Labor court orders union and union branch to pay fines for violating collective agreement peace obligations.

Telakan hitsausosastojen työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon tarkoituksenaan painostaa työnantajaa suostumaan esitettyihin urakkapalkkojen korottamista koskeviin vaatimuksiin. Tähän työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun oli ottanut osaa ammattiosaston toimikunnan jäsen, jonka toiminnasta ammattiosasto vastasi.

Pääluottamusmies ja varapääluottamusmies olivat kehottaneet työntekijöitä palaamaan työhön ja ammattiosaston työjaoston tekemän päätöksen mukaan ammattiosasto pyrki saamaan työt käyntiin välittömästi. Työtaistelun kestoajan huomioon ottaen ammattiosaston olisi tullut ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin työtaistelujen lopettamiseksi ja niiden uusiutumisen estämiseksi.

Työntekijäliiton toimenpiteet työrauhan turvaamiseksi eivät olleet riittävän ripeitä eivätkä tehokkaita.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja liitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 11.3.1980 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työkohtainen tuntipalkka eli suorituspalkkatyön hinnoitteluperuste

Mom. 6. Suorituspalkkatyössä käytetään hinnoitteluperusteena työkohtaista tuntipalkkaa, joka määritellään ohjetuntipalkaksi tai enintään 10 % tätä korkeammaksi sen mukaan, poikkeavatko asianomaisen työn vaikeus, vaativuus tai sen tekijälleen asettamat muut vaatimukset kysymyksessä olevan palkkaryhmän yleisestä keskitasosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työnluokitus

Mom. 7. Liitot suosittelevat, että työpaikoilla sovitaan työnluokituksen käytöstä töiden keskinäisen vaativuuden määrittelemiseen ja työkohtaisten palkkojen porrastamiseen ja että tällöin käytetään liittojen yhteisesti laatimaa työnluokitusjärjestelmää ja menettelytapaohjeita.

Täten luokitelluissa töissä käytetään työkohtaisia tuntipalkkoja, jotka asettuvat paikkakuntakalleusluokittain seuraaville väleille:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Olosuhdelisä sisältyy luokituksen antamiin lisäpisteisiin ja korkeampaan hinnoitteluperusteeseen ja maksetaan erillisenä vain niiltä tunneilta, jolloin olosuhteet tilapäisesti huomattavasti poikkeavat luokituksen mukaisista olosuhteista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 2. Sellaisesta urakasta, jota varten ei ole kiinteää työhinnoittelua, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö- eli urakkahinta.

Työntekijällä on tällöin oikeus saada välttämättömiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 4. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennallaan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Erilliset lisät

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

B. Poikkeuksellinen haitta ja hankaluus

Mom. 8. Milloin työskentelyolosuhteista aiheutuu poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta, maksetaan työntekijälle erillistä lisää paikallisesti aikaisemmin noudatetun käytännön mukaisesti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Heti työtaistelujen alettua oli Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto lähettänyt Metallityöväen Liitolle 19.1.1981 kirjallisen ilmoituksen, jossa oli vaadittu työrauhan palauttamista työpaikalle. Samanlaiset ilmoitukset oli lähetetty Metallityöväen Liitolle 28.1., 29.1. sekä 30.1.1981. Vasta viimeksi mainittuun ilmoitukseen oli Metallityöväen Liitolta saatu vastaus, jonka mukaan Metallityöväen Liitto oli puhelimitse 28.1.1981 kehottanut työrauhan ylläpitämiseen ja erimielisyyden ratkaisemiseen työehtosopimuksen mukaisesti, minkä lisäksi liiton toimitsija oli 2.2.1981 käynyt työpaikalla palauttamassa työrauhaa. Metallityöväen Liiton toimenpiteiden asiassa olisi tullut olla nopeampia ja tehokkaampia.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan myöntänyt lakkoja koskevat tiedot oikeiksi ja lausunut, että hitsaajat joutuivat tekemään talvella työtä vaikeissa olosuhteissa. Työntekoa oli vaikeuttamassa usein lumisade ja kova pakkanen sekä näistä johtuva rakenteiden jäätyminen. Työntekijät olivat esittäneet, että mainitunlaiset olosuhteet otettaisiin huomioon urakkahinnoittelussa. Työnantaja ei ollut kuitenkaan suostunut työntekijöiden esitykseen, ja tämä oli kärjistänyt mielialoja työntekijöiden keskuudessa. Tilanne oli sittemmin kiristynyt siinä määrin, että työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon. Yhtenä syynä lakkojen syntymiseen oli ollut myös korjaushitsaustöiden epätarkka hinnoittelu, sillä hinnoittelussa ei ollut otettu huomioon kaikkia asiaan vaikuttavia tekijöitä.

Koska sekä Metallityöväen Liitto että ammattiosasto olivat ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin työtaistelujen syntymisen ehkäisemiseksi, tuomitsemiseksi ja lopettamiseksi, on Metallityöväen Liitto vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitosta on heti työtaistelun alettua ja useaan otteeseen sen jälkeen oltu yhteydessä Metallityöväen Liittoon ja vaadittu liittoa ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi. Metallityöväen Liitosta on 28.1.1981 puhelimitse kehotettu työrauhan palauttamiseen työpaikalla, ja liiton toimitsija on 2.2.1981 käynyt työpaikalla sekä hitsaajien kokouksessa että ammattiosaston työjaoston kokouksessa kehottaen työrauhan palauttamiseen. Liiton näitä toimenpiteitä ei työtuomioistuimen mielestä voida pitää riittävän ripeinä eikä tehokkaina liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle 5 000 markkaa ja Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä samoin 5 000 markkaa sekä molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Kaski ja Leivo.

Tuomio oli yksimielinen.