteena olevia kysymyksiä ollut käsitelty keskusneuvotteluissa. Jos hyvityssakkovaatimukset kuitenkin tutkittaisiin, ne olisi hylättävä, koskei pääsopimusta ollut miltään osin rikottu eikä missään tapauksessa tieten.

Vaatimuksia kohdassa C taas ei ollut tehty sellaisen tapauksen varalta, että kohdissa A1 ja A2 esitetyt vaatimukset jätettäisiin tutkimatta tai peruutettaisiin. Vaatimukset oli esitetty toissijaisena siltä varalta, että kohdissa A1 ja A2 esitetyt vaatimukset hylättäisiin. Kysymys oli ensisijassa työaikasopimuksen 6 §:n 2 momentissa olevasta käsitteestä harjoitukseen osallistuva. Jos virkamies oli harjoitukseen osallistuva, maksettiin hänelle harjoituspäivärahaa ja hänen työajakseen merkittiin 8 tuntia vuorokaudelta. Jos virkamies ei ollut harjoitukseen osallistuva, hänelle maksettiin matkustussäännön mukaiset päivärahat niiden maksamisen edellytysten täyttyessä ja työaika laskettiin normaalisti. Alkuun jäljennetyssä pääesikunnan soveltamisohjeessa oli täsmennetty harjoitukseen osallistuvien piiriä siten, ettei erillistehtävään komennetun eikä tavanomaiseen virkamatkaan osallistuvan ollut katsottava kuuluvan harjoituspäivärahamääräysten piiriin. Soveltamisohjeet eivät olleet virkaehtosopimuksen osa.

Lounais-Suomen sotilasläänin esikunta oli antanut 28.3.1977 käskyn sotilasläänin kevätsotaharjoituksesta. Ohjeessa sanottiin muun ohella seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lounais-Suomen Sotilasläänin kevätsotaharjoitus pidetään johdollani Saaristomeren alueella 2.-8.6.1977. Harjoitukseen osallistuu LSSI:n joukkojen lisäksi yksiköitä LaivLp:sta. TurLA:lta ja HelLas:lta, RannJP:sta, UudPr:sta sekä ilmavoimien osia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Sotaharjoitusjoukot

2.1. Sinisen puolueen joukot vahvuuksineen ja perustajineen on esitetty liitteessä 2.1. Yksityiskohtaiset kokoonpanot ovat liitteessä 2.2.

2.2. Keltaisen puolueen joukot on esitetty liitteessä 2.3. Yksityiskohtaiset kokoonpanot ovat liitteessä 2.4.

2.3. Perustajat nimeävät itse komentajat ja päälliköt perustamiinsa joukkoihin.

2.4. MerivE käskee perustamistaan joukoista ja aluskalustosta.

2.5. IlmavE käskee perustamistaan joukoista ja käytettävästä lentokalustosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10.1. Ilmavoimien toiminta

Ilmavoimien yhteysupseerina SHJE:ssa toimii kapt I Leinonen SatLstosta.

SatLsto tukee harjoitusta maalilennoin käyttäen tukikohtanaan Poria.

SHJE:n käytössä on lähinnä pelastuspalvelutarkoituksiin varattu HS-helikopteri KuljLLv:sta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11.5. Yhteistoimintajärjestelyt

Maavoimien joukkojen ja merivoimien yleisvoimien yhteistoimintaa koordinoi SHJE:n meritoiminnan pääerotuomari apunaan meritoiminnan johtoryhmä.

Sinisten ja keltaisten merivoimien käytettävissä on ilmavoimien tiedustelu-, rynnäköinti- ja sairaankuljetuslentoja. Lentosuorituspyynnöt on esitettävä SHJE:lle, joka koordinoi ilmavoimien tuen käyttöä. Lentosuoritusten johtaminen tapahtuu rannikon tuntumassa ilmavoimien johtoryhmän toimesta, mutta avomerellä on tuettavan laivastoyksikön valmistauduttava johtamaan ne itse. Ilmavoimien tuki ilmenee tarkemmin kohdasta 10: Lentotoiminta ja ilmavalvonta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lounais-Suomen sotilasläänin esikunnan huoltotoimiston päällikön 10.5.1977 päiväämässä muun ohessa kuljetuslentolaivueelle osoitetussa telex-sanomassa lausuttiin muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

LSSI:n kevätsotaharjoituksen 2.-8.6.1977 ajaksi pelastuspalvelutehtäviin saatavan HS-helikopterin toiminnan mahdollistamiseksi, on ilmavoimien edustajan (kapt Leinonen) ja LS-SIE:n kesken sh-neuvottelussa ?.?.1977 sovittu ja esitetään seuraavaa menettelyä:

1. Helikopteri ilmoittautuu Turussa Heikkilän kasarmialueella 2.6. klo 10.00 ja vapautuu 8.6. klo 12.00 ja toimii saaristomeren alueella pelastuspalvelussa sekä palon- ja öljyntorjunnan johtotehtävissä.

2. Helikopteri miehistöineen tukeutuu Gyltön linnakkeeseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kannevaatimuksessa A3 oli kysymys harjoitukseen osallistuvan virkamiehen käsitteestä samoin kuin kohdassa C. Laskuvarjojääkärikoulu oli 19.1.1978 antanut käskyn koulun sissiharjoituksesta. Käskyssä sanottiin muun ohella seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1. Yleistä

Laskuvarjojääkärikoulun sissiharjoitus n:o 6 pidetään johdollani 6.-10.2.1978 Enontekiön alueella. Harjoitus on nimeltään "Kinos" ja nimeä käytetään kaikissa harjoituksen aikana syntyneissä asiakirjoissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Harjoituksen suunniteltu kulku

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lentokuljetussuunnitelma ja laskuvarjopudotukset on liitteessä 3 ja partiotoimintasuunnitelma on liitteessä 4.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8. Huolto

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Johdossa on päivystäjä, jolla on käytössä lääkäri, helikopteri ja ajoneuvo.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Käskyn liitteessä 3 sanottiin muun ohella:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Helikopterikuljetukset

3.2. klo 09.00-14.00 harjoituksen johdon kuljetus Utista Enontekiölle. Kuljetuksessa lähtevät maj Siiropää, ylil Multamäki, ylil Laukkanen, vääp Laukkanen, vääp Soini, vääp Kilpinen ja 2 autonkuljettajaa.

4.2. klo 08.45 alkaen. Yhteystukikohdan perustaminen Stallojärvelle ja Palolaelle. Hyppyalueen tiedustelu.

5.2. Jyppyrän radioaseman kalustosiirrot. Yhteyslento tukikohtiin.

6.2. pudotusvalmistelut pudotusalueella 10.00 alkaen. Laskuvarjomateriaalin evakuointi Enontekiölle. Varautuminen partioiden kuljettamiseen Enontekiöltä toiminta-alueelle pudotusten estyessä.

7.2. Yhteyslento yhteystukikohtaan.

8.2. Etsintälennon suorittaminen alueella klo 08.45-10.15. Yhteyslento partioihin.

9.2. Varautuminen materiaalitäydennykseen partioille pudotuksen estyessä 9.00-10.00. Partion nouto klo 10.00 alkaen johtoon.

10.2. Partioiden nouto 08.00 alkaen. Harjoituksen purkamistoimenpiteet alueella. Harjoituksen johdon kuljetus Uttiin klo 13.00 alkaen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Käskyn liitteen 4 aikataulukossa mainittiin muun muassa suojautuminen helikopteritähystykseltä ja helikopterinouto käsketyiltä tukikohta-alueilta.

Käsky puhui omasta puolestaan sekä harjoitusjoukkoihin kuulumisen osalta että sen osalta, ettei kysymys ollut erillistehtävästä vaan harjoitukseen olennaisesti kuuluvasta toiminnasta. Kysymyksessä olevat virkamiehet olivat näistä syistä osallistuneet työaikasopimuksen 6 §:ssä tarkoitettuun sissiharjoitukseen siten, että heidät oli katsottava sanotun pykälän määräysten alaisiksi. Myös kannevaatimus A3 olisi näin ollen hylättävä.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on jutun käsittelyn aikana esittänyt Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliiton 20.8.1979 antaman suostumuksen siihen, että TVK-V voi esiintyä työtuomioistuimessa kantajana kysymyksessä olevassa asiassa. TVK-V on edelleen lausunut muun ohella, että pääsopimuksen 3-8 §:n mukainen neuvottelumenettely koski virkaehtosopimuksen tulkinta- ja soveltamisriitoja, muttei virkaehtosopimuksen rikkomista.

TVK-V on jutun käsittelyn aikana luopunut kannevaatimuksista A1, A2 ja A4 sekä niitä koskevista vaatimuksista kohdissa B ja C.

Työtuomioistuimen presidentti on suullisessa esivalmisteluistunnossa 6.11.1979 tekemällään päätöksellä jättänyt lausunnon antamisen kanteesta raukeamaan siltä osin kuin kanteesta oli luovuttu.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Valtiovarainministeriö on lisäksi vaatinut samojen kannevaatimusten jättämistä tutkimatta sillä perusteella, ettei näitä vaatimuksia ole käsitelty keskusneuvotteluissa. Valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehtyyn pääsopimukseen ei kuitenkaan sisälly työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettua määräystä neuvotteluvelvollisuudesta silloin kun riitaisuus koskee väitettyä virkaehtosopimuksen rikkomista, minkä vuoksi työtuomioistuin hylkää tämänkin väitteen.

Lounais-Suomen sotilasläänin esikunta on 28.3.1977 määrännyt, että sotilasläänin kevätsotaharjoitus pidetään sotilasläänin komentajan johdolla 2.6.-8.6.1977. Käskyn mukaan harjoitukseen osallistuu Lounais- Suomen sotilasläänin esikunnan joukkojen lisäksi muitakin yksiköitä sekä ilmavoimien osia. Käskyn mukaan ilmavoimien esikunta käskee perustamistaan joukoista ja käytettävästä lentokalustosta. Ilmavoimien toiminnasta käskyssä on edellä tämän tuomion kertoelmassa selostetut määräykset. Laskuvarjojääkärikoulun käskyllä 19.1.1978 on annettu käsky laskuvarjojääkärikoulun sissiharjoituksesta, joka pidetään 6.2.-10.2.1978. Käskyyn sisältyvät tuomion kertoelmassa selostetut määräykset, jotka vaikuttavat helikopterimiehistön toimintaan.

Ilmavoimien esikunta on määrännyt kuljetuslentolaivueen helikopterit pelastuspalvelu-, palontorjunta- ja öljyntorjuntatehtäviin Lounais-Suomen sotilasläänin kevätsotaharjoitukseen. Tarkemman määräyksen on helikopterilentueelle antanut kuljetuslentolaivueen komentaja. Helikopterien osallistuminen laskuvarjojääkärikoulun sissiharjoitukseen on esitetyn selvityksen mukaan perustunut kuten tavanomaista laskuvarjojääkärikoulun pyyntöön pelastuspalveluhelikopterin saamiseksi harjoitukseen. Molemmissa tapauksissa kuljetuslentolaivueessa on katsottu helikopterimiehistön olleen suorittamassa erillistehtävää.

Työtuomioistuimessa esitetyn selvityksen mukaan kuljetuslentolaivueessa laaditaan vuosittain tukilentosuunnitelma. Sotilasläänit esittävät tukilentosuunnitelmaan omat suorituspyyntönsä. Tukilentosuunnitelma hyväksytään sen jälkeen ilmavoimien esikunnassa. Tukilentosuunnitelma ohjeellisena toteutuu vain kuljetuslentolaivueen kalusto- ja henkilövarojen puitteissa, ja kuljetuslentolaivueen komentajalla on ratkaisuvalta tässä suhteessa. Työtuomioistuimessa on helikopterimiehistön asemaa selvitettäessä vielä korostettu sitä, että pelastuspalveluyksikkönä se ei olisi sotaharjoituksen johdon alainen, sillä sotaharjoituksen johdolla ei olisi käskyvaltaa koneen lentoihin nähden vaan kone on suoraan ilmailun pelastuspalvelukeskuksen alainen yksikkö.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että kanteessa tarkoitetut helikopterimiehistöt ovat puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen mielessä osallistuneet kanteessa tarkoitettuihin sissiharjoitukseen ja kevätsotaharjoitukseen ja että heillä näin ollen on oikeus harjoituspäivärahaan, joten heille ei kuulu virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen mukainen päiväraha eikä työaikaa harjoitusten ajalta voida merkitä työaikakirjanpitoon tehtyjen työtuntien mukaisesti.

Näin ollen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen.

Asian laatuun katsoen saa valtiovarainministeriö itse kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Juurinen, Kuivanen, Schrey ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.